Saat minut hymeilemään kun näen kasvosi. Kun katsomme toisiamme silmiin hetken liian kauan voin tuntea sydämäni laulavan ilosta.
Juttelemme huolettomasti mutta kun tulee hetki kysyä sinua ulos, jähmetyn.
Näppäilen numerosi, tavaan sanoja jotka haluan lausua, sitten ... luovutan. Mitä jos kuitenkin sanot ei? Pelkäänkö vain
typerää kasvojen menetystä? Musertavaa tunnetta jälkeenpäin. Noloa jälleennäkemistä.
Vai pelkäänkö sittenkin että sanot kyllä? Olenko valmis luopumaan vapaudestani, itsenäisyydestäni, rauhastani, yksinäisyydestäni...
Jos sanon että pidän sinusta vastaatko samoin mutta vain kaverina. Olenko sinulle tarpeeksi? Oletko kaikille noin ihastuttava ja ystävällinen, mukava ja kiinnostava vai onko minulla erityisasema?
Epätietoisuus on tuskaa ja unettomia öitä. Toiminta on liian vaikeaa, miksi?
Taas on viikko kulunut enkä saa kysytyksi yksinkertaista kysymystä. Lähdetkö istumaan iltaa kanssani?
Juttelemme huolettomasti mutta kun tulee hetki kysyä sinua ulos, jähmetyn.
Näppäilen numerosi, tavaan sanoja jotka haluan lausua, sitten ... luovutan. Mitä jos kuitenkin sanot ei? Pelkäänkö vain
typerää kasvojen menetystä? Musertavaa tunnetta jälkeenpäin. Noloa jälleennäkemistä.
Vai pelkäänkö sittenkin että sanot kyllä? Olenko valmis luopumaan vapaudestani, itsenäisyydestäni, rauhastani, yksinäisyydestäni...
Jos sanon että pidän sinusta vastaatko samoin mutta vain kaverina. Olenko sinulle tarpeeksi? Oletko kaikille noin ihastuttava ja ystävällinen, mukava ja kiinnostava vai onko minulla erityisasema?
Epätietoisuus on tuskaa ja unettomia öitä. Toiminta on liian vaikeaa, miksi?
Taas on viikko kulunut enkä saa kysytyksi yksinkertaista kysymystä. Lähdetkö istumaan iltaa kanssani?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tule samaan paikkaan tänään niin katsotaan.
Huoli lajin säilymisestä ilmenee monin tavoin. Tämän laatuisten asioiden pohtiminen on niitä ilmenemismuotoja. Anteeksi arkipäiväisyyteni, mutta käsittääkseni tähtäät parisuhteeseen ja pohdit sen onnistumista. Se on aivan normaalia.
toi on aina tommosta, kun tapaa jonkun erityisen, mut mun mielestä ei kannata miettiä liikaa... yks (huono) vaihtoehto on vaan odotella ikuisesti, että jotain tapahtuu. (niinku minä usein teen) meneehän tää elämä tässä yksinkin. tännekin asti on pärjätty, ni miks ei eteenpäinkin... mut sit jos asia todella vaivaa sua, niinku kuulostaa, ni parempi toimia ja saada vaikka "ei" kun antaa vaan asian vaivata itteensä. jos se sanoo ei, ni sit voit unohtaa sen ja saat rauhan, vaikka hetken onkin huono fiilis.. mut voihan se sanoa myös kyllä... :) eletään tätä elämää, eikä odotella ja katsella miten se kuluu.
jankuttaa mutta vaikeaa se silti on. Varsinkin kun aikaisemmin vastaavissa tilanteissa vastaus on ollut ei. Vaikka tuntuukin että hän todennäköisesti sanoo kyllä niin olen ennenkin ollut väärässä. Se jos mikä lisää epävarmuutta. Itseasissa kun olen ihastunut niin en kovin montaa kertaa ole jättänyt asiaa sikseen vaikka niinkin toki on käynyt. Yleensä vaan jahkaan aivan liian kauan, kuten nytkin vaikuttaa että tulee käymään...valitettavasti.
Siihen toiseen viestiin niin ei ole A etunimeni viimeinen kirjain..
Semmoinen vielä tuli mieleen että tekstarin uskaltaisin väsätä mutta tuntuu vaan todella tyhmältä vaihtoehdolta. Ainakin kuvittelisin että se viestittää että olen epävarma ja ujo mitkä ei ole kovin kovaa valuuttaa naisten silmissä. Mitä mieltä olettte?
Jos kysyt niin vastaan. Myöntävästi. Ja Sinulla olisi taattu erityisasema. Sinua kohdeltaisiin erityiasemassa olevana. Vapauden ja itsenäisyyden menettäminen? Tuohon saat vastauksen itseltäsi. Onko etunimesi viimeinen kirjain A ?
Minullakin on hymy herkässä, kun sinut kohtaan.
Viikko tuntuu ikuisuudelta. On vaikeata keskittyä muuhun, kun olet mielessäin mun. Tekemättömät työt painaa, kun huokailen ja muistelen sua.
Lähden.
Ei se kysyminenkään aina selvitä asioita. Minä kysyin mieheltä jo kolmisen vuotta sitten että "miten olis"? Siitä alkoikin omituinen juupas eipäs-leikki..
Eli, hänen vastauksensa oli jotenkin niin ympäripyöreä, ettei siitä mitään tolkkua saanut.
Muutaman kerran ollaan tavattu sen jälkeen ja olen ihan tosissani ihastunut, mutta hänen tunteistaan en saa selvää ja siitä johtuen olen nykyään häntä kohtaan suht tyly ja välinpitämätön.
Kunhan kysyt. Ilmoittele itsestäsi hieman enemmän että tiedän sinun olevan tosissasi
Olen myös sitä mieltä, että nämä palstat vilisevät ns: virtuaali unelmoijia . Jotka nauttivat yksinomaan itsensä esille tuomisesta. Todellisuudessa aika tunneköyhiä. (Luulisin) No ei saa tuomita. Jokainen hakee huvinsa tavallaan :) :)
Mitään muuta en ole aikoihin rakas toivonut niin paljon. Nytkin kuvittelen sinut tänne,hullu sydän ja oikea tahto:)Kokeile ja toimi.Tunne kohtalosi rytmi...