löytyy tästä julkaisusta:
http://www.counterpunch.org/2013/02/28/microsoft-and-googles-pathetic-revealing-and-frightening-war/
"Microsoftin ja Googlen välinen surkea, paljastava ja peloittava sota".
Kirjoitus päättyy vetoomukseen jossa ihmisiä kehoitetaan irrottautumaan Microsoftin ja Googlen ekosysteemistä ja valitsemaan VAPAUS:
" Kuten lupasin, tässä on joitakin vapaan ja avoimen lähdekoodin vaihtoehtoja sekä näiden yhtiöiden tuotteet:
Microsoft Officen sijaan: LibreOffice
Selaamista varten: Firefox
Ja sähköposti: Thunderbird "
Ja järjestelmäksi tietenkin: Linux
http://www.counterpunch.org/2013/02/28/microsoft-and-googles-pathetic-revealing-and-frightening-war/
"Microsoftin ja Googlen välinen surkea, paljastava ja peloittava sota".
Kirjoitus päättyy vetoomukseen jossa ihmisiä kehoitetaan irrottautumaan Microsoftin ja Googlen ekosysteemistä ja valitsemaan VAPAUS:
" Kuten lupasin, tässä on joitakin vapaan ja avoimen lähdekoodin vaihtoehtoja sekä näiden yhtiöiden tuotteet:
Microsoft Officen sijaan: LibreOffice
Selaamista varten: Firefox
Ja sähköposti: Thunderbird "
Ja järjestelmäksi tietenkin: Linux
Vastaukset 1
Vanhimmat
Niinpä niin...
nuo saattavat olla tietoturvallisempia, mutta käyttäjä- ja ohjelmoijaepäystävällisempiä.
Sekä MS Office -ohjelmistojen että myös MS:IE:n osalta: näistä asentuu automaattisesti myös ActiveX -versiot, jolloin näitä ohjelmia voi käyttää aliohjelmina omatekoisissa ohjelmissa hyvin helposti. LibreOffice ja Firefox EIVÄT tarjoa samaa toiminnallisuutta edes windowsissa.
Linuxissa voisi aivan hyvin tehdä saman, ja on jo tehtykin, mutta linuxistit eivät halua käyttää tästä toiminnallisuudesta nimeä ActiveX vaikka kyse on täysin samasta ideasta, vain yksityiskohdat poikkeavat toisistaan.
Lisäksi, siinä missä Microsoft on dokumentoinut ActiveX -systeeminsä erinomaisen hyvin, linuxistit eivät dokumentoi tekemisiään mitenkään, vaan heidän mielestään dokumentointi on sitä, että sinut pakotetaan lukemaan C -kielistä lähdekoodia (joka usein on makrojen väärin- ja liikakäytöllä tehty lukukelvottomaksi), jos siis haluaisit omassa ohjelmassasi käyttää vaikkapa Firefoxin toiminnallisuutta samoin kuin voit käyttää MS-IE:n ActiveX -versiota omassa ohjelmassasi.
Esim. Delphillä voi muutamassa minuutissa tehdä ohjelman, joka käyttää MS-IE:n ActiveX -versiota hyväkseen siten, että omatekoiseen ohjelmaan saadaan internet -selaimen toiminnallisuus, ja sen lisäksi voit omalla logiikallasi ohjata selainta, lukea web -sivulta dataa muuttujiin jne.
Sama ei onnistu ainakaan helposti, kenties ei ollenkaan FreePascal Lazarus -yhdistelmällä linuxissa. Eikä windowsissakaan, mutta kuka nyt windowsissa Lazarusta käyttäisi kun Delphi on niin paljon parempi.
Lisäksi linuxissa on muita ongelmia enemmän kuin tarpeeksi.
Esim. eräät WLAN -sovittimet eivät toimi useimmissa linuxeissa, ainakaan eivät oletuksena, ja toimimaan saattaminen saattaa vaatia huomattavan työmäärän ja syvällistä linux -osaamista.
Joku nyt syyttää laitevalmistajia siitä, etteivät tarjoa linux -ajureita...
... mutta kas kummaa, kun osa näistä ongelmalaitteista toimii silti erinomaisen hyvin paitsi windowsissa, myös Knoppix -linuxissa !
Miksi?
Siksi, että Knoppixissa on edes hieman panostettu toimivaan kokonaisuuteen, vaikka se merkitseekin sitä, että Knoppix sisältää esim. eräiden WLAN -laitteiden firmwaren binääriobjekteina, joista lähdekoodia ei ole saatavilla (laitevalmistajista johtuvista kaupallisista ja lisenssipoliittisista syistä).
Sensijaan monessa linuxjakelussa tekijät ovat ottaneet fanaattisen "ainoastaan GPL tai LGPL -lisensioitua koodia tähän jakeluun, mitään muuta ei hyväksytä mukaan otettavaksi" -asenteen, ja tämä asenne sitten kostautuu käyttäjille esim. toimimattomina WLAN -yhteyksinä (kun binääriajureita tai binääri-firmware -paketteja ei fanaattisuuden takia voida jakeluun sisällyttää).
Samoin em. asennevammaisuus linuxjakeluiden kasaajilta merkitsee myös sitä, että vaikka CD-R -levyjen kirjoitus saattaa jopa onnistua WODIMilla, niin DVD-R -levyn kirjoitus menee aina pieleen. Syy: WODIM ei osaa kirjoittaa kunnolla DVD-R -levyjä vaikka tekijät niin antavatkin ymmärtää. AITO cdrecord osaa kirjoittaa myös DVD-R -levyt oikein, mutta sen lisenssi ei näille GPL -fanaatikoille kelpaa. Siksi siis linux -käyttäjät saavat kärsiä toimimattomista ohjelmista ja laitteista, kun jakelujen kasaajat ovat GPL -fanaatikoita.
Kunpa maailmassa olisi edes 1 linux -jakelu, johon ohjelmat, ajurit ja firmware -paketit valitaan sen perusteella, mikä toimii oikein ja luotettavasti, EIKÄ sen perusteella, mikä on GPL -lisensoitua koodia.
Knoppixissa sentään on nuo binääriset firmware -paketit mukana lukuisille laitteille, mutta sama paska WODIM siinäkin on toimivan cdrecordin sijasta.
Linuxista löytyy muutakin kurjuutta mm. näytön ja hiiren käsittelyn osalta.
Windows sentään toimii kaikilla näytönohjaimilla, ja eksoottinen ohjain, jonka ajureita ei löydy, pakottaa näytön 640x480, 16 väriä -tilaan, mutta edes GUI sentään toimii vaikkakin rajoitetulla resoluutiolla.
Linux (myös Knoppix) sensijaan puurouttaa näytön lukukelvottomaksi, jos näytönohjain koneessa ei ole tuettujen listalla.
Buuttasin äskettäin tietokoneliikkeessä yhden koneen knoppix 7 CD:llä, ja vaikka yritin screen=800x600 -optiota ja jopa framebuffer -optiota, tulos oli aina sama: pikselipuuroutunut näyttö = lukukelvoton.
Ilmeisesti knoppix tunkee väkisin jotain sellaista taajuutta monitorille, mistä monitori ei selviä, jos koneessa on liian uutta mallia oleva näytänohjain.