joulutarinaa jatkonovellit saitilla

sori, ei kiinnosta nyt muut kuin pikkujoulutarinat ;-)

…. kyllä nyt Jatkonovellit saitin joulutarinat on jotenkin seisahduksissa.
No hälläväliä,
laitan tähän yhdestä joulutarinasta pätkän menneiltä vuosilta:
- - -
” Kyllä se on nyt juttu niin, että parasta suunnata Jänkhä-Jussin tuvalle. Ei tässä muu auta. “ Pukki vetäisi vielä muutaman syvähenkäisyn raitista pakkasilmaa ja heilautti itsensä rivakasti lumikelkkansa selkään päräyttäen matkaan.

Raikas viima hyväili poskipäitä.

Pukki oli lueskellut viime päivät uuninpankolla aivan tupajääränä Sheikespeerin sonetteja ja niitä muitakin antiikinaikaisia viritelmiä. Näin joulunalusviikoilla Pukki nimittäin sai vähän väliä aikamoisia hepuleita, kun tonttujoukot hääräsivät niin penteleesti nurkissa. Milloin puunasivat mitäkin nurkkakuntaa, kaivelivat neniään tai rassasivat hermoja. Ja myöskin Muorin kipakat korkokengät naputtivat kiihtyvään tahtiin. Aika-ajoin Pukki yksinkertaisesti otti ritolat ja könysi uuninpankolle taiteen pariin.

Pukki kurvaili pihalla vielä hetken aikaa kahdeksikkoa, kunnes heitti lapikkaansa kaasulle ja pisti suoraksi menoksi.

Eilinen lumimyräkkä oli puuteroinut maisemaa mennessään, ja nyt Pukille tupsahti hyvinkin runollinen mieli. - Hulvaton fiilis! - Pitkästä aikaa Pukki tunsi itsensä vapaaksi kuin taivaan lintu ja antoi tulla nyt täysillä:

“ Vaik´ kolkko miesi olen vainen, aatoksiini
kevään tullen kaunihimmin taas vihannoipi mieli.
Salaa rintahani toivo palaa ja lakkaamatta
ootan syämmens´ roihun mulle aukeevan.

Puistonpenkillä kun istuu Neito ihanainen,
kiiruusti eteensä polvistun kaikkeni luvaten.
Kallihimpana aartehenain ain´ hellien,
kuni kultaharkkoon riemuin tarttuen.

Ja vannoen kautta kiven ja kannon,
et hurmahenkisest´ hänt´ iäks´ palvon. “

© scarabaeus