Tuli tarjolle muuten sopiva purjevene ( http://www.nettivene.com/purjevene/allegro/540509 ) mutta siinä on sisäkone bensalla ja akselivedolla. Onko kenelläkään kokemusta tällaisesta Albin O22 Combista. Onko heti edessä koneen vaihto vai voiko luottaa että toimii samalla lailla kuin dieselkin. Ja toimiiko nuo edes nykybensoilla ?
Onko bensakoneet historiaa
albino22
54696
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 54
Vanhimmat
niisä ainakin on. Ei rasita korvaa eikä puske mustaa. Paloarkoja ovat ja varaosat voi olla kiven alla. Tuo Kombi on jonkinlainen kääntölapapotkuriviritys.
Bensakone syttyy palamaan herkästi, jos joku maahinen kömpii salaa yöllä konetilaan, poraa reiän tankkiin ja hetken päästä raapaisee tulitikuilla... Mutta joka tapauksessa, onhan 40 vuotias moottori jo vanha. Se alkaa olla antiikkiharrastusta tuollaisen koneen ylläpito jossain vaiheessa.
Jep. Tuokaan ei kuitenkaan ole 40v. aikana ilmeisesti palanut? Harvoin noita veneitä missä on bensakone palaa muutenkaan, jos se olisi ongelma niin ne olisi kielletty!
Ko. veneen kone on ilmeisesti merivesijäähdytteinen joten lohkon ja kannen syöpymät voivat muodostua ongelmaksi mutta onhan se vastikään peruskorjattu eli luulisi olleen kunnostuksen arvoisessa kunnossa.
Bensasisämoottorisen purjeveneen konetila jonka pitäisi myös olla vesitiivis täytyisi kuitenkin olla hyvin tuuletettu koska kaasuuntunut bensa nimenomaan on vaarallisinta ja räjähtää pienimmästä kipinästä
Tulipa nostalgisia ajatuksia omasta ensimmäisestä 40.luvun puuveneestäni, jossa oli 1-syl Albin. Sen käyntiääni oli rauhallisen mukava, vaikka moottorikopassa ei ollut minkäänlaista äänieristystä.
Tietysti bensiinillä on haittansa, mutta en pidä sitä ongelmana. Kone on yksinkertainen ja Albin O-22:een saa yhtä varaosia Ruotsista. Sinuna tekisin perushuollon/korjauksen enkä heti suunnittelisi moottorin vaihtoa.
Näin albinmotor.com:n verkkosivulla kerrotaan:
"Till de vanligaste motorerna som O-11, O-21, O-22, AD-2 och AD-21 har vi stort sett allting. I nuläget nytillverkar vi motorblock, topplock, kolvar, ventiler, alla slags packningar m.m. Till vissa motorer har vi även begagnade delar. Kontakta oss så berättar vi mer".
Varaosat eivät siis ole "kiven alla" niinkuin nimimerkki "hieno soundi" epäili.
Tuohan on juuri remontoitu, sen kun ajelee menemään. Bensamoottorilla olevassa veneessä ei tarvitse haistella tunkkaista naftankatkua pilssistä. Nuo vanhat bensamyllyt käy kaikenlaisella sopalla. Muuten en tuosta veneestä ymmärrä mutta tekniikkapuoli on hienoa työtä, mulla oli joskus Albini veneessä ja ikävä sitä moottoria jäi.
Ihmettelen sekä ääneen että hajuun liittyviä kommentteja. Omasta mielestäni bensankatku sekä palamattomana että pakokaasussa on paljon ikävämpi kuin naftan. Ja etenkin pienen bensamoottorin ääni on epämiellyttävä verrattuna dieselkoneeseen. Dieselin ääni on tyypillisesti matalammilla taajuuksilla, bensakoneen sellaista kimeää vinkunaa. No, tykkäähän jotkut formula- tai prätkäkisojenkin saundeista. Minä en.
