Onko julistuksemme rajoittunut, jos otamme julistuksemme lähtökohdaksi ja tärkeimmäksi asiaksi tämän:
Joh. 20:23
Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut; joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt."
Onko julistuksemme liian yksipuolista? Jääkö julistuksestamme paljon pois, jos pitäydymme vain tiukasti tähän Raamatunkohtaan? Annammeko Pyhälle Hengelle "vapaat kädet" toimia myös ulkopuolella tämän sanoman ilman "omia käsiämme" ?
Olisiko parempi ottaa julistuksemme lähtökohdaksi tämä:
Ap. t. 16:31
Niin he sanoivat: "Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi"
Tällöin voisimme julistaa syntien anteeksisaamisen lisäksi paljon muutakin evankeliumia eli ILOSANOMAA KRISTUKSESTA mm. sairauksien parantumista, armolahjojen saantia, rukousvastauksia, sielun pelastumista ja paljon muuta, sillä uskossa Jeesukseen Kristukseen avautuu mahdollisuus kaikkeen tähän.
Sitten tässä on huomioitava myös erittäin TÄRKEÄ ASIA:
Kun julistetaan Kristusta ja uskoa Häneen, niin silloin itse SANOMA eli KRISTUKSEN SANA nousee tärkeämmäksi kuin itse julistaja. Meillä vanhoillislestadiolaisuudessa on noussut tärkeäksi itse julistaja ja tämä on ulkopuolisissa herättänyt arvostelua ja kritiikkiä niinkuin täälläkin palstalla. On muistettava, että Raamatun mukaan usko syntyy ja tulee KRISTUKSEN SANASTA ei puhujasta. Julistajan tehtävä on viedä tätä pelastavaa Sanomaa, Kristuksen sanaa, JEESUKSESTA KRISTUKSESTA. Viemme Sanomaa PELASTAVASTA JEESUKSESTA KRISTUKSESTA, emmekä pelastavasta julistajasta .
Joh. 20:23
Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut; joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt."
Onko julistuksemme liian yksipuolista? Jääkö julistuksestamme paljon pois, jos pitäydymme vain tiukasti tähän Raamatunkohtaan? Annammeko Pyhälle Hengelle "vapaat kädet" toimia myös ulkopuolella tämän sanoman ilman "omia käsiämme" ?
Olisiko parempi ottaa julistuksemme lähtökohdaksi tämä:
Ap. t. 16:31
Niin he sanoivat: "Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi"
Tällöin voisimme julistaa syntien anteeksisaamisen lisäksi paljon muutakin evankeliumia eli ILOSANOMAA KRISTUKSESTA mm. sairauksien parantumista, armolahjojen saantia, rukousvastauksia, sielun pelastumista ja paljon muuta, sillä uskossa Jeesukseen Kristukseen avautuu mahdollisuus kaikkeen tähän.
Sitten tässä on huomioitava myös erittäin TÄRKEÄ ASIA:
Kun julistetaan Kristusta ja uskoa Häneen, niin silloin itse SANOMA eli KRISTUKSEN SANA nousee tärkeämmäksi kuin itse julistaja. Meillä vanhoillislestadiolaisuudessa on noussut tärkeäksi itse julistaja ja tämä on ulkopuolisissa herättänyt arvostelua ja kritiikkiä niinkuin täälläkin palstalla. On muistettava, että Raamatun mukaan usko syntyy ja tulee KRISTUKSEN SANASTA ei puhujasta. Julistajan tehtävä on viedä tätä pelastavaa Sanomaa, Kristuksen sanaa, JEESUKSESTA KRISTUKSESTA. Viemme Sanomaa PELASTAVASTA JEESUKSESTA KRISTUKSESTA, emmekä pelastavasta julistajasta .
Vastaukset 26
Vanhimmat
Miksi tulet vl:n palstalle puhumaan omasta julisuksestasi? Eikö kaltaistesi aeura anna sielullesi rauhaa?
Anna vl:n julistaa "rajoittunutta" julistusta. Voit omassa yhteisössäsi siirrellä seiniä vapaammin!.
