http://www.hs.fi/kuukausiliite/a1385261153170
Huomaatteko, kuinka Juhani Suomi!!! todistaa Kekkosen saaneen toimia presidenttinä!!! jopa vainoharhaisenakin?
Huomaatteko, kuinka Juhani Suomi!!! todistaa Kekkosen saaneen toimia presidenttinä!!! jopa vainoharhaisenakin?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Hyytävää tekstiä. Olin tuolloin parikymppinen, kirjoitus palauttaa mieleen millaista oli elämä Neuvosto-Suomessa. Hyvä muistutus jokaiselle joka haikailee 'vanhoja hyviä aikoja', oivallinen kertaus siitä miksi EU:hun (onneksi) liityttiin. Kaikki on nykyisin niin paljon, paljon paremmin että sitä on edelleen joskus vaikea käsittää.
Miksi Väyrynen halusi alkoholisoituneesta Karjalaisesta presidentin niin vahvasti, että oli valmis jopa järjestämään Neuvostoliiton avulla Suomelle vaikeuksia saadakseen tahtonsa läpi?
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/karjalainen_ja_virolainen_presidenttipelissa_24091.html#media=24092
Tuo klippi tietty on ajalta ennen kuin Väyrysen vehkeily paljastui ja Väyrynen joutui selittelylinjalle,
Hetken jo luulin kuulleeni, ettei Kekkosella ole koskaan ollut minkäänlaista suosikkijärjestelmää. Mutta Virolaisestahan siinä puhuttiinkin. Poliittinen historia on jännää. Etenkin kepun historia, kun siinä on niin paljon pimitettyjä asioita.
--->Keskustalainen varapääministeri Eino Uusitalo, joka tunnetaan Kekkosen sanansaattajana, on jo ennättänyt julkisesti toivoa, että Kekkonen voisi jatkaa vuoden 1984 jälkeenkin.
Kepu on todellakin tärkeintä maailmassa muutamille, mitä todennäköisimmin heidän elämänsä ainoa sisältö.
Millaista onkaan sellaisen ihmispolon elämä, jossa kepu on saanut tuollaisen sijan? Kyllä sen täytyy olla hyvin kurjaa, tyhjää ja pimeää.
Ja kun todellakin on niin, kuin sanon. Niin ollen en minä voi kokonaan vetäytyä täältä. Jos niin tekisin, olisin julma.
Ja palstan aihekin se on. Jos haluan kirjoittaa jostain muusta, menen sopivammalle palstalle. Eihän täällä ole tarkoitus kirjoitella mistä sattuu.
Muistatko sinä sellaista, että Matti Vanhanen olisi kirjoittanut raivoisan kirjoituksen HS:n yleisön osastolla, kun Kekkosen kyky jatkaa presidenttinä oli kyseenalaistettu?
Komissari kirjoitti: Näytä viesti
Paavo Väyrysen "CV":
VÄYRYNEN JA MOSKOVAN 70- JA 80-LUKUJEN KGB ARKISTOJEN SALAILEMINEN
- "Suomettumisen aikaan 1970–1980-luvuilla Väyrysen on väitetty olleen läheisessä suhteessa Neuvostoliiton tiedustelupalvelun KGB:n kanssa. Entinen KGB-eversti Oleg Gordijevski kutsuu kirjassaan Sokea peili Väyrystä Kekkosen ja Karjalaisen lailla "omaksi mieheksi". Väyrynen on vastineessaan myöntänyt yhteydenpidon, mutta on katsonut sen "normaaliksi isänmaalliseksi yhteydenpidoksi". Dosentti Hannu Rautkallion mukaan Väyrynen peri KGB-suhteet Kekkoselta".
- "Rautkallion mukaan Boris Jeltsin olisi avannut Moskovan arkistot laajastikin, mutta Suomesta pyydettiin arkistojen pitämistä salaisena. Neuvostoliiton Suomen suurlähettilään Juri Derjabinin mukaan Väyrynen oli esittänyt toiveena, että Moskovan Suomi-asiakirjat jäädytettäisiin, ts. salattaisiin julkisuudelta".