Mutta eikös tuolla ole tarkoitus purjehtia jolloin meteli ei haittaa muulloin kun lähtiessä / tullessa noin normaalisti?
Jos dieselin tai bensan katkua on veneessä niin jossain on vuotoa tms. Hyvä ilmanvaihto konetilaan on tarpeellinen jokatapauksessa. Pakokaasun haju tulee nokkaan riippuen tuulensunnasta ja aiheuttaa molemmilla polttoaineilla pahoinvointia jos sitä joutuu pitempään haistelemaan.
Vai vinkuu http://www.youtube.com/watch?v=XD_FGEFJbsM ?? Mielestäni ei juuri poikkea pienen dieselin käynnistä, hiukan on pehmeämpi.
Huomaan varsinkin mielikuvasta "formula- ja prätkäkisojen saundeista", ettei nimimerkki 12 11:lla ole oman kokemusta Albinin bensakoneiden äänestä eikä "katkuista".
Itselläni oli puuveneiden aikana kaksikin Albin-moottoria, 1-sylinterinen O-11 ja 4-sylinterinen O-41. Jälkimmäisen käynti oli värinätön ja ääni lähinnä "kuiskaava" verrattuna myöhempiin venedieseleihini.
Selitykset Albinin sekä mm. Wickströmin ja Olympian venemeeootoreiden dieseliä pienempään meteliin olivat mielestäni matala puristussuhde, painava vauhtipyörä ja ennenkaikkea alhainen kierrosluku.
Albin O-22:n maks.kierrokset ovat 1600/min, matkavauhdilla esitteen mukaan 1400/min (omissa Albin-moottoreissani ei ollut kierroslukumittaria kuten ei ollut vastaavan kokoisissa 2-syl wikissäni eikä Olympiassa).
Jos saa vanhan Albinin vinkumaan, se on totisesti korjauksen tarpeessa. Ei tiennyt 12 11 näköjään höykäsen pölähtävää vanhan bensakoneen sielunelämästä. Miksi ruohonleikkuriksi se mahtoi O-22:a luulla.
Tuo vene itsessään on hieno klassikko oli siinä mikä moottori hyvänsä. Noita ei usein näe myytävänä. Onhan tuo kaukana mutta parissa viikossa sen sieltä hakisi suomeen.
Kuuspuolitonnia ei lie paha hinta Allegrosta vaikka olisi ilman konetta? Veikkaampa että tuo vielä nähdään Suomessa. On meinaan venemalli jolla tehdään pitkiä reissuja
Pienen purjeveneen pensakone ei ole ollenkaan historiaa. Ne on vaan muuttuneet perämoottoreiksi. Eikä se ole huono ratkaisu: edullinen ostaa, kevyt, kestävä ja helppo huoltaa. Menin ranskalaisen "eskaaderin" kanssa läpi Panaman kanavasta ja yksi veneistä oli 7,5 metrinen perämoottoripursi, jossa oli 3 nuorta. Hyvin oli tultu Atlantin yli ja nyt oli suuntana Tahiti.
www.snoopy.fi
mulla on reipas kolme tonnia painava 28 jalkainen purkkari jossa oli pari kesää perämoottori. on se kyllä yhtä tuskaa tuon kokoluokan veneellä satamissa, ei käänny eikä pysähdy. Allokossa potkuri koko ajan ilmassa. En suosittele.
Jos on aallokkoa, niin tuulee ja silloin purjehditaan. Miksi aallokossa täytyy ajaa perämoottorilla?
joka ei ilmeisesti ole aallokossa saaristossa purjehtinut?
Jo ei itse purjehdi, kuten ilmeisesti nimim. P Prutku, aallokosta voisi opiskella asiatietoa. Tässä tiedoksi muutama sitaatti siitä, miksi aallokkoa voi olla myös ilman purjehdustuulta.
