Hevonen kääntää perseen kun haen karsinasta. Mitä teen?

Lahjomalla. Ota näkkileipää, porkkanaa tai omenaa ja jää boxin ovelle seisomaan. Puraise pieni pala herkusta niin että hevonen kuulee kun rouskaiset. Jos se ei käänny niin rouskaise uudestaan. Kun se kääntyy niin anna herkkua. Laita riimu päähän ja anna uudelleen herkkua.
Älä anna isoja paloja, lusikan kokoinen riittää.
Kannattaa pitää sillä riimua tallissa ollessa koko ajan kunnes homma alkaa sujua. Kun sillä on riimu jo valmiina, riittää kun saa narun riimuun kiinni.

Ok! Kiitos neuvoista kokeillaan heti huomenna :) Tässäkin ongelmana sitten saattaa olla että Kähy oppii tulemaan vain jos saa herkun? Miten jätämme sen herkun sitten pois? :)

Mitä se tekee, jos tarjoat sille herkkua ilman että yrität ottaa sitä kiinni? Menet ovelle, annat namin ja lähdet pois. Mitä tapahtuu? Tai jos herkkua tarjoaakin toiselle hevoselle Kähyn nähden? Alkaako kiinnostaa?

Mitä se tekee jos sen viereen menee ihan muuten vain? Antaako se tulla silittelemään vai kääntääkö se peräpäätä aina ja joka tilanteessa kun karsinaan menee? Jos se antaa edes silitellä, homma voi helpottua paljonkin, mutta jos ei...

Herkuilla minäkin ensin yrittäisin. Mutta ellei ystävällisyys tuottaisi tulosta, siirtyisin seuraavaksi suoraviivaisemmalle linjalle ja - tästä voi nousta meteli - antaisin raipasta koiville kun se yrittäisi potkia. Siinäkin on vaaransa joten en voi kehottaa tekemään niin... Raipan käyttö ei aina ole pahasta, mutta se on osattava ja tehtävä harkiten, ja sitä on vaikea neuvoa sanallisesti kun ei näe miten hevonen reagoi. Mutta jos niin tekee, raipan on oltava hevosen koipia pidempi, esim ajoraippa tms. Joillekin auttaa pitkällinen houkuttelu, toisille on kerta kaikiaan tehtävä selväksi, että niin ei sovi tehdä.

Kiitos tähän asti antamistanne neuvoista! Kähy tulee luokse kun odottaa tarpeeksi kauan karsinan ovella. Silittelen sitä siinä aina sen aikaa kun pysyy siinä. Mutta heti kun otan päitset niin Kähy lähtee karkuun ja ei tule takaisin niin kauan kuin päitset on mulla kädessä. Kun laitan päitset pois niin tulee taas hetken päästä luokse. Miten saisin sen pysymään siinä vaikka päitset olisikin mukana?

Opettamalla sen siihen, että sitä ei aina oteta kiinni vaikka suitset tai riimu olisikin mukana. Ota aluksi vaikka riimunnaru olkapäällesi kun menet silittelemään sitä. Lahjo sitä, pidä sitä hyvänä ja juttele sille. Ja mene pois. Älä koske olallasi olevaan naruun, anna sen vain roikkua siinä. Harjoittele tätä mahdollisimman paljon.

Kun hevonen sietää narun mukanasi, voit kokeilla antaako se sinun ripustaa narun kaulalleen roikkumaan, ihan vain olemaan siinä. Sitten kun se onnistuu, sinulla on keino ottaa se kiinni. Jos saat narun sen kaulan ympärille, se ei enää pääsekään karkuun noin vain. Jatka silti lahjomista ja hyvänäpitoa. Opeta sille, että vaikka se otetaankin kiinni, se ei aina joudu töihin. Ota se narun avulla kiinni, silittele sitä ja anna muutama makupala, päästä se irti ja jätä se rauhaan.

Kun tämä onnistuu, toista tämä kaikki alusta asti riimun kanssa.

Paitsi jos olet tehnyt kuten Kasiro neuvoi ja pidät sillä riimua koko ajan, mikä minustakin olisi hyvä ajatus. Silloin todellakin riittäisi, että saisit riimusta kiinni. Jos saat toisella kädellä riimusta kiinni, voit toisella laittaa narun paikalleen ja hevonen on sievästi riimussa ja valmiina talutettavaksi.

Ja edelleen: kun otat sen kiinni, älä vie sitä töihin, vaan tee sen olo mukavaksi ja laita takaisin talliin/tarhaan. Että se oppii, että riimu tarkoittaa jotakin kivaa ja mukavaa.