VÄYRYNEN AJOI ALKOHOLISOITUNUTTA AHTI KARJALAISTA PRESIDENTIKSI 1982
Ahti Karjalainen palasi julkisuuteen toukokuussa 1979 jäätyään kiinni rattijuoppoudesta josta hänelle tuomittiin elokuussa 1979 Suomen siihen mennessä suurimmat liikennesakot 26 650 markkaa. Ennen presidentin vaaleja 1982 nimenomaan Suomen Pankin pääjohtaja Ahti Karjalaisen tukijoukot mm. Paavo Väyrynen levittivät väittämää, että ellei Karjalaista valita, Neuvostoliitto miehittää Suomen. Mikäli alkoholisoitunut Karjalainen olisi tullut valituksi hän olisi ollut täydellinen neuvostojohdon sätkynukke, ja siten todellisin vaara Suomen itsenäisyydelle.
Väyrynen tuki juoppoa Karjalaista päästäkseen hänen tuellaan pääministeriksi ja Karjalaisen jälkeen presidentiksi.
Karjalainen julkaisi Jukka Tarkan kanssa muistelmateoksen "Presidentin ministeri: Ahti Karjalaisen ura Urho Kekkosen Suomessa". Suurin kohu syntyi kirjassa julkaistusta, ulkoministeri Paavo Väyrysen Karjalaiselle syksyllä 1981 lähettämästä kirjeestä, josta ilmeni, miten Väyrynen oli yrittänyt Neuvostoliiton – lähinnä ministerineuvos Viktor Vladimirovin (KGB kenraali) – tuella parantaa Karjalaisen mahdollisuuksia vuoden 1982 presidentinvaaleissa.
VÄYRYNEN VASTUSTI VIRON ITSENÄISTYMISTÄ NEUVOSTOMIEHITYKSESTÄ 1990
Viron entinen pääministeri Edgar Savisaar on syyttänyt useiden Suomen johtajien jarruttaneen Viron itsenäistymistä Neuvostoliitosta 1990-luvun alussa ja on nimennyt Paavo Väyrysen yhdeksi heistä. Väyrynen ilmoitti Suomen linjaksi, etteivät Baltian maat täyttäneet suvereenien valtioiden tunnusmerkkejä.
VÄYRYNEN HALUSI SITOA 1991 SUOMEN YYA-SOPIMUKSELLA MYÖS VENÄJÄN VALTAPIIRIIN
Neuvostoliiton kommunistisen puolueen kansainvälisellä osastolla oli pyrkimys määritellä Suomen ulkopoliittinen suhde YYA-sopimuksen perusteella läheisemmäksi liittolaisuudeksi, kun taas suomalainen osapuoli pyrki muotoilemaan julkilausumat Suomen puolueettomuutta YYA-sopimuksen perusteella korostaviksi.
Väyrynen ajoi voimakkaasti Suomea poliittisesti, taloudellisesti ja sotilaalisesti itänaapuriimme sitovaa YYA-sopimuksen pidentämistä jatkosopimuksella Venäjän kanssa. Tämä siitäkin huolimatta, että innokkaalla Väyrysellä tuskin oli minkäänlaista käsitystä siitä mihin suuntaan joulukuussa 1991 romahtaneen Neuvostoliiton politiikka oli muotoutumassa.
Väitöskirjassaan 1988 Väyrynen muun muassa esitti, että Neuvostoliitto ei hajoa ja että Euroopan kahtiajako on pysyvä. Väyrysellä oli tätä taustaa vasten ilmeisen vaikeata myöntää itselleen, että Neuvostoliitto oli hajonnut.
