"Kuinka moni muistaa vielä tällaisen lyhytikäiseksi jääneen perhehuvipuiston kuin vuorenpeikonmaa, joka sijaitsi Outokummussa?
Muistan jonkin verran, kun kävin siellä pikkuskidinä vanhempieni kanssa kesälomareissulla, joskus 80-luvun lopulla. Olen nyt kolmekymppinen, ja muistan jokseenki aika hyvin, että millaista siellä oli. Muistelen, että olin hyvin innoissani sinne menosta, mutta eipä se paikka kovin vakuuttanut, ainakaan minua. Siellä oli sellainen opastettu kierros, johon ensimmäisenä kuului joku multivisioesitys. En muista tarkalleen, että mitä se esitys käsitteli, mutta aika tylsä se oli muistaakseni. Siellä oli sitten toinenkin multivisionäytös, joka oli joku satu, joka ei minua myöskään pahemmin kiinnostanut. Odotin varmaankin, että siellä pääsee näkemään enemmänkin, että millaista on kaivoksessa, mutta eipä siellä ollut kuin se yksi tunnelinpätkä, jonka varrella oli joku syvennys, jossa oli sellainen peikkopatsas. Taisi se toinen multivisioesityskin olla siinä peikkopatsaan luona.
Aika pliisu paikka siis, tai onhan se joitakin lapsia voinut siis kiinnostaa. Mä taisin olla vain sellainen varhaiskypsä, eli minua kiinnosti enemmän se kaivos ja kaivostoiminta, kuin jotkut peikkohöpötykset. Tiedä häntä sitten, että oliko paikka kuitenkaan kovin suosittu ollut, kun nettitiedon mukaan se perustettiin 80-luvun puolessavälissä ja lopetti toimintansa jo 90-luvun alkupuolella taloudellisten vaikeuksien takia. Ei siis mikään pitkäikäinen turistirysä.
Millaisia kokemuksia kyseisestä paikasta muilla, jotka lapsena tai lastenne kanssa siellä aikoinaan kävitte? Oliko pettymys, vai ihan mielenkiintoinen kokemus?"
Muistan jonkin verran, kun kävin siellä pikkuskidinä vanhempieni kanssa kesälomareissulla, joskus 80-luvun lopulla. Olen nyt kolmekymppinen, ja muistan jokseenki aika hyvin, että millaista siellä oli. Muistelen, että olin hyvin innoissani sinne menosta, mutta eipä se paikka kovin vakuuttanut, ainakaan minua. Siellä oli sellainen opastettu kierros, johon ensimmäisenä kuului joku multivisioesitys. En muista tarkalleen, että mitä se esitys käsitteli, mutta aika tylsä se oli muistaakseni. Siellä oli sitten toinenkin multivisionäytös, joka oli joku satu, joka ei minua myöskään pahemmin kiinnostanut. Odotin varmaankin, että siellä pääsee näkemään enemmänkin, että millaista on kaivoksessa, mutta eipä siellä ollut kuin se yksi tunnelinpätkä, jonka varrella oli joku syvennys, jossa oli sellainen peikkopatsas. Taisi se toinen multivisioesityskin olla siinä peikkopatsaan luona.
Aika pliisu paikka siis, tai onhan se joitakin lapsia voinut siis kiinnostaa. Mä taisin olla vain sellainen varhaiskypsä, eli minua kiinnosti enemmän se kaivos ja kaivostoiminta, kuin jotkut peikkohöpötykset. Tiedä häntä sitten, että oliko paikka kuitenkaan kovin suosittu ollut, kun nettitiedon mukaan se perustettiin 80-luvun puolessavälissä ja lopetti toimintansa jo 90-luvun alkupuolella taloudellisten vaikeuksien takia. Ei siis mikään pitkäikäinen turistirysä.
Millaisia kokemuksia kyseisestä paikasta muilla, jotka lapsena tai lastenne kanssa siellä aikoinaan kävitte? Oliko pettymys, vai ihan mielenkiintoinen kokemus?"
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kävin aikoinaan lasten kanssa, Ei se mitenkään erityinen ollut, jos vertaa kuinka lapset suhtautuivat muihin elämyspaikkoihin.
Ettei olisi tämä aarrekaupunki toistoa vuorenpeikonmaasta, oppirahat eivät olleet tarpeeksi suuret?
Nykyisin on paljon tarjontaa, lapsetkin alkavat olla vaativia.
Parhaiten jäi mieleen vanhalla kaivoksella ollut teatteriesitys, siellä oli tunnettuja näyttelijöitä, se veti porukkaa.