>Onko julistuksemme rajoittunut<
>Meillä vanhoillislestadiolaisuudessa<
Arvaa vaikuttaako uskottavalta! Opetat aivan muuta kuin vl-oppia!
Eikö olisi parempi, että pitäisit noi paskapuheesi ihan vaan omana tietonasi.
Meitä taitaa ilahduttaa taas vanha multinikki Iveta ym.
Kirjoittelija ei ole vl
ennemminkin vapaakirkkolainen, jolla on tarinaa jos jonkinlaista.
Tähän voin
iveta27.8.2009 20:06
vain kertoa mummoni kohtalon,
... Liikkeestä lähteminen oli mummolleni kova pala, kunnes hän löysi uudet uskonystävät Vapaakirkosta. ...
Vesa Lohiluoma kirjoittelee niin kuin ivetakin.
"Meillä vanhoillislestadiolaisuudessa on noussut tärkeäksi itse julistaja ja tämä on ulkopuolisissa herättänyt arvostelua ja kritiikkiä niinkuin täälläkin palstalla. "
iveta
"
Rakas Kesitas! Vanhoillislestaadiolaiseen liikkeeseen "synnyttyäni"(meitä on jo ainakin 4 sukupolvea) siinä pitkään jo kasvaneena, sen yhteydessä eläneenä, olen varmasti omaksunut paljon, vaikka olenkin yrittänyt päästä niistä eroon liikkeemme "sanontoja, sanoja, raamatunlauseita", jotka eivät ole minunkaan mielestäni aina osuvia ja totuudenmukaisia ja jopa värittyneitä. En voi, kun pyytää sinulta anteeksi niiden käyttämistä, jos ne Sinua häiritsevät, niitä minulle on tullut ja varmasti jatkossakin tulee. Anteeksi! "
Silloin on kummeksua kun mitään vanhoillislestadiolaista ei ole kirjoituksessa ollenkaan, kuten nimimerkkki kysyn? toteaa.
Minä suhtaudun tähän kuten vapaakirkon oppin kokonaisuutena.
Vapaakirkkoon liittyy mm sakramenttikäsitys jota en luterilaisena tunnusta.
Keskusteluun nämä käännyttäjät eivät kuitenkaan ryhdy.
Kun nyt kysyn Vesa Lohiluomalta mikä on hänen uskonsa kasteesta ja ehtoollisesta tuskinpa hän vastaa. Kasteoppi kertoo varsin selvästi kuka on vanhoillislestadiolainen.
Vanhoillislestadiolaisuuden opista pitää voida keskustella mutta silloinkin pitäsi jonkun asian olla vanhoillislestadiolaisuutta. Samaa nikkiä käyttäen ja eri asioista keskustelemalla on keskustelijasta monipuolisempi kuva.
Mitä ihmettä tämä on? Ymmärtääkö joku? Onkohan mennyt kirjoitus väärään kohtaan?
Kuka on iveta? Onko tämä poliisitutkimus? Mistä tietää, että on vapaakirkollinen?
Koskeeko tämä avaajan Vesa Lohiluoman kirjoitusta? Luin sen uudestaan ja ei siinä ollut mitään erikoista vikaa, Minusta ihan herätyskristillinen ja raamatullinen kirjoitus, jossa halutaan siirtää katseet Jeesukseen Kristukseen julistajan sijasta.
Veli Taivalkoski, etsiväksväks on ollunna näissä (suomi24) piireissä niin kauan, että huomasi jotain ja päätti osoittaa Lohiluoman olevan muuta kuin antaa ymmärtää. Vähän samaa itsekin funtsailin tosa.
No onhan se vähän liian Kristuskeskeinen ja raamatullinen kirjoitus meidän vanhoillisten kirjoittamaksi, joten taidat olla nim. "kuulepads" oikeassa. Mutta eihän siinä sinänsä mitään väärää tai epäraamatullista ole. Se on pääasia!
Vesa Lopiluoma ei ole vanhoillislestadiolainen missään opillisessa asiassa, joten aivan kateeton on kirjoitus tässä avauksessa:
"
"Meillä vanhoillislestadiolaisuudessa on noussut tärkeäksi itse julistaja ja tämä on ulkopuolisissa herättänyt arvostelua ja kritiikkiä niinkuin täälläkin palstalla."