PRESIDENTINVAALIT 1994 JA VÄYRYSEN TILAAMA NOOTTI
Väyrynen putosi vaalipäivän äänten perusteella toiselta kierrokselta. Väyrysen mielestä media pyrki vaikuttamaan vaalien tulokseen "mediapelillä", jolla hän tarkoitti mielestään täysin harhaanjohtavien mielipidemittausten julkistamista sekä uutista, jonka mukaan Venäjän suurlähetystö oli (ulkoministeri Väyrysen pyynnöstä) lähettänyt ulkoministeriölle nootin eräiden äärioikeistolaisten järjestöjen toiminnasta. Väyrynen oli noottijupakan selvittelyssä varannut itselleen Suomen pelastaja sankarin roolin.
VÄYRYNEN HALUSI TORJUA SUOMEN LÄHENTYMISEN LÄNTEEN EU JÄSENYYDEN KAUTTA 1995
Itänaapurimme oma poika Väyrynen pyrki siihen, että keskustan Jyväskylän puoluekokous 1994 olisi torjunut Suomen EU jäsenyyden. Puoluejohdon painostuksesta puoluekokous kuitenkin hyväksyi jäsenyyden viemisen kansanäänestykseen. Väyrynen kampanjoi jäsenyyttä vastaan. Kun kansanäänestyksessä enemmistö kuitenkin hyväksyi sen, hallitus toi jäsenyyssopimuksen eduskunnan hyväksyttäväksi.Hallitus yritti kiirehtiä sopimuksen hyväksymistä, jotta se ehdittäisiin lyödä lukkoon ennen Ruotsin kansanäänestystä. Tästä syystä eduskunnassa syntyi niin sanottu jarrutuskeskustelu, jonka avulla lopullinen päätös siirtyi yli Ruotsin ratkaisun. Kun siellä niukka enemmistö hyväksyi liittymisen, eduskunta antoi siunauksensa EU-jäsenyydelle. Suomi liittyi 1995 EU:n jäseneksi.
VÄYRYNEN SYYTTI GEORGIAA HYÖKKÄYKSESTÄ VENÄJÄN KIMPPUUN 2008
Ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä istunut Väyrynen haukkui ulkoministeri Stubbin linjan avoimesti ja katsoi Georgian aloittaneen sodan hyökkäämällä venäläisjoukkoja vastaan. Väyrynen ei pitänyt Georgian kriisiä merkityksellisenä sen enempää maailmanpolitiikan kuin eurooppapolitiikankaan kannalta.
VÄYRYNEN JA PRESIDENTINVAALIT 2012
Elokuussa 2011 Väyrynen ilmoitti olevansa valmis keskustan ja PERUSSUOMALAISTEN !!! yhteisehdokkaaksi vuoden 2012 presidentinvaaleissa. Suomen Keskustan varapuheenjohtaja Timo Kaunisto ilmoitti häpeävänsä Paavo Väyrystä ja kirjoitti blogissaan 20. elokuuta 2011, että "--minua (Kaunisto) hävettää erityisesti perussuomalaisten ja Paavo Väyrysen tässä viljelemä jälkiviisaus ja populismi". Väyrysen avustajakuntaan kuuluu mm. teatteriohjaaja Jussi Parviainen, joka on dosentti Johan Bäckmanin perustaman SAFKA (Suomen antifasistinen toimikunta) jäsen ja eduskuntavaaliehdokas 2011 vaaleissa. Eräistä lausunnoista päätellen SAFKA tukee entisen KGB yhteistyömies Väyrysen presidenttiehdokkuutta.
VÄYRYNEN PRESIDENTTINÄ
Huomioon ottaen kyseenalaisen menneisyyden vieraan vallan tiedustelupalvelun yhdysmiehenä ja yhä Moskovassa KGB:n arkistokaapeissa lymyävät, tuohon yhteistyöhön liittyvät luurangot, Väyrystä ei voi pitää sopivana henkilönä Suomen presidentiksi. Emme todellakaan ikävöi takaisin Väyrysen haikailemaan, pelon ja uhkailujen värittämään, suomettumisen aikaan.