Tänään oli Helsingin paikallislehdessä juttua Otto Wille Kuusisesta. Hän oli alkujaan SDP:n puheenjohtaja.
Keskustaa lähellä olevana olen aina ymmärtänyt, että joku sokaisee ja saa toimimaan isänmaata vastaan.
Ymmärrän myös HV:ni, jonka ahdasmielinen tsadilaisuus on sokaissut js lietsonut usein älyvapaaseen taisteluun Keskustaa vastaan.
Hänen tekstistään voi päätellä, että pahin kapeakatseisuus ja nurkkakuntaisuus asuu tsadissa.
Erittäin isänmaallisena, Keskustaa lähellä olevana, täytyy valitettavasti todeta, että saman laitoksen palveluksessa, rajatuissa ja ei niin sotilaalle tyypillisissä tehtävissä toimineelle virkaveljelleni on yhä enevässä määrin tullut viidennen kolonnan nostoväen ominaisuuksia.
Keskustaa lähellä olevana olen aina ymmärtänyt, että joku sokaisee ja saa toimimaan isänmaata vastaan.
Ymmärrän myös HV:ni, jonka ahdasmielinen tsadilaisuus on sokaissut js lietsonut usein älyvapaaseen taisteluun Keskustaa vastaan.
Hänen tekstistään voi päätellä, että pahin kapeakatseisuus ja nurkkakuntaisuus asuu tsadissa.
Erittäin isänmaallisena, Keskustaa lähellä olevana, täytyy valitettavasti todeta, että saman laitoksen palveluksessa, rajatuissa ja ei niin sotilaalle tyypillisissä tehtävissä toimineelle virkaveljelleni on yhä enevässä määrin tullut viidennen kolonnan nostoväen ominaisuuksia.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Pitäisi aikuisen miehen hyvä Yleisjohtaja hakea hyväksyntää muualta, kuin Suomi-24 palstalta. Ressukka.
Totta on jokainen sana. Ei siitä pääse mihinkään, etteikö riekkuminen vuosia täällä olisi erittäin epäisänmaallinen teko.
Virheitä on meissä jokaisessa. Siitä huolimatta pitää pyrkiä rakentamaan eikä tyhmään hajottamiseen.
Hesari on lehdistä isänmaan syöjien ykkönen ja muutenkin juosten ja virtsaten toimitettu lehti
.
Siltä puuttuu kokonaisnäkemys Suomesta ja jostakin syystä se lokaa aina Keskustaa vaikka sen ansioita maan kehittämisessä ei voi muuksi muuttaa.
Euroopasta lehti kyllä kirjoittaa, unohtaen Suomen pääosan.
Keskustpuolueen sisällä perustettiiin aikanaan RYHMÄ-70 jonka
ohjelmassa oli tehdä Suomesta sosialistinen neuvostotasavalta.
Tuossa viidennessä kolonnassa olivat mukana aikansa johtavat
kepulaiset.
Nyt kepu yrittää saada Olli Rehniin johdolla Suomen
Euroopan liittovaltion jäseneksi.
Tulevissa eurovaaleissa on Ollin valinta estettävä.
Ymmärrän kepu"ymmärryksesi" - siis kenen "isänmaa" :)))
ДА ДА -туотанто:
Eino Uusitalo (kepu):
"Olisi syytä harkita, että välirauhan solmimispäivä 19. syyskuuta muodostettaisiin itsenäisyyspäivän eli joulukuun kuudennen päivän rinnalle toiseksi kansalliseksi merkkipäiväksemme, toisen tasavallan itsenäisyyspäiväksi."
UKK:n päiväkirjasta:
17.12.1979 Vladimirov luonani... Sovittiin neljästä asiasta.1. J.Virolaisen vaihtaminen kepun puheenjohtajan paikalta. 2. J.V:n paikalle Väyrynen puheenjohtajaksi. (Lisäksi esillä olivat varapuheenjohtaja- ja puoluesihteerikysymykset.)
*1989: KGB:n Helsingin päällikkö Viktor Vladimirov oli merkittävimpien suomalaisten kotiryssä. Väyrynen kertoi Karjalaiselle lähettämässään kirjeessä, miten Vladimirov tarjosi apuaan Karjalaisen presidenttikampanjalle.
-Minä esitin hänelle (Vladimiroville) ajatuksen, että ensi vuoden tavaranvaihtopöytäkirjassa syntyvät vientiongelmat voisivat olla sopiva kohde, jos löytäisimme jonkin keinon, esim. öljyntuonnin lisäämisen, tämän ongelman hoitamiseen, Väyrynen kirjoitti kohukirjeessä.
