Olen toipumassa anoreksiasta ja voin ilokseni sanoa että kroppani on jo toipunut, harrastan liikuntaa, tahtoisin olla timmissä kunnossa enkä luinen tai lihava.olin 39 kiloinen 162 cm pitkä kaksi kuukautta sitten.no nyt sit oon treenannut ja syönytkin sillai ok tyyliin, oon lakto-ovo vege.elikkä syön vain kasviksia ja kananmunaa ja maitotuotteita.vitaminilisät, kromi, sinkki, d vitamiini ja kalkki tabut jotka sisältää magnesiumia yms.
noh, oon huomannut että n.4 päivänä viikossa AHMIN ILTAISIN RUOKAA ihan hullun lailla, joskus jopa päivällä.muutama päivä sitten PUOLIKAS DAIM KAKKU ja katumuksessani oksensin kakut pois! no tänää söin ensin leipää, sitten jugurttia ja leseitä, sen jälkeen lisää leipää tunnin kuluttua, sitten jauhekeitto pussin, sitten jugurttia, nyt vielä hedelmää ja marjoja.päivällä soijanakkeja ja kvinoa ja vihanneksia, aamulla puuroa ja leipääkin palan..apua! oon ahminut kuin sekopää...
nukun huonosti, mutta minulla on nukahtamiseen määrätty lääkitys.
sitten suklaa ja leivokset.himoitsen niitä! kun olin alle 50 kiloinen minä en kertaakaaan himoinnut herkkuja......kun paino normalisoitui olen alkanut ahmimaan! minun pää ei ole anoreksiasta parantunut vaan kadun syömisiä jos syön yli 1500 kaloria päivässä.lasken tarkkaan kalorit.ja huomaan ettei treeni tuloksia tule, tai siis tiedän...jos sokeriherkuttelen kokoajan! miten usein olisi järkevä herkutella yhdellä suklaapatukalla esim.taikka leivoksella? ettei se vaikuttaisi pahasti treenin tuloksiin.
olen saikulla ja töitä ei ole koskaan ollutkaan kun henkisesti sairastellut kauan.krooninen masennus, paniikkihäiriö yms.uni ja rauhoittava lääkitys....sit aloitettiin uusi lääke, olanzabim.kun kuulin et se aiheuttaa ahmintaa ja lihomista lakkasin syömästä....mitä teen? oon kokeillut kaikki netin ja ihmisten suosittelemat keinot etten ahmisi.syön PALJON PROTSKUA.syön hitaita hiilareita paljon ja VIHANNEKSIA TODELLA PALJON ja hedelmiä mutta ahmittaa.... :( niin oon viikon syönyt että oon lihonut kilon.tahdon alkaa laihduttaa ja se varaan karkaa taas käsistä :(
noh, oon huomannut että n.4 päivänä viikossa AHMIN ILTAISIN RUOKAA ihan hullun lailla, joskus jopa päivällä.muutama päivä sitten PUOLIKAS DAIM KAKKU ja katumuksessani oksensin kakut pois! no tänää söin ensin leipää, sitten jugurttia ja leseitä, sen jälkeen lisää leipää tunnin kuluttua, sitten jauhekeitto pussin, sitten jugurttia, nyt vielä hedelmää ja marjoja.päivällä soijanakkeja ja kvinoa ja vihanneksia, aamulla puuroa ja leipääkin palan..apua! oon ahminut kuin sekopää...
nukun huonosti, mutta minulla on nukahtamiseen määrätty lääkitys.
sitten suklaa ja leivokset.himoitsen niitä! kun olin alle 50 kiloinen minä en kertaakaaan himoinnut herkkuja......kun paino normalisoitui olen alkanut ahmimaan! minun pää ei ole anoreksiasta parantunut vaan kadun syömisiä jos syön yli 1500 kaloria päivässä.lasken tarkkaan kalorit.ja huomaan ettei treeni tuloksia tule, tai siis tiedän...jos sokeriherkuttelen kokoajan! miten usein olisi järkevä herkutella yhdellä suklaapatukalla esim.taikka leivoksella? ettei se vaikuttaisi pahasti treenin tuloksiin.
olen saikulla ja töitä ei ole koskaan ollutkaan kun henkisesti sairastellut kauan.krooninen masennus, paniikkihäiriö yms.uni ja rauhoittava lääkitys....sit aloitettiin uusi lääke, olanzabim.kun kuulin et se aiheuttaa ahmintaa ja lihomista lakkasin syömästä....mitä teen? oon kokeillut kaikki netin ja ihmisten suosittelemat keinot etten ahmisi.syön PALJON PROTSKUA.syön hitaita hiilareita paljon ja VIHANNEKSIA TODELLA PALJON ja hedelmiä mutta ahmittaa.... :( niin oon viikon syönyt että oon lihonut kilon.tahdon alkaa laihduttaa ja se varaan karkaa taas käsistä :(
Vastaukset 8
Vanhimmat
Hei mulla ihan sama juttu, että kun paino normalisoitui niin oon alkanut ahmimaan, vaikka en tajua miksi? Silloin kun olin laiha, pystyin kontroilloimaan mutta nyt syömisissä ei mitään rajaa. Kaikki sanoo, että kun normalisoituu, niin ei tee mieli ahmia, mutta tällä hetkellä kaduttaa liikaa että koskaan annoin painoin nousta koska pelkään että lihon loputtomiin.
