Aito suomalaiset pärjää edelleen

Varför klarar fennona inte sig senare i livet då ?Arbetslöshet,arbetslöshet......

det är frågan kirjoitti:

Varför klarar fennona inte sig senare i livet då ?Arbetslöshet,arbetslöshet......

Det är frågan kirjoitti: "Varför klarar fennona inte sig senare i livet då? Arbetslöshet,arbetslöshet....."


Ruotsinkielisellä puolella annetaan suhteessa enemmän mahdollisuuksia kuin suomenkielisellä. Kielikiintiöiden avulla ruotsinkielisistä noin 50% menee korkeakouluihin, suomenkielisistä vain noin 30%. Koska suomenruotsalaisita monet ovat täysn kaksikielisiä, niin he ovat huomattavan yliedustettuina kaksikielisten kuntien ja valtion viroissa. Yksityisellä puolella monet yritykset ovat omistuspohjaltaan joko ruotsalaisia tai suomenruotsalaisia. Erityisesti kun on kyse merkittävistä johtajapaikoista, niin kielellinen tausta rupeaa noissa yrityksissä merkitsemään. Trukinkuljettajiksi kelpaavat kyllä suomenkielisetkin.
On myös otettava huomioon suomenruotsalaiset säätiöt, joiden omaisuuspohja on sangen mittava. Suomenruotsalainen tieteenharjoittaja tai taitelija voi perustellusti odottaa äidinkielensä vuoksi suhteessa merkittävästi enemmän tukea kuin suomenkielinen kollegansa. Verkostoituminen on yksi suomenruotsalaisten keskeisistä vahvuuksisista, ja se auttaa heitä usein pääsemään jaloilleen, vaikka he olisivat epäonnistuneet jossakin hankkeessaan. Suomenkielisellä puolella vastaavaa tukea ei anneta suhteessa läheskään yhtä usein. Näin voidaan päätellä, että suomenruotsalaisten suomenkielisiä parempi menestys elämässä ei välttämättä korreloi sen kanssa, että he olisivat älykkäämpiä tai kyvykkäämpiä kuin suomalaiset kollegansa. Ratkaiseva ero tulee heitä ympäröivistä tekijöistä, ei heistä itsestään.

Vesa Kaitera kirjoitti:

Det är frågan kirjoitti: "Varför klarar fennona inte sig senare i livet då? Arbetslöshet,arbetslöshet....."


Ruotsinkielisellä puolella annetaan suhteessa enemmän mahdollisuuksia kuin suomenkielisellä. Kielikiintiöiden avulla ruotsinkielisistä noin 50% menee korkeakouluihin, suomenkielisistä vain noin 30%. Koska suomenruotsalaisita monet ovat täysn kaksikielisiä, niin he ovat huomattavan yliedustettuina kaksikielisten kuntien ja valtion viroissa. Yksityisellä puolella monet yritykset ovat omistuspohjaltaan joko ruotsalaisia tai suomenruotsalaisia. Erityisesti kun on kyse merkittävistä johtajapaikoista, niin kielellinen tausta rupeaa noissa yrityksissä merkitsemään. Trukinkuljettajiksi kelpaavat kyllä suomenkielisetkin.
On myös otettava huomioon suomenruotsalaiset säätiöt, joiden omaisuuspohja on sangen mittava. Suomenruotsalainen tieteenharjoittaja tai taitelija voi perustellusti odottaa äidinkielensä vuoksi suhteessa merkittävästi enemmän tukea kuin suomenkielinen kollegansa. Verkostoituminen on yksi suomenruotsalaisten keskeisistä vahvuuksisista, ja se auttaa heitä usein pääsemään jaloilleen, vaikka he olisivat epäonnistuneet jossakin hankkeessaan. Suomenkielisellä puolella vastaavaa tukea ei anneta suhteessa läheskään yhtä usein. Näin voidaan päätellä, että suomenruotsalaisten suomenkielisiä parempi menestys elämässä ei välttämättä korreloi sen kanssa, että he olisivat älykkäämpiä tai kyvykkäämpiä kuin suomalaiset kollegansa. Ratkaiseva ero tulee heitä ympäröivistä tekijöistä, ei heistä itsestään.

Lisäksi pitää muistaa surualueiden suosiminen kaikissa hallitusten päätöksissä 40 vuoden ajan, kun etuilupuolue on istunut putkeen hallituksissa.

Suomi on sivistyskieli numero 1.