Vaikeuteni voimistuivat alokkaana.

Olin ollut erityis tarkkailun alaisena jo ala-asteella. Minulle määrättiin 12 vuotiaana opamox lääkitys tarvittavana oireisiin. Kerran koulun terveydenhoitaja antoi minulle sitä keskellä päivää kun olin käyttänyt oudosti. Se alkoi väsyttää ja nukuin tunnilla. Kavereita minulla ei ole koskaan lievän poikkeavuuden vuoksi ollut. Koulut meni miten meni ja sitten jouduin armeijaan...

Minulla oli yhä tarvittava lääkitys, mutta en kertonut siitä kenelläkään. Erikoisuuteni on se, että olen aina viihtynyt vessoissa ja hengittää syvään. Armeijassa oli isot wc tilat ja vietin kaiken vapaa ajan kasarmin vessoissa, milloin olevinaan hampaita pesten tai jotain muuta, mutta tosiasiassa vain hengitin. Aluksi kukaan ei oikein osannut suhtautua asiaan, mutta sitten alkoi kuulua sellaista tekstiä, että haisen pahalle.

No alokasleiri alkoi kuumana kesäpäivänä meidän piti elää siis leiri olosuhteissa. Iltavahvuutta ei laskettu kovinkaan tarkaan. Minua alkoi taas vanha taipumus vetäämpuolensa. Poistuin yöllä teltasta ja menin huussiin. Istuin siellä ja hengittelin.

Olin siellä aamuun asti valveilla ja kuulin kun minua alettiin etsiä. Koko metsä raikasi kun koko komppania etsi minua. En kuitenkaan tohdinnut tulla huussista ulos. Sitten eräs alikki avasi huussin oven. Löysin se on täällä pasakahuussisa haistelemassa. Osa varusmiehistä nauroi ja osa kiroili kun oli joutunut minua etsimään.

Jouduin päällikön määräyksestä lääkärille. Lääkäri totesi käytökseni olevan pervessiä ja kirjoitti minulle c paperit.

Jouduin pois armeijasta, mutta nyt siviilissä vietän enemmän aikaa julkisissa käymälöissä.

Enkä koe olevani mitenkään sairas.