“Itämeren pitkänomaiset altaat ohjaavat aallokkoa altaan suuntaiseksi. Esimerkiksi Suomenlahdella aallokon ja tuulen suuntien välillä voi olla jopa 45 asteen ero (tuulen tullessa lounaasta aallokko tulee lännestä). Tuulen tyyntyessä aallot jatkavat eteenpäin samalla nopeudella kuin aikaisemmin....”
http://www.itameriportaali.fi/fi/tietoa/yleiskuvaus/veden_liikkeet/aallokko/
“Maininkiaaltoja voidaan havaita tuhansien kilometrien päässä syntyalueeltaan” (Tietosanakirja).
"aallokkoa voi olla myös ilman purjehdustuulta. "
Ei ole mieltä lähteä purjeveneellä maininkiin edes sisäkoneella ajamaan. Vene heiluu ja matkanteko ei ole mukavaa. Itämerellä moiset tilanteet välttää helposti.
Itämeren saaristoissa ei ole mitään aaltoa, pikku veden nyppyjä vain. Toki kerran olen prutkupurkkarilla valinnut toisen sataman, koska 10m kapea vastatuuliväylä 15 m/s vastatuulessa oli prutkulle liikaa. Seuraavana päivä tuulta oli vain 12 m/s ja prutkulla mentiin läpi.
Miten siis menettelet kesälomareissun ekalla avomerietapilla Hangosta Visbyseen, kun tuuli lopahtaa? Käytännössä joudut joka kesä tilanteeseen, jossa on aallokossa ilman tuulta, ellet aina pysyttele sisäsaariston suojassa.
Voi, mikä selitysten tulva... Loma kuulemma menee ihan pilalle, jos aikataulut pettävät. Mikä kiire teillä moottorimiehillä on vapaa-aikana?
On todella harvinaista, että joutuu kuvatunlaisiin olosuhteisiin. Olen vanhan polven purjehtija ja joskus lillunut toista vuorokautta tyvenessäkin lähes paikallaan ilman, että moottorilla on ajettu minnekään. Se vähä polttoaine, mitä mukana on säästetään todellisiin hätätilanteisiin, eikä sitä käytetä tuulen puutteen takia niin pitkään kuin veneessä riittää muonaa ja juotavaa.
Meni vähän ohi alkuperäisen aiheen, mutta en voinut olla piikittelemättä nykyajan hätähousuja. Anteeksi.
Minulla ei ikinä ole ollut Albinia, mutta minusta tuo moottori on aivan hyvä tuohon merikelpoisen näköiseen purteen. Bensiiniä saa edelleen ja jos varaosiakin on edelleen saatavissa, niin luulisi moottorilla olevan vielä vuosia edessä. Sekin, että ko. moottoriin saa varaosia kertoo paljon moottorin suosiosta ja kestävyydestä. Tietysti se, että onko vene hintansa väärtti riippuu myös siitä, mitä peruskorjauksella tässä tapauksessa tarkoitetaan.
Jodlarin avomerietappi on Airiston laidalta toiselle. Silää välillä pläkän välttely onnistuu helpostikin.
Voi, mikä selitysten tulva... Loma kuulemma menee ihan pilalle, jos aikataulut pettävät. Mikä kiire teillä moottorimiehillä on vapaa-aikana?
Bensakone räjähtää leimahtaen liekkeihin...
http://www.pressherald.com/news/-Injuries-reported-following-boat-explosion-on-Kennebec-River-in-Gardiner-.html
Toki niin, autojakin palaa. Nestekaasu räjäyttää veneitä. Kaikki palavat nesteet ja kaasut ovat vaarallisia, veikko hauska!
Onko itselläsi vene? Jos on ja siinä on sisäkone, miten moottoritilan tuuletus on järjestetty? Missä säilytät nestekaasusi? Onko nestekaasujärjestelmäsi koeponnistettu säännöllisesti? Onko dieselpolttoaine täysin vaaratonta?
Miten tavallisia veneiden palot ovat? Voidaanko niiltä välttyä huolellisuudella? Miten monessa moottoriveneessä on bensakone? Miten usein perämoottoreiden bensatankit syttyvät?
