minulla on yksi lapsi edellisestä liitosta. nykyisen miehen kanssa nyt raskaus aluillaan. Olen hyvin itsekäs kun en pidä itsestään selvänä vauvan pitämistä, tiedän sen. Emme asu vielä yhdessä, rahatilanne on vähän niin ja näin. Olemme ehtineet olla vasta 7kk yhdessä. Onko se tarpeeksi? Selviämme toisesta lapsesta, mutta onko se sitä mitä tahdomme näin pian? Se on niin lopullista. Ikinä enää tällä kokoonpanolla. Vielä viikko sitten, meillä oli suuria suunnitelmia vähän joka suuntaan eikä yhteenkään sisältynyt vauva. Nyt menisi kaikki uusiksi. Esikon kanssa olin kolme vuotta kotona ja koin viimeisen vuoden hyvin puuduttavaksi. En ole tuulipukuäiti. Edessä olisi uudet kotivuodet. Tarvitsen omaa aikaa, omia juttuja äitiyden vastapainoksi. Aloitin syksyllä työt, lapsi päiväkodin ja elämä on täydellistä. Tämän lisäksi, nyt tulee jotain hyvin itsekästä, minulla on joka toinen viikonloppu vapaa lapsen ollessa isällään. Se on ollut minulle sellainen henkireikä. Jos tämä vauva syntyy, minulla on aina lapsi kotona. se siitä pariskunnan ihan omasta laatuajasta. kuulostaa kamalalta, tiedän. Toki vauvan pitämisessä on hyvät puolensa: meidän iki oma lapsi. saanut jo alkunsa, näin oli tarkoitettu? lapseni pikkusisarus. jonka tekisi mieluummin nyt kuin viiden vuoden kuluttua ikäeron vuoksi. Ja, paljon ehtii vauvavuosien jälkeenkin. Joskin, en kerro tarkemmin mutta minulle on auennut nyt sellaisia ainutkertaisia tilaisuuksia jotka todennäköisesti eivät ole olemassa enää muutaman vuoden kuluttua. Minulla on pelottava visio siitä kuinka istun katkerana leikkipuiston kulmalla ja katson kuinka elämäni valuu ohi.
Yhteenvetona: rakastan nykyistä elämääni mutten tiedä onko se liian löyhä peruste raskaudenkeskeytykselle. Pitäisi olla epäitsekäs mutta eikö siitä kärsi lapsetkin jos minusta todella tulee katkera, elämäänsä kyllästynyt äiti. Näin ei toki välttämättä käy, voihan olla että nauttisin joka solullani.
Apua.
Yhteenvetona: rakastan nykyistä elämääni mutten tiedä onko se liian löyhä peruste raskaudenkeskeytykselle. Pitäisi olla epäitsekäs mutta eikö siitä kärsi lapsetkin jos minusta todella tulee katkera, elämäänsä kyllästynyt äiti. Näin ei toki välttämättä käy, voihan olla että nauttisin joka solullani.
Apua.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Noita asioita olisi pitänyt ajatella ennen kuin tulit raskaaksi. Nykyäänhän on olemassa hyviä ja halpoja ehkäisyvälineitä.
Nyt olet siinä tilanteessa, jossa miljoonat ja taas miljoonat naiset ovat kautta aikojen olleet. Heidän murheittensa ansiosta olemme nyt täällä.
Itse miettisin tuossa tilanteessa naisia jotka vaan eivät voi saada lapsia, kuinka paljon he haluaisivat lapsen mutta eivät vaan tule raskaaksi vaikka kaikkensa ovat yrittäneet.. Miksi et voisi antaa lasta vaikka adoptoitavaksi jos itse et koe sen olevan hyvä asia sinulle?
haloo kuka oikeasti pystyy antamaan lapsensa pois? yhdeksän kuukauden kasvatustyön jälkeen. ei ikinä. adoptio on oikein hyvä asia silloin jos puhutaan vanhempansa menettäneistä orpolapsista mutta minusta lapsi kuuluu kuitenkin juuri sinne osoitteeseen mihin on lähtenyt. uskon raskauden tarkoituksenmukaisuuteen. jos tulet raskaaksi, niin on tarkoitettu, jos et, niin,,,, no.
.
siksi ajatus keskeytyksestä onkin hyvin vaikea ja sitä kaikkensa tekee, esim kirjoittelee tällaisille palstoille, jotta saisi kaivettua selkärankansa esiin ja unohtaisi itseään sen verran että antaisi sen lapsen tulla.
Missä se selkärankasi oli silloin, kun olisi pitänyt ajatella perhesuunnittelua ts. ehkäisetkö lapsen tulon vaiko et?
tottakai jokainen tietää itse mikä on itselle elämässä tärkeintä mutta harkitse nyt tarkkaan ennen kuin päätät jonkun toisen elämän, saatat katua sitä myöhemmin.
Mitä mieltä tulevan lapsen isä on raskauden keskeytyksestä?
Juurikin itseeni kolahtaa sen vuoksi kun lasta ollaan yritetty mutta omalle kohdalle ei nappaa, on väärin että juuri sellaiset jotka ovat lapsella siunattuja eivät toivoisi niitä elämäänsä...
isälle se on kuin ehkäisy. sanoi, että voidaan tehdä lapsi sitten joskus myöhemminkin. tuo on kamala, kamala ajatus. yritän ymmärtää, koska kyseessä on mies, joka ei kanna otusta sisällään, jolle tämä ei ole sen konkreettisempaa kuin pelkkä ajatus vauvasta. hän ei näe samoin kuin minä, että se lapsi on jo olemassa. hänelle se on muodoton möykky vailla tietoisuutta. sanoin että mielestäni emme ansaitse enää lapsia jos keskeytämme tämän ihan puhtaasti itsekkäistä syistä. eikä se ole ollenkaan sanottua että niitä edes siunaantuisikaan. toivottavasti mieluummin edellisen kirjoittajan laisille paremmille ihmisille.
sanottakoon sekin, että minunlaisiani itsekkäitä ihmisiä on varmasti monia. vain minä olen niin tyhmänrohkea että huutelen täällä suoraan kaikki aivoitukseni. mutta tarvitsen tätä. teidän kaunistelemattomia mielipiteitänne ja näkökulmia. prosessoin. jos lapsi pidetään, olenpa ainakin käynyt läpi kaikki kauhuskenaariot jo varhain. enkä ole sen huonompi äiti kuin muutkaan.
Päätimme pitää lapsen ja iloita asiasta. Kiitos kaikille prosessin jakajille.
Otan osaa. Eipä tule tämä mielikuvituslapsesi saamaan hääppösiä vanhempia, mutta toivon silti hänenlaisilleen kaikkea hyvää.
onneksi olkoon hyvästä päätöksestä:) !
Tää on just niitä tekstejä jotka pistää vihaksi!! miks harrastaan seksiä ilman ehkäisyä tms. kun varsin hyvin tietää että raskaaksi voi tulla, missä vaiheessa kuukautta tahansa, siihen ei aina ovulaatiota tarvita!! ne jotka ei haluis lapsia, raskautuu, ne jotka sitä kovasti haluaa, eikä se raskaus ikinä tärppää. JUMALAUTA!!