"Onko julistuksemme rajoittunut, jos otamme julistuksemme lähtökohdaksi ja tärkeimmäksi asiaksi tämän"
Tossahan se nyt on sitten se nimimerkin Vesa Lohiluoma kirjoitus :
Totta vai valhetta?
Vesa Lohiluoma
7.12.2013 11:02
0
Täällä palstalla jotkut tyttöset kirjoittavat yhä toistuvasti, että miten saadaan synnit anteeksi, niin pistetään nyt kirkon puolesta ihan virallinen kannanotto tähän Ev. Lut. Kirkon viralliselta sivulta Aamenesta Öylättiin:
¤¤¤¤¤¤ Kasteessa ihminen saa kaikki syntinsä anteeksi ja hänet puetaan Kristuksen puhtauteen. Ehtoollisen sakramentti merkitsee syntien anteeksiantamisen ja sovituksen ateriaa (Matt. 26:28). Myös jumalanpalveluksen yhteisessä ripissä, yksityisessä ripissä tai hiljaisessa rukouksessa ihminen voi tunnustaa ja katua syntejään ja saada ne anteeksi. ¤¤¤¤¤¤
Joten kirkon mukaan saa synnit anteeksi kasteessa, ehtoollisessa, ripissä ja hiljaisessa rukouksessa. Eli yhtälailla , kun saa yksityisessä tai julkisessa ripissä synnit anteeksi, ne voi saada myös anteeksi hiljaisessa rukouksessa yksinänsä tai muiden kanssa yhteisessä rukouksessa. Tästä oli meillä Kallion kirkossa viime vuonna keskustelua.
Joten turhaa on kiistellä molempien osapuolien (ripinkannattajien ja yksinänsä rukouksessa syntinsä anteeksisaajien) yksinoikeudesta syntien anteeksisaamiseen, vaan pikemminkin kiittäisivät siitä, että Jumalamme on niin armollinen, että antaa synnit anteeksi yksin uskosta, yksin armosta ja yksin Kristuksen tähden
Eikö Raamattu muka anna oikeutta arvostella ja kritisoida, onko oppi oikeassa? Kyllä antaa ja suorastaan kehoittaa tutkimaan itseämme ja seurakuntamme oppia. Ja voi olla avaajan kohdalla se tosiasia, niinkuin kirjoitit: " Eikö kaltaistesi aeura anna sielullesi rauhaa?"" Näin se voi olla monen vl:änkin kohdalla, että ei anna rauhaa, koska todellinen Jumalan rauha tulee vasta silloin kun sielun rauhan peruste ei ole kuuluminen oikeaan seurakuntaan, vaan kuuluminen Herralle Jeesukselle Kristukselle.
Ps. tämä on keskustelupalsta ja avaajan kirjoitus on hyvä aloitus asiallisille keskusteluille täällä. Parempi kuin "rämemajavajutut"!
Ei ole yhtään epätervettä oppia, missä eivät eräät johtavat ihmiset olisi jätetty nostamatta "korokkeelle" eli erikoisasemaan.
http://www.saarnatuoli.net/saarnat/Viksten, Mauri/Galatalaiskirje/Galatalaiskirje - 15 - Vapaus Kristuksessa.mp3
Vesa Lohiluoma = Melperi1
Siehän varsinainen harhaan arvuuttelija eli harvuuttelija oot !
## Vesa Lohiluoma = Melperi1 ###
Eipä ainaskaan tyylin suhteen ole! Enpä usko muutoinkaan. Ehkä voi olla lähempänä arvaus: eveliina elo?
Vesa Lohiluoma on eveliina elo eli sini kotilainen, joka ei muk vaihtele nimimerkkejä!
ilmeisesti jäi heikoille edellisessä ketjussa tämä eveliina sini kotilainen kun on sama asia taas uudella nikillä
Turhat pulinat pois ja keskustelkaa kirjoituksesta eikä kirjoittajasta! Mitä mieltä avaajan ajatuksesta:
##Viemme Sanomaa PELASTAVASTA JEESUKSESTA KRISTUKSESTA, emmekä pelastavasta julistajasta .##
Eikö ole näin vai ei?