Ovatko venepalot aina bensakoneiden aiheuttamia?
Autoissa ei hyväksyttäisi suljettua moottoritilaa ja perämoottorit ovat ulkona. Tunnen vammoja aiheuttaneen bensasisäperämoottorin konetilassa tapahtuneen räjähdyksen kotipaikkakunnalta.
Luepa mitä veneiden paloturvallisuusohjeissa sanotaan moottoritilan tuuletuksesta! Aiheesta on myös käyty keskustelua s24 foorumilla.Moottoritilassa on oltava riittävä tuuletus, sekä ei saa olla suljettu umpio.
Niinhän tässä on koko ajan sanottu että tuuletus on välttämätön. Räjähdykselle on otollisinta kun bensakaasua ja happea on sopivassa suhteessa, sitten tarvitaan vain pienen pieni kipinä moottorin jostain sähkölaitteesta.
"Räjähdykselle on otollisinta…."
En löytänyt kotimaisia tilastoja veneiden räjähdyksistä enkä paloista.
Jenkkiläisen artikkelin mukaan nestekaasu (propaani) muodostaa suurimman räjähdysriskin.
Tulipaloista yli puolet johtuu sähköjärjestelmästä, joka neljännes johtuu moottorin tai vaihteen ylikuumenemisesta, vähemmän kuin joka kymmenes polttoainevuodosta (näistä valtaosa bensasta).
Tässä linkit ja lyhyt sitaatti niistä:
http://www.boatus.com/seaworthy/fire/
Click on the links below for more information:
1) AC and DC wiring/appliance - 55%
2) Engine/Transmission Overheat - 24%
3) Fuel Leak - 8%
4) Miscellaneous - 7%
5) Unknown - 5%
6) Stove - 1%
http://www.waltersforensic.com/articles/fire_investigation/vol3-no2.htm
In addition to engine fuels, galley stoves, which operate with fuels such as alcohol, kerosene, and propane present significant fire and explosion hazards from improper operation, improper installation, fuel leaks and spills. Propane (LEL = 2.5%, UEL = 4.5%) presents the greatest explosion hazard.
Mitenkähän tuossa riski on määritelty? Tilaston mukaan keitin aiheuttaa vain 1 % tapauksista, mutta on varmaankin herkin vahingon aikaansaamaan. Siinä prosentissakin on jo mukana kaikki polttoaineet. Ja muut kuin nestekaasu tuottavat ainakin useampia vaaratilanteita, eivät vain paukahda kerralla.
Räjähdys on kuitenkin aika eri asia kuin tulipalo. Räjähdyksestä yleensä seuraa tulipalo, mutta aivan erilailla kuin vaikkapa sähkökaapelista, jonka aiheuttama palo leviää alussa hyvin hitaasti.
Dieselillä räjähdystä ei saa aikaiseksi ja tulipalokin vaatii muuta kuin kipinän, siksi se on turvallisempi vaihtoehto. Purjeveneessä moottori on vielä yleensä aivan makuukajuutan yhteydessä toisin kuin sisäperämoottorit ja perämoottorit, jotka muodostavat varmasti yli 99% nykyisestä bensamoottorikannasta.
Kyllähän bensamoottorinkin kanssa purjeveneestä saa turvallisen. Tuuletuspuhallin on oltava ja sitä on muistettava käyttää ennen starttia. Lisäksi olisi syytä harkita automaattisammutinta konetilaan.
Purjeveneen bensamoottoreissa on usein myös varsin vaatimaton lataussysteemi kun taas dieseleissä on lähes aina tehokas laturi.
