Juuri tänään julkaistu OECD:n Pisa-raportti jäsenmaiden opetuksen tasosta on myös Suomen osalta karmaiseva, vaikka tulokset ovatkin selvästi Ruotsia korkeammalla tasolla.
Suomessa on oltu ylpeitä koululaisten kyvyistä matematiikan, lukutaidon ja luetun ymmärtämisen hyvästä tasosta verrattuna erikoisesti Ruotsiin nähden.
Mutta tuoreen Pisa-raportin tarkempi tutkiminen osoittaa Suomen pudonneen kaikilla näillä osa-alueilla.ja aihetta huoleen on.
Suomalainen koulutus on aivan liian yksilökeskeistä verrattuna Ruotsiin. Ruotsissa koululaiset jo alusta alkaen opetetaan ryhmätyöhön ja itsensä ilmaisuun tätä kautta.
Kaikki työelämä on nykyisin tiimissä työskentelyä. Yksilöt tahtovat ottaa kunnian itselleen, mutta kokonaisuus kärsii.
Nobelin palkintojen jakoa arvostellaan yhä enemmän, koska palkinnon saa yksilö vanhan perinteen mukaan, vaikka tulokset on saatu ryhmävaikutuksessa. Jo ensi vuonna tärkeät palkinnot aletaan jakaa tutkimusryhmille, kuten monesti Norjassa valittava Nobelin Rauhanpalkinto organisaatioille.
Pellervon tutkimuslaitoksen tämän syksyinen varoitus Suomen joutuvan jo runsaan kymmenen vuoden kuluttua katsomaan ruotsalaisten paikkapersuita, koska suomalaisten elintason arvellaan olevan silloin 30 vuotta Ruotsin perässä kuten 1970-luvulla, kun se vielä vuosituhannen vaihteessa oli samalla tasolla.
Kehityksen suuntaan viittaa myös Nokian kaltaisten yritysten olevan Suomessa historiaa, jota kaiholla tutkitaan.
Mikä meni pieleen? Olisiko sittenkin syynä Suomen autoritaarinen koulujärjestelmä, missä ryhmätyöskentelyä karsastetaan.
Suomessa on oltu ylpeitä koululaisten kyvyistä matematiikan, lukutaidon ja luetun ymmärtämisen hyvästä tasosta verrattuna erikoisesti Ruotsiin nähden.
Mutta tuoreen Pisa-raportin tarkempi tutkiminen osoittaa Suomen pudonneen kaikilla näillä osa-alueilla.ja aihetta huoleen on.
Suomalainen koulutus on aivan liian yksilökeskeistä verrattuna Ruotsiin. Ruotsissa koululaiset jo alusta alkaen opetetaan ryhmätyöhön ja itsensä ilmaisuun tätä kautta.
Kaikki työelämä on nykyisin tiimissä työskentelyä. Yksilöt tahtovat ottaa kunnian itselleen, mutta kokonaisuus kärsii.
Nobelin palkintojen jakoa arvostellaan yhä enemmän, koska palkinnon saa yksilö vanhan perinteen mukaan, vaikka tulokset on saatu ryhmävaikutuksessa. Jo ensi vuonna tärkeät palkinnot aletaan jakaa tutkimusryhmille, kuten monesti Norjassa valittava Nobelin Rauhanpalkinto organisaatioille.
Pellervon tutkimuslaitoksen tämän syksyinen varoitus Suomen joutuvan jo runsaan kymmenen vuoden kuluttua katsomaan ruotsalaisten paikkapersuita, koska suomalaisten elintason arvellaan olevan silloin 30 vuotta Ruotsin perässä kuten 1970-luvulla, kun se vielä vuosituhannen vaihteessa oli samalla tasolla.
Kehityksen suuntaan viittaa myös Nokian kaltaisten yritysten olevan Suomessa historiaa, jota kaiholla tutkitaan.
Mikä meni pieleen? Olisiko sittenkin syynä Suomen autoritaarinen koulujärjestelmä, missä ryhmätyöskentelyä karsastetaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Huvittavaa, mutta tuolla oudolla palstalla on asiasta melko hyvää keskustelua lähteet mukana.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11874652