Olen korviani myöten ihastunut erääseen mieheen, jonka kanssa olemme nyt tapailleet kolmisen viikkoa. Tunne taitaa olla molemminpuolinen, mutta itselleni vaikeinta on tämä ikävöinti. Kun tietää, että toista ihmistä näkee muutaman päivän päästä, ja hän on ajatuksissani joka ikinen tunti, niin se odottelu, että milloin pääsee taas toisen viereen! Se huima odotus, kun hänet näkee taas. Tuntuu että siitä ajasta toisen kanssa haluaa pitää kynsin hampain kiinni, ja nauttia joka ikisestä sekunnista, kun hän on vierellä. Mutta miten ikävää voi käsitellä? Välillä ikävöinti on niin raastavaa, että on hankala syödä ja saada nukuttuakin, kun ajatukset painuvat siihen toiseen... Onneksi olen töissä käyvä ihminen, niin sen ikävän voi hukuttaa työhön, niin ajatukset saavat hieman taukoa. Mutta miten ikävän kanssa voi oppia elämään?
miten käsitellä ikävää?
ikävöin!
1117
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sori nyt mutta ihan hirveesti myötätuntoa et taida saada täältä. Palstaporukka riutuu ykspuoleisissa ihastuksissa tai sit ei uskalleta tehdä irl mitään. Hyvä jos näkee ihastuksensa muutaman kerran vuodessa. Etttä koita kestää noi parin pvän erot tai ehdota että näkisitte useemmin. Nauti elämästäs, kun sulla sellanen on.