Jos vertaillaan modernia Diesel Ja Bensa konetta ihmettelen miksi Diesel on defacto purjeveneissä. Onhan modernissa bensakoneessa monta etua myös. Lataustehot on noissa vanhoissa bensakoneissa surkea dynastart tai magneto tekniikalla ei paljoa latailla. Mutta ei mikään estä laittamasta kunnon laturia bensakoneeseen. Bensakoneen etuina näkisin. Korjaustöiden helppous Diesel polttoaine järjestelmää ei kotikonstein korjailla. Kaasarin viellä korjaa. Ääni 4-T bensakone on todella hiljainen vrt 4-t perämoottori. Ilmanvaihto pitää toteuttaa jotenkin ennen starttia mutta lopusta tuuletuksesta huolehtii itse moottori kyllä moottori imee tarvittavan määrän ilmaa konetilasta koneen käydessä. Eli tätä tuuletustarvetta mielestäni vähän liioitellaan. Jos kone on sisällä ja vuotaa haisee kyllä koko vene erittäin voimakkaasti bensalle. En näe että bensakone on mitenkään vaarallinen jos se on asianmukaisesti huollettu ja koneellinen tuuletus järjestetty ennen jokaista starttia. Diesel toki toimintavarmempi mutta ei moderni bensakone kauas jää.
Jos luet sen linkin, toteat riskilukujen perustuneen US Coast Guardin onnettomuustilastoihin.
Tässä lisää tilastotietoa ja faktaa:
Vuoden 2011 veneoinnettomuustilasto
http://www.safeboatingcampaign.com/statistics/2011-statistics.pdf
Vuosien 2011 ja 2012 onnetttomuustilastot voi ladata tästä osoitteesta:
http://www.uscgboating.org/statistics/accident_statistics.aspx
Ja tässä vielä linkki propaaniräjähdyksistä.
Statistics have relatively remained the same since 2004, but once again, even though yacht propane explosions are rare, in 2008, there were 136 accidents directly related to fire/explosion of fuel with 1 death and 89 injuries resulting in $4,542,417 in damages. An additional 25 accidents occurred from fire/explosion of unknown origin with 2 deaths, 10 injuries, and a further $15,980,500 in damage. - See more at: http://marinefuel.com/how-you-can-avoid-yacht-propane-explosions/#sthash.y9Vj7L8y.dpuf
Kannattaa kokeilla nesteen pienmoottoribensaa, haisee paljon vähemmän kuin tavallinen, haihtuvuus on pienempi ja säilyvyys parempi. Kanistereissa ostettuna sen hinta tosin on järjetön, mutta sitä saa myön muutamalta huoltamolta pumpusta (Helsingissä ainakin eläintarhan nesteeltä) n. 2e/litra, mikä ei enää ole pahan hintaista tavalliseen "venehinnoiteltuun" verrattuna kun ottaa nuo em. edut huomioon.
Miksi kallista pienmoottoribensaa "kannattaa kokeilla"?
- Säilyvyys. En ole havainnut säilyvyysongelmaa. Peräprutkuni on toiminut vuosia vanhalla bensalla aivan normaalisti, kunhan olen tyhjentänyt kaasuttajan talveksi. Onko säilyvyysongelma fakta vai myytti? Miten huono säilyvyys ilmenee käytännössä?
- Haju. Mielestäni bensan hajua tuntuu, kun tankkaa kanisterista tai bensiksellä. Samoin haisee autoa tankatessa.
Jos veneessä on bensakone ja sisällä tuntuu bensan hajua, jokin on vialla. Vähän sama on dieselkoneessa. Jos polttoneste haisee veneessä, jostain sitä vuotaa. Bensakonetta ei pidä startata, jos veneen sisällä haisee. Jos sisällä tuntuu nestekaasun hajua, nestekaasu vuotaa.
Kyllä se säilyvyysongelma on todellinen. Jos on tankissa ylivuotista 2-t bensaa, kannattaa joukkoon lorauttaa kanisterillinen uutta tavaraa. Ajossa huomaa selvästi eron käynnin puhtaudessa. Alkukaudesta, kun ajellaan vanhalla bensalla käy moottori melko lailla vaikeasti verrattuna siihen, kun se saa vain uutta bensaa.