Näin on! Vaikka en ole vanhoillislestadiolaisia niin sama neuvo on oikea myös meille esikoislestadiolaisille, samoin kun muillekin lestadiolaisryhmille.
Avaus on Kristuksen opin mukainen ja oikea.
Arvatkaa tykkääkö piru tällaisista avauksista? Ei takulla tykkää, hänen kätyrinsä nousevat heti vastarintaan, eihän se pirulle sovi ollenkaan että Jeesus on Herra ja syntisten Vapahtaja.
Väkevä haarniskoitu, (siis paholainen) vartioi tehokkaasti linnaansa tänäänkin.
Ei sille sovi että syntiset saavat syntinsä anteeksi ja tulevat Jeesuksessa kristuksessa Jumalan lapsiksi, vapaiksi pirun kahleista.
Melperin hengellinen ymmärrys ja lähimmäisten kunnoittaminen ei riitä lähellekään taman avauksen hengellistä viisautta, joten se arvaus meni pelkäkasi valheeksi.
"Melperin hengellinen ymmärrys ja lähimmäisten kunnoittaminen ei riitä lähellekään taman avauksen hengellistä viisautta, joten se arvaus meni pelkäkasi valheeksi."
Melperi yllättää! Kun hän on ryvettänyt oman nimimerkkinsä karskeilla ja panettelevilla kirjoituksillaan, hän yrittää saada asiallisen keskustelijan statusta uusille nimimerkeille. Kirjoitukset ovatkin nyt kuin sarjakuvissa kukkasin koristellut puhekuplat, mutta sormenjäljet paljastavat: sinä olet d'Melpert!
Loistava avaus ja aika aiheellinenkin!
Tää on hyvä ketju kirjoituksineen.
Pitkästä aikaa järkevä ja viisas avaus tällä törkypalstalla. Kiitokseni tästä avauksesta Vesa Lohiluomalle!
Joku meikäläistä reagoi siihen tyypillisellä tavalla, koska koki tämän vaaralliseksi uskolleen.
## Pitkästä aikaa järkevä ja viisas avaus tällä törkypalstalla. Kiitokseni tästä avauksesta Vesa Lohiluomalle! ##
Olen aivan samaa mieltä! Lisää tällaisia avauksia, jossa uskalletaan raamatullisesti kirkastaa Kristusta ja antaa kaikki kunnia ja kiitos Jeesukselle Kristukselle Hänen hankkimastaan meille lahjavanhurskaudesta.
Hyvä avaus, vaikka onkin ehkä ulkopuolisen tekemä!
Vanhoillisetkin eivät voi muuta kuin todeta, että on hyvä ja raamatullinen avaus. Näin ainakin naapurini totesivat.
## Viemme Sanomaa PELASTAVASTA JEESUKSESTA KRISTUKSESTA, emmekä pelastavasta julistajasta .##
On todella sanottu nappiin!
tämä etsiväx on niin pihalla koko Uskomisen asiasta kuin porrasluuta tammikuussa.
kirkko kirkko ja kirkko siinä se on hänen löytönsä.
Täällä joku mainitsikin, että etsivä-xx on korkeakirkollinen. Mitä se on? Tässä Wikipedian näkemys:
#### Korkeakirkollisuudeksi nimitetään kirkkokäsitystä, joka korostaa kirkon – varsinkin liturgista – traditiota, pappisvirkaa ja sakramentteja. Nimitys on lähtöisin anglikaanisen kirkon High Church -suunnasta. Luterilaisessa kirkossa termiä käytetään Euroopan luterilaisuudessa 1900-luvulla syntyneestä korkeakirkollisesta liikkeestä. Liikkeen ulkopuolella termi on luterilaisuudessa monimerkityksinen ja sitä käytetään myös halventavassa merkityksessä.
Korkeakirkollisuudelle päinvastaista kirkkokäsitystä kutsutaan usein "matalakirkollisuudeksi", joka sekin on terminä peräisin anglikaanisuudesta. Luