SDP:n kansanedustaja huolestui jihadistien tapaturmasuojasta

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_776_2013_p.shtml

KIRJALLINEN KYSYMYS 776/2013 vp

< Paluu | Sivun loppuun
Tarkistettu versio 2.0 KK 776/2013 vp - Tuula Väätäinen /sd
Syyrian sisällissotaan osallistuneiden Suomen kansalaisten oikeus sosiaaliturvaan
Eduskunnan puhemiehelle
Suomessa ei ole sodittu 68 vuoteen, mutta globalisaation myötä yhä kauempana maailmassa käytävät sodat koskettavat myös Suomessa asuvia ja maamme kansalaisia. Tuhannet suomalaiset ovat nähneet pommituksia, joukkomurhia ja raakuuksia Bosniassa, Somaliassa, Tšetšeniassa, Vietnamissa, Kongossa, Afganistanissa ja monissa muissa paikoissa. Syyriassa puhjennut sisällissota koskettaa sekin monia maassamme oleskelevia.

Elokuussa 2013 julkaistun turvallisuusraportin mukaan Suomesta on lähtenyt noin kaksikymmentä ihmistä sotimaan Syyrian sisällissotaan. Sotimaan lähdetään erilaisista syistä. Joillekin kyseessä on ollut humanitäärinen tai aseeton työ ja osa on jopa lähtenyt seikkailunhalusta. Osa lähtee liittyäkseen aseelliseen taisteluun. Maaliskuussa 2013 uutisoitiin suomalaissyntyisen Ruotsin kansalaisen menehtyneen Syyriassa.

Kriisinhallintapalvelukseen, kuten rauhanturvaajiksi, kutsutut vakuutetaan ensisijaisesti Valtiokonttorin sotilastapaturmalain mukaan, jonka piiriin kuuluvat sekä sotilastapaturmat että palvelussairaudet.

Sotilastapaturmana korvataan palveluksen yhteydessä sekä palvelusajaksi katsotulla palvelusvapaalla tapahtuneet tapaturmat, joiksi lasketaan odottamattoman ja tahattoman ulkoisen tekijän aiheuttamat vammat ja sairaudet. Palvelussairautena korvataan mm. palveluksen yhteydessä saatu sairaus edellyttäen, että voidaan todistaa sairauden ilmaantuneen jo palvelusta suoritettaessa.

Kuitenkin yhä useampi maamme kansalainen osallistuu ulkomailla käytäviin konflikteihin ilman sotilastapaturmalain tuomaa suojaa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten Suomi ja suomalainen sosiaaliturva suhtautuvat niihin mahdollisiin Suomen kansalaisiin, jotka yksityishenkilöinä osallistuvat aseellisiin konflikteihin, kuten Syyrian sisällissotaan, ja sieltä palatessaan tarvitsevat sotavammojensa vuoksi lääketieteellistä hoitoa sekä kuntoutusta ja
mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä varmistaakseen näiden henkilöiden asianmukaisen kohtelun?
Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 2013

Tuula Väätäinen /sd
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Tuula Väätäisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 776/2013 vp:

Miten Suomi ja suomalainen sosiaaliturva suhtautuvat niihin mahdollisiin Suomen kansalaisiin, jotka yksityishenkilöinä osallistuvat aseellisiin konflikteihin, kuten Syyrian sisällissotaan, ja sieltä palatessaan tarvitsevat sotavammojensa vuoksi lääketieteellistä hoitoa sekä kuntoutusta ja
mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä varmistaakseen näiden henkilöiden asianmukaisen kohtelun?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Suomalainen sosiaaliturva perustuu pääosin Suomessa asumiseen. Oikeus päästä sosiaaliturvan piiriin voi syntyä myös EU-lainsäädännön tai kansainvälisen sosiaaliturvasopimuksen perusteella. Yksityishenkilöinä ulkomaisiin aseellisiin konflikteihin osallistuneiden, Suomessa asuvien henkilöiden sosiaaliturva määräytyy samoin perustein kuin muidenkin Suomessa asuvien henkilöiden.

Kunnat vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä asukkailleen. Henkilöllä, jolla on Suomessa kotikuntalain (201/1994) mukainen kotikunta, on oikeus saada julkisen terveydenhuollon palveluja. Julkiseen terveydenhuoltoon sisältyvät terveydenhuoltolain (1326/2010) perusteella muun muassa sairaanhoitopalvelut, suun terveydenhuolto, mielenterveystyö ja potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus.

Sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaisesti vakuutetuilla henkilöillä on oikeus sairausvakuutuksen etuuksiin, jos etuuksien lakisääteiset myöntämisedellytykset täyttyvät. Suomessa vakinaisesti asuva henkilö on vakuutettu sairausvakuutuslain mukaisesti. Sairausvakuutuksen etuuksia ovat muun muassa sairaanhoitokorvaukset yksityislääkärin ja -hammaslääkärin palkkioista ja tutkimuksen ja hoidon kuluista, lääkekorvaukset, Kansaneläkelaitoksen järjestämä ja korvaama kuntoutus sekä sairauspäivärahat ja kuntoutusrahat.

Edellä esitetyn perusteella ei ole tarvetta ryhtyä erityisiin toimiin asian johdosta.

Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2013

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko