Kuin oksat vihannoivat
vain puussa pysyen,
niin toisten kanssa yhteen
on luotu ihminen.
Kiitämme perheestämme.
Yhteinen elämämme
on lahjaa Jumalan.
2.
Toistamme tarvitsemme,
syliä avointa,
vanhemman kokemusta
ja lapsen katsetta.
Kohtaamme pettymykset,
ilot ja yllätykset
toistemme rinnalla. 3.
Voi itsekkyys ja kiire
niin meidät sokaista,
ettemme lainkaan huomaa
läheisten tarpeita.
Rukoilla silloin saamme,
työn paineet, kuormat jaamme
Kristuksen hoivassa.
4.
Jää lähellemme, Jeesus,
jää kaikkiin vaiheisiin,
myös luopumiseen, lähtöön,
suruihin suurimpiin.
Vain sinä, Herra, kannat
ja meidän kasvaa annat
armosi turvissa.
vain puussa pysyen,
niin toisten kanssa yhteen
on luotu ihminen.
Kiitämme perheestämme.
Yhteinen elämämme
on lahjaa Jumalan.
2.
Toistamme tarvitsemme,
syliä avointa,
vanhemman kokemusta
ja lapsen katsetta.
Kohtaamme pettymykset,
ilot ja yllätykset
toistemme rinnalla. 3.
Voi itsekkyys ja kiire
niin meidät sokaista,
ettemme lainkaan huomaa
läheisten tarpeita.
Rukoilla silloin saamme,
työn paineet, kuormat jaamme
Kristuksen hoivassa.
4.
Jää lähellemme, Jeesus,
jää kaikkiin vaiheisiin,
myös luopumiseen, lähtöön,
suruihin suurimpiin.
Vain sinä, Herra, kannat
ja meidän kasvaa annat
armosi turvissa.
Vastaukset 15
Vanhimmat
muutenvain haluaisin tietää
Virsi 464
tuntuu nyt pahalta ikään kuin hän olisi kuollut kun en voi enää häntä nähdä
Tässähän oli paljon asiaa. Paljon on aihetta kiitokseen, sen kun muistaisikin huonoilla hetkillä.
Siinä on kaikki, mitä tarvitsee.
http://www.youtube.com/watch?v=ecqyBMvzMbM&feature=player_detailpage
http://www.youtube.com/watch?v=U1RxUyzSLvs
Meneekö teksti naiselle vai miehelle? Tästä tuli yksi aasinsilta erääseen mieheen...
Menee mun miehelle! ja ennenkaikkea minulle!
En tiedä, miksi mutta jostain syystä tämä ri täällä toimi...
ee toimi tiällä.
Se toimii, kun tänne eksyy, harhailee riittävän kauan, kasvaa ihmisenä ja lopulta kiittää sitä ihmistä joka on koko ajan ollut rinnallasi,,,,
Niin ymmärrän sen. En tiedä, mikä virsissä itseäni ahdistaa. Ne tuo mun mieleen vanhoillisen paatoksen ja jotain sellaista jäykkyyttä, jota en Kristuksesta löydä. Tietysti on hienoja sanoituksia kuten Hoosianna - virressä. Onhan sitä vaan hienoa laulaa tosi paatoksella. Se on
jotenkin arvokas sanoitukseltaan ja sovitukseltaan (perinteinen versio).
virsi nro 1. Eikä turhaan. Taas sunnuntaina kirkot täyttyy laulajista Voglerin säveltämän Hoosiannan.
Niin ne minuakin ahdisti, aikansa. Mutta toisaalta, niissä on koko minun elämäni lapsuus ja nuoruus ja sitäpaisti, tässä turvattomassa maailmassa, nuo virret ovat kauniita.Itseasiassa ne ovat hyvin puhtaita. Voin selittää lapselle niiden sanomaa tuntien itse iloa ja ennenkaikkea ilman sitä fundametalismista tunnetta, joka omassa lapsuudessani niihin sisältyi (kaikella hyvyydellä ja anteeksiannolla&ymmärryksellä)
Ahdistus tullee muualta.