Rajanvetoa: open työ ja (olematon) vapaa-aika...

Oliko työ yläkoulussa kevyempää? Olen myös nuori, vastavalmistunut opettaja, ja haluaisin opettamaan lukioon, mutta mietin kyllä kovasti sitä, että olisiko se sitten se kaikista eniten työsarkaa teettävä kouluaste. Miten jaksaisin, jos olisin perheellinen, silloinhan en yksinkertaisesti voisi käyttää iltojani työhön, koska lapsi/lapsetkin pitäisi hoitaa.

Kyllä, työ yläkoulussa oli mielestäni PALJON kevyempää, vaikkakin oppilasaines oli toki haastavampaa ja sitä kautta tuntien pito välillä raskaampaa. Mutta tunnit suunnitteli todella paljon nopeammin, samoin kokeet korjasi nopeammin jne. Asun yliopistokaupungissa, joten en pääse valitsemaan, millä asteella työskentelen, vaan on otettava sijaisuus sieltä, mistä sen sattuu saamaan. Nyt se oli lukio. Itse en yksinkertaisesti pystyisi lukiossa työskentelemään näin aloittelavana opettajana, jos minulla perhettä olisi. On minulla kylläkin aviomies, ja lapsihaaveitakin jo vähän on...

Siis mitä helvettiä? Ymmärsinkö nyt oikein. Olet työpaikalla kokonaiset 6h ja siitäkin osa menee tunteja suunnitellessa? Sitten kotona kokonaiset 3h töitä eli työmäärä jopa 9h päivässä. No mikä on sitten kenellekkin raskasta?

Tällähetkellä teen tasan 7.5h päivässä mutta kohta saankin varmaan potkut kun ei ole tarpeeksi laskutettavaa (töissä IT alalla) Aiemmin vikkotyömäärä oli ehkä 50h on call 140h / kk

Pyrkisin tekemään työmatkoilla mahdollisimman paljon töitä. TIetysti jos joutuu omalla autolla kulkemaan ei mahdollista. Mutta jos pääsee julkisilla lienee mahdollista tehdä ainakin kokeiden yms. tarkastuksia matkalla? Tai meditoida ja jättää päikkärit pois?

Pyrkisin kyllä pitämään kodin mahdollisimman työvapaana ympäristönä. Ei tule mitään että työ seuraa suo kokoajan. Menkööt sitten vaikka vähän pitempään töissä mutta kotiin tuodut työt rassaa ainakin minua. Todella ihanaa kun sulkee työpaikan oven ja tietää että päivän työt oli siinä.

Itse olen opettanut lukukauden 2012-213 yläasteella jossa mulla oli 24 tuntia viikossa. Kyseessä oli äitiyslomam sijaisuus. Opetin englantia ja ruotsia. Tunnit sain suunniteltua ajallaan. Yleensä viikonloppuna jos pojillani ei ollut pelejä. Ryhmiä mulla oli yhteensä 11 eli kun pidin kokeita niitä kertyi paljon. Tykkään pitää kaikki kokeet yhdellä viikolla ja sit voin rauhassa tarkistella niitä. Vuoden vaihteen jälkeen sain vaimoni kanssa perheen lisäystä. Joka ei hankaloittanut työtäni kun lapsi nukkui. Nyt 2.1.2014 aloitan samoisesa yläkoulussa kieltenopettajana ja tunteja on 22h viikossa. Siihen päälle tuntien suunnittelu ja kokeiden korjaus. Lisäksi joudun kuskaamaan poikiani 16v, 15v, 14v, 13v, 10v ja 9v poikiani harjoituksissa. Lisäksi 1v vipeltäjä lisäksi. Kyllä sitä työtä riittää ja vaimoni aloittaa myös opettajan työt vuoden vaihteen jälkeen.

Ihmettelin myös aloittajan "valitusta" työtuntien määrästä. Kuitenkin ehtii vetää päikkärit, käy lenkillä... vielä jaksat kun olet nuori. 30 vuoden työputken jälkeen lenkit ovat vain haave. Tervetuloa tämän päivän työelämään. Kuulostaa normipäivältä tai vähän helpommalta.

Itse olen tässä joululomalla ja netissä siksi, että hoitelin pari työasiaa ja vastasin juuri työsähköposteihin. Ja olen tavallinen kunnan toimistoihminen.

Siis häh. Pidättekö ihan normaalina sitä, että työläinen, oli sitten opettaja tai muu työläinen, ei työpäivinä ehtisi käydä lenkillä eikä ottaa päiväunia?!

Haloo. Tuohan on sairasta. Teemme liikaa töitä.

Aloittaja ei todellakaan valita turhasta...

Olen myös nuori opettaja. Olen ollut kaksi vuotta opettajantöissä. Minulla menee edelleen paljon aikaa ns. vapaa-ajasta työasioihin. Lisäksi työ myös pyörii mielessä koko ajan.

Aloittajalle, että ehkä homma helpottuu kun oma alitajunta löytää siihen jonkin uuden näkökulman. Tämä voi tapahtua nopeastikin, mutta oikeastaan siten että muutos on tiedostamatta ollut käynnissä jo pitkään. Sitten kun katsoo taaksepäin voi vaan ihmetellä miten työhön sai alussa menemään noin paljon aikaa ja miksi ajatteli sillä ja tällä tavalla.

Minusta opetustyö on siitä vaikea ammatti, että alussa se vaatii alussa valtavasti kotona työajan ulkopuolella tehtävää työtä. Tai itse asiassahan opettajien palkka taitaa perustua siihen että osa työstä tehdään kotona. Pidän kuitenkin sitä täysin normaalina, että töitä täytyy tuoda kotiin.

Ihmiset kokevat asiat eri tavalla, mutta itse olen ainakin kokenut tämän työn niin kuluttavana ja väsyttävänä, etten sitten iltapäivällä töiden jälkeen kotona seuraavan päivän oppitunnit valmiiksi tehtyäni ole mitään muuta jaksanut tehdäkään. Pitkään aikaan, siis kahteen vuoteen.

Oikeastaan haluaisin ottaa vuoden vuorotteluvapaan jonka käyttäisin "kaikkien oppituntien täydelliseen suunnitteluun" (se että ajattelen tällaisen olevan mahdollista ehkä kertoo että ajatteluni on jotenkin pihalla?). Että sitten olisi valmis pakka josta repäistä aina seuraavan päivän tunnit. Ettei tarttisi tehdä niitä monta tuntia joka ilta ja siten että kuitenkin kokee tehneensä hommat liian hätäisesti ja laaduttomasti.

Olen tosin ollut jo yhden vuoden tätä ennen, mutta siitä huolimatta minulla ei ole kaikkea materiaalia valmiina siten miten haluaisin, koska olen paljon käyttänyt oppikirjasarjojen valmiita juttuja, enkä itse pidä niistä enkä haluaisi niitä käyttää.

Summa summarum, tässä työssä alkuvaiheessa menee työntekoon melko yleisesti älyttömästi aikaa. Tärkeä asia mikä pitäisi oppia, olisi tehdä kaikki hommat nopeammin ja tehokkaammin ja tuntematta siitä huonoa omaatuntoa kuitenkaan. Tästä ei puhuta paljon pedagogisissa opinnoissa. Toisaalta olen melko skeptinen koko pedagogiikan tieteenalaa kohtaan... Joka tapauksessa, jaksamista ja uskoa huomispäivään aloittajalle!