Eduskunnan perustusvaliokunta totesi Väyrysen toimineen varomattomasti, mutta ei lain vastaisesti.
14.10. 2002 Turun Sanomat: ”Arvo Korsimon konstit
Maalaisliiton puoluesihteeriksi nousi vuonna 1952 Arvo Korsimo - legendaarinen persoona, joka Urho Kekkosen aseenkantajana (V.J. Sukselaisen ollessa puolueen puheenjohtaja) johti suvereenisti puolueensa politiikkaa 1950-luvulla sekä käytännön että aatteen tasolla.
Korsimon kädenjälkeä on mm. erikoislaatuinen ja yhä - paranneltuna elävä - tukimiesverkosto, mikä osaltaan selittää puolueen korkeaa kannatusta tänäkin päivänä.
Korsimo (1901-1969) oli kotoisin Sauvosta. Valtakunnallinen poliittinen ura urkeni hänelle sodan jälkeen Turusta maalaisliiton Varsinais-Suomen piirin piirisihteerin paikalta. Korsimo oli pian puolueensa keskushallinnossa ja vuonna 1947 hänestä tuli järjestösihteeri eli vaalipäällikkö. Heti vuoden 1948 vaaleissa maalaisliitto koki suuren menestyksen. Vuonna 1949 Korsimo palkittiin maalaisliiton kultaisella ansiomerkillä - ennen lukuisia veteraaneja ja ennen Kekkosta.
Korsimo valittiin puoluesihteeriksi keväällä 1952 Sotkamon puoluekokouksessa. Hän oli hoitanut tehtävää vt:nä vuodesta 1950 Martti Miettusen jälkeen tämän siirryttyä valtioneuvoston jäseneksi.
Korsimo oli henkeen ja vereen Kekkosen mies. Pääministeri Kekkonen oli vaalissa Korsimon voimakas tukija. Valinta ratkesi äänin 200-119 Johannes Virolaisen tappioksi.
Korsimosta kirjan kirjoittanut Sakari Virkkunen kertoo, että puolueen oikeisto-oppositio ja eduskuntaryhmä olivat nostaneet vastaehdokkaaksi Maaseudun Nuorten Liiton puheenjohtaja Virolaisen.
Tuohon aikaan maalaisliitossa oli jo mielenkiintoinen linjajako. Korsimo veti maalaisliittoa vasemmalle keinona lisätä kannatusta Sdp:n ja Skdl:n kustannuksella. Virolainen taas puhui sellaisten köyhien ihmisten puolesta, jotka eivät olleet tuottajia, mutta eivät hyväksyneet sosialistien ja kommunistien ohjelmia.
Korsimo käännytti maaseudun korpikommunisteja; Virolainen puolestaan etsi uusia sieluja. Kekkosen mukaan kyse oli maalaisliiton käännytystyöstä nimen omaan maaseudulla. Kaupunkikommunisteja ei voinut käännyttää.
Korsimon kuuluisa iskulause 1950-luvun alkupuolelta kuului: "On mentävä niin vasemmalle että hirvittää".
Skdl-kommunistien varpaille astuminen merkitsi valtakunnan tasolla propagandaa vasemmistoa vastaan ja kyläpolitiikassa epävarmojen äänestäjien käännyttämistä. Tämä taktiikka johti voittoon mm. vuoden 1953 kunnallisvaaleissa.
Paitsi että oltiin sotajalalla, myös yhteistyö pelasi. Virkkusen mukaan ainakin 1950 ja 1953 Kekkosen hallitus sai luottamuslauseen Skdl:n tuella. Tähän yhteistyöhön ja idän suhteisiin liittyi myös kokoomuksen eristämisen oppi.
Neuvostomyönteinen politiikka, jopa kumartelu oli myös Kekkosen ja Korsimon oppia, tietysti maan edun nimissä. Tämä vaati kovaa agitaatiota tupailloissa, jotta myös kansa käsittäisi.
Maalaisliitto meni Virolaiselle ja muille oikeistohenkisille kauhistukseksi mukaan vasemmistolaiseen rauhanliikkeeseen. Yhteys alkoi Maaseudun Nuorten Liitosta, ja muutamaa vuotta myöhemmin koko puolue oli rauhanpuolustajien jäsenjärjestö.
Korsimon suurena ansiona puolueessa pidetään todella toimivan valtakunnallisen vaaliorganisaation, tukimiesjärjestelmän eli "Korsimon kaartin" luomista sodan jälkeen."