Tiiviissä astiassa säilytettynä bensiini vanhenee varsin hitaasti. Edellytyksenä tälle kuitenkin on, että säilytysastia ei altistu tarpeettomalle lämmölle, eikä muoviastian kyseessä ollessa, myöskään valolle. Astian tiiviys on niin ikään tärkeä, jotteivät bensiinin keveimmät hiilivedyt pääsisi haihtumaan.(nesteoil.fi)
The American Petroleum Institute recommends taking old gas to an approved disposal facility after, at most, two years of storage.
Quality gasoline should be stable almost indefinitely if stored properly. When gasoline is not stored correctly, gums and solids may be created, which can corrode system components and accumulate on wetted surfaces, resulting in a condition called "stale fuel". Gasoline containing ethanol is especially subject to absorbing atmospheric moisture, then forming gums, solids, or two phases (a hydrocarbon phase floating on top of a water-alcohol phase). The presence of these degradation products in fuel tank, lines, carburetor or fuel injection components makes it harder to start the engine, or causes reduced engine performance. http://en.wikipedia.org/wiki/Gasoline
Näissä retro vehkeisssä kannatta mennnä sen ajan hengen mukaan kun ne on rakennettu. Jos taidot ei riitä entistämiseen niin silloin kannattaa jättää väliin.
"Perämoottorikokemuksellle" Sun pursi on jo sitä kokoluokkaa, että siihen pitäisi sopia dieselkone.
Snopy _ siinä on nyt 18 hp sisädiesel ja hyvin pakittaa ja pysähtyy nyt.
Kalle moi.
Alkuperäinen keskustelu pohjautuu sille,että onko bensakoneet historiaa.On ne ainakin diselkoneihin verrattuna huonompia aikaisemmissa keskusteluissa esitettyjen syiden takia.
Vanhassa veneessäni oli vm. 78 bensasisäkone OMC 15 hv. Se oli kaksitahtinen, kun taas tuo on 4-tahtinen. 4-tahtinen on parempi, kun ei tarvitse pelata öljyn kanssa, eikä hajukaan ole yhtä paha. Joskus vieravenesatamassa tuli vähän anteeksipyytävä olo, kun startin yhteydessä levisi vähän savupilveä naapuriveneisiin. Moottori sinänsä pelasi ihan hyvin, eikä se käyttönsä puolesta eronnut dieselistä. 6 vuoden aikana ei tarvinnut tehdä kuin perushuollot.
Bensakone varmaan lähtee kylmällä paremmin käyntiin. Moottoritilan täytyy olla paremmin kaasueristetty, jottei kaasarista pääse bensankatkua veneeseen. Ennen starttia täytyy pyörittää moottoritilan (kipinätöntä) tuuletinta, jotta mahdolliset räjähtävät bensahöyryt lähtevät pois. Riski niiden suhteen lienee teoreettinen, mutta onhan sellaista tapahtunut, samoin kuin nestekaasupaloja. Nestekaasupalot lienee vakavampi uhka.
Vuoden 1973 kone voi olla missä tahansa kunnossa, mutta jos se on perushuollettu pari vuotta sitten, on ainakin silloin arveltu olevan kannattavaa edelleen ajella sillä. Kyllähän noi koneet voi kestää vaikka kuinka kauan, jos ei ajella paljon ja huolletaan. Tärkeä syy, miksi dieseliä on suosittu on verovapaan löpön käyttöoikeus veneissä. Mutta nyt kun sitä ei saa enää käyttää, on polttoaineen hintaero kutistunut murto-osaan.
taitaa olla toi albiino hstoriaa
Bossu,unohdit mainita bensakoneiden palo ja hajuhaitoista ....ne on todellisia ,enkä ole kuullut,että kenelläkään on nestekaasulla toimivia moottoreita???
En ole Bossu, mutta kysyn silti. Miten usein purjeveneen bensakone on ollut tulipalon syy? Onko sinulla faktatietoa vai pelkkää tunnetta?