Muista tehdä vain lyhyitä harjoituskertoja, mutta useasti päiväsaä. Saattaa myös olla että hevonen ei luota sinuun. Voisit parantaa sidettänne tekemällä maastakäsin harjoituksia, käy esimerkiksi taluttamassa maastossa lyhyt lenkki riimulla ja riimunnarulla. Suosittelen myös että jos hevonen tietää että sinä taroitat jotain mukavaa niin hevonen kiinnostuu sinusta enemmän. Kannattaa myös puhua hevoselle koko ajan lempeällä äänellä. Kannattaa myös juoksuttaa kentällä juoksutusnarussa tai pyytää jotakuta muuta juoksuttamaan sinua ympyrällä. Kokeile laittaa juoksutusvyö ja pitää hetki silmiä kiinni jotta sinä tuntisit että hevonen kantaa sinua turvallisesti, myös hevosen pitää tuntea olonsa turvalliseksi. Pienet asiat lähentävät sidettänne. :)

Onko polle muuten hapan? Tiedätkö sen historian varsa-ajoista alkaen? Onko sama kiinniantamisjuttu tarhassa/laitumella? Vaikkei olisikaan kivulias tai kiusattu, sitä ilmeisesti ei kiinnosta pätkääkään poistua karsinastaan ihmisten mukaan. Todennäköisesti yhdistää sen ja/tai riimun siihen että aina tai useimmiten siitä seuraa jotain tylsää, pelottavaa, epämukavaa tai muuten kurjaa. Toinen eikä mitenkään poissulkeva mahdollisuus erityisesti kun tuota potkiskelua miettii on se että polle pitää itseään paikan pomona. Eli hoitajan/käyttäjän pitäisi alkaa kiinnostavaksi, turvalliseksi, reiluksi ja jämeräksi pomoksi.

Lahjomista kannattaa harrastaa useammalla tavalla, pelkkä herkutus voi johtaa siihen että polle katsoo ne oikeudekseen ja alkaa uhitella jos ei niitä kuulukaan. Ota selvää mikä on pollen mielestä parasta ikinä (jotkut tykkää korvien hellästä hieronnasta, jotkut ei siedä) ja käytä sitä sekä muita keinoja ollaksesi sellainen tyyppi joka kannattaa käydä tsekkaamassa. Erilaisia normaaleista työtehtävistä poikkeavia temppuja ja tehtäviä kannattaa toki opetella yhteisymmärryksen parantamiseksi ja laajentamiseksi.

Nyt kun tästä on melkein vielä puhetta…

Kuulostaa siltä, että komentosuhde on hakusessa ja se kärjistyy tässä. Hevonenhan käyttäytyy lajitovereidensa kanssa tarhassa samaan tapaan: kun alempiarvoinen heppa tunkee henkilökohtaiseen tilaan käännetään perse kohti. Jos se ei tästä vielä tajua vihjettä niin nostetaan jalkaa ja lopulta jopa monotetaan.

Eli: pitää näyttää kuka käskee. Hevonen kokee olonsa turvalliseksi ja mielyttäväksi kun sen ei tarvitse tehdä liikaa itsenäisiä päätöksiä ja se tietää jonkun toisen hallitsevan tilanteen. Vaikeinta tässä on reilusti toimiminen, sillä ihminen ajattelee tilanteita ja muistelee pahalla vielä silloinkin kun hevonen on asian unohtanut (usein jo 5 sek kuluttua).

Itse koittaisin joinuppia pienehkössä tarhassa tai aidatulla kentällä. Ja jatkaisin maastakäsittelyllä, kunnes etujalat ovat täysin käskijän hallussa.

Kuulostaa siltä, että teillä olisi pieni auktoriteettiongelma. Oman hoitohevoseni kanssa oli sama ongelma. Silloin en osannut tehdä asialle mitään, mutta nyt oman hevosen kanssa asia on toisin. Aloin tekemään paljon maastakäsinharjoituksia. Opetin, ettei ihmiseen tilaan tulla ilman lupaa, tällöin tuli paljon peruutusharjoituksia. Kehuin paljon, jo pienestä oikeasta liikkeestä. Pienestä se lähtee, mutta lopputulos on hevonen, joka kunnioittaa ja kuuntelee sinua tilanteessa kuin tilanteessa. Kannattaa pyytää jokin kokenut osaava henkilö opettamaan maastakäsittelyjuttuja, jos ei itse osaa. Join uppia en kehota kokeilemaan jos ei sitä osaa, mutta suosittelen kyllä! :)

Joopå jåå. Eikähän vaan ole kipeästä hevosesta kyse-

Eipä yllättäisi kun pikku flikat asialla.

Hxjfjxhxjdjfjduguf ja se on hyvä olla ihan kiva kun se on hyvä olla