Muistan toki. 1986 taisi olla vuorenpeikonmaan huippuvuosi ja silloin tuli käytyä siellä Suviseuramatkan yhteydessä kuten moni muukin lapsi. Suviseurat oli muuten taas lähellä Liperissä 2010 ja taisipa taaskin näkyä Vanhan kaivoksen kävijätilastossa, vaikka markkinointi ei ehkä tästä ihan perillä ollutkaan. Jos kaivoksen matkailupiikki on suviseuroista kinni, niin pitää odotella varmaan jonnekin 2020-luvun lopulle seuraavaa kertaa.
Jeesus pelastaa, aarteenkin
Voi helvetti, kiesus varmasti tekee ihmeet aarteelle
http://youtu.be/BeOBOPpC2DI
http://youtu.be/sJXjsH9NnCw
Karpo todella ties ja otti asiaan kantaa omalla tavallaan, nykyäänkin varmasti sama meno jatkuu mutta piiloteltuna, tiiviimpi salailu on tullut tilalle. Seuroissa kumi palaa, olut ym virtaa, hypätään vieraissa...
Lestadiuksen opit on monella tapaa mielenvikaisia, terve järki kertoo että mennään todella syvissä vesissä Karpon esille ottamissa esimerkkitapauksissa. Jos vaimo kuolee synnytykseen... tasa-arvon suomessa siis hyväksytään murha kun se tulee tällä esimerkillisellä tavalla. Mitä sanookaan iso kirja seitsemässä käsyssään, mm. ÄLÄ TAPA...
Voi miten köyhä provo lapsukaiselta. Koittakaas nyt amisviikset ajella SÄ ja sun media puolen kaverit. Pyydäs SÄ opettajalta että antaa ihan oikeita- eikä leikkiaiheita mitä voitte rääpiä. Eikö siwa myynyt siideriä alaikäselle ja oli pakko tehdä vähän koulutehtäviä asuntolassa. Ja sitten keksit varioaation iltasadusstasi, jos nyt varhaiskypsä ottasi välillä otteen siihen opiskeluuun eikä jauhasi purkkaa ja saissea.
Kyllä liperistäkin kortsut kesken jeesusjuhlien loppuivat, vaikka varauduttu oli. Näin kertoi eräs kauppias.
Vuorenpeikonmaa oli hyvä esimerkki kuinka markkinoinnin loppuminen hyydyttää matkailijavirran, pahoin pelkään niin käy Särkiselälle sekä nykyiselle lippulaivalle Kaivokselle. Kaikki saadaan valmiiksi ja markkinoidaan vuosi, parikin kohdetta jonka jälkeen into loppuu asian kehittämiseen ja markkinointiin... Oppirahat on maksettu vuorenpeikonmaassa mutta oliko oppirahat liian pienet tulevaisuutta ajatellen
Liperin Suviseurat oli hyvä esimerkki markkinoinnin puutteesta, olisi pitänyt saada näkyvyyttä lisää paljon niin kävijöitä olisi tullut pilvin pimein ja jatkoa ajatellenkin olisi apinaposti hoitanut markkinoinnin hyvin.
Missä vika kun kohteiden markkinointi jää aina puolitiehen ??? Eikö rahaa riitä, puuttuuko osaamista tai intoa tehdä tulosta ???
Suurin ongelma on se, että kun on kyse kaupungin kohteista. Ei ole osaamista eikä tulosvastuuta. Lisäksi matkailun kehittämisessä on harvinaisen vähän vuosien varrella kuultu matkailun ammattilaisia ja kokeneita matkailuyrittäjiä. Näin on minulle usean yrittäjän taholta kerrottu.
Markkinoinnin lisäksi unohtuu myös ylläpito, se unohtui kaivoksella ja on unohtunut Erä- ja luontokeskuksessa. En tiedä, mitä matkailun kehittämispäällikkö tekee, kun homma on kaiken kaikkiaan mennyt vain alamäkeä viimeiset vuodet.
En tiedä esimerkiksi, kuka johtaa Aarrekaupunki-hanketta, vastaa näiden tunnelien räjäytysten ongelmista. Ja millä perusteilla valitaan yrittäjät kohteisiin. Eikös tämä nuori kaveri Kasimir ihan itse vain ilmoittautunut hommaan Kaivokselle. Näyttää ulospäin, että aika sekaisin on pakka. Toivottavasti rahoittajilla riittää vielä ymmärrystä.