"Hajuhaitasta" en voi sanoa muuta kuin, että omissa veneissäni ei ollut sellaista. Kokemusta sain aikaisemmista puuveneistäni, joissa oli Albin, Olympia ja yhdessä Wickström. Yhdessä Eikka Antinojan tekemässä lasikuituveneessäni oli 2-t Vire apukone. Sen pakokaasu haisi kuten peräprutkut, mutta sisällä veneessä ei ollut bensan hajua muulloin kuin kaasaria putsatessa. Oman kokemukseni mukaan diesel tuottaa hajua hyvin helposti vaikkapa filtterin tiivisteestä.
Näiltä sivuilta kun viestejä lueskelee, niin bensaveneessä haisee, koska bensaa kaasuuntuu koko ajan ja sitä on varmaan myös lätäkköinä pilssissä. Ja sitten ei tarvita kuin pieni kipinä... Kertaakaan ei ole bensa haissut, kun olen luukun avannut. Se on kasikone, ja vieläpä amerikkalainen, joten kärtsän pitäisi olla kaamea. Mutta kun ei niin ei.
Pitäisi varmaan mennä repimään vaikkapa tankkausletkua silleen raolleen, että sieltä sitten vuotaisi. Tai sitten nirhimään bensaletkua, jotta saisi nämä hajut kohdalleen.
Ei kaikki bensakoneet haise, mutta kyllä mun veneessä toisinaan oli hiukkasen tuoksua, joka ei vaimoa miellyttänyt. Siis myös bensantuoksua. Dieselin hajua en ole saanut nenääni kuin pakoputkesta. Kaiken kaikkiaan bensakoneet on käytön puolesta ihan hyviä. Mulla on nytkin olemassa sekä 70-luvun loppupuolen bensaperämoottori että 70-luvun alun dieseli, ja molemmat pelaa aivan loistavasti.
Sinulla on meridieselin lisäksi vanha 2 -tahtinen bensa-ulkolaitaperämoottori. Minullakin on nelitahti-meridiesel vanhoja ulkolaitaperämoottoreita, en edes muista kuinka monta nurkissa sekä maalla että kaupungissa.
Tässähän puhuttiin bensasisämoottoreista joiden suurehkosta suljetusta moottoritilasta voi väärin käytettynä saada hyvän pommin.
"Tässähän puhuttiin bensasisämoottoreista joiden suurehkosta suljetusta moottoritilasta voi väärin käytettynä saada hyvän pommin"
Niin tässä puhuttiin Allegro 27:stä ja sen 2-syl Albinista. Moniko Allegro on räjähtänyt??
Bensakoneen paloriski liittyy syttymisherkän ja helposti kaasuuntuvan polttoaineen vuotoon puutteelliseen konetilan tuuletukseen. Tämäkin jo todettu.
Varmasti kyseisestä Allegrosta saa turvallisen ja siistin matkapurren, vaikka vanhaa Albinia ei vaihtaisikaan dieselkoneeseen.
Valinta apukoneen perusteella?
Nyt ihmetystä bensa/diesel kun vanhat meripelit oli petroolikäyttöisiä. Siis käynnistys ja sammutus bensalla ja kulku petulla. Koneiden kierrosluvut ja puristukset ja rautamäärä oli ihan muuta kuin nykyajan pienempien pursien apukoneiden betonimylly/vesipumppu/agregaatti merisovellukset. Ajossa tiesit koneen käyvän kun vauhti pysyi ja vesi kohisi, ehkä pieni tärinä suoraan runkoon pultatusta koneesta...
Ja kun bensa oli kallista sillon joskus niin kun käänsi "sytkyn" petroolille liian aikasin niin tikahtu. Veivaamista riitti sitten...
Bensiinin/dieselin hintaero on nyt aika mitätön ja jos on ilmailualan suhteita kävisikö tuo kerosiinilla...
Veneen polttomoottoria saa käyttää vain verollisella polttoaineella.
viranomainen tietää mitä bensakoneessa poltetaan ?