Monilla syömishäiriöstä parantuvilla paranemiseen kuuluu ahmintavaihe. Mutta se on siis vain vaihe, joka kuuluu paranemiseen.
Kehonne vaan haluaa sitä energiaa, koska elimistö tarvitsee korjausainetta.
Ahminta loppuu, kun keho on löytänyt tasapainoisen tilan ja painon, jossa on hyvä olla.
Ahmintaa voi pyrkiä estämään syömällä aamusta alkaen monipuolisesti ja riittävästi. Jos aamulla kitkuttelee vähillä kaloreilla, illalla monesti alkaa ahmimaan. Keho haluaa kaikki miinuskalorit takaisin.
Itse olen ahmintavaiheen käynyt. Se loppui, kun kaho sai korjattua itsensä.
Pysykää paranemisen tiellä! Voimia kummalekin!
no mut tää ahmintavaihe aiheuttaa oksentelua ja pakkoliikuntaa :( läski minusta tulee :(
onko kenelläkään antaa vinkkejä, miten saa ittensä olemaan syömättä?
kiitos jo etukäteen
Komppaan "Minää".
Tässä ketjussa aiheena on syömishäiriöstä toipuminen. Jos haluaa parantua, ei ole mielekästä miettiä miten voisi olla syömättä tai sortua oksenteluun ja pakkoliikuntaan. Silloin mennään ojasta allikkoon.
Tärkeää on tosiaan syödä riittävästi ja riittävän usein. Silloin vaara sortua herkuilla mässäilyyn vähenee. Jos pitää itseään nälässä on "retkahtaminen" odotettavissa ja harvempi silloin syö järkevästi vaan ihan aivokemian johdattamana tarttuu johonkin makeaan, rasvaiseen tai suolaiseen, josta tulee aivoille mielihyväreaktio.
Kun miniannoksista ja kalorien rajusta rajoittamisesta siirrytään normaaliin ruokailuun, tuntuu se aluksi usein "mässäilyltä", koska ei ole tottunut normaaliin ruokamääriin ja tiheyteen ruokailussa.
Mulla on ollut ahmintavaihe päällä jo monta kuukautta :(( sairastin(/sairastan) anoreksiaa, pahimmillani painoin alle 25kg. Nyt olen 41-kiloinen, 16-v. Lenkkeilen paljon, koska pelkään lihovani ahmimastani ruuasta. Haluaisin olla muutaman kilon kevyempi, en kuitenkaan ikinä haluaisi luurangoksi enää. Ja olen lyhyt, joten bmi:ni on Noin 18. Käyn siis joka päivä juoksemassa, tallilla ja ratsastan. Yhtenä päivänä lenkillä kului 4 tuntia. Tiedän hyvin, etten ole vielä päästäni parantunut, vaikka terveen paperit olen jo saanut. Toivottavasti aloittajalla menee jo paremmin.
Mulla kanssa käynyt noin! Vajaa vuosi sitten bulimiareksian laannuttua ja painon normalisoiduttua oon mennettänyt itse kurini täysin. Liikuntaa jaksan enää harvoin harrastaa, oon kai vähän masentunut ja ahmin koko ajan.. Enää en pahemmin oksentele (mikä on mielestäni ihan hyvä juttu). V*tuttaa, oon lihonut jo 10 kiloa, eli painoindeksi jotain tasan 20. Kaippa tää tästä jossain vaiheessa tasapainottuu, saan pääni kuntoon ja alan syömään ja liikkumaan normaalisti. Vaikka oonkin nyt ihan normaalipainoinen, mua hävettää silti mun kroppa: mun reisistä on tullut isot, ku mulla se rasva kertyy pääasiassa sinne (vaikka toisinaan sitä tulee tasesti kaikkialle) ja sit mulle on tullut selvästi lisää selluliittia. Reiteni on nyt oikeesti aika selluliittiset. En kehtaa käyttää enää farkkuja tai muita kireitä housuja, ku näytän niissä ihan hirveeltä. Käytän vaan hameita, mekkoja tai löysiä housuja nykyisin.. Sit mun mahakin pömpöttää, ku ahmin jatkuvasti. Mut sit jos saan oltua viikonkin ahmimatta, niin maha ei enää pömpötä, vaan on ihan ok näkönen omaan silmään. En tosiaan enää kehtais olla kenenkään miehen eessä alasti, vaikka haluisin seurustella ja niin ees päin, mutten vaan pysty näiden läskien ja selluliittien takia. Tiedän, et on mua lihavemmilla ja rumempi kroppaisillakin poika-/miesystäviä ja vientiä miesten keskuudessa, mut mä vaan häpeän ja inhoon itteeni nyt niin paljon, että uskon etten kelpaa kenellekkään ja oon epähaluttava kaikkien mielestä. V*tuttaa niin paljon.. Olis kiva olla jo terve ja saada lopetettua tää ahmiminen!!! Oon sairastanut syömishäiriötä jo yli 6-vuotta......
Siis piti korjata; mun painoindeksi on nyt 20.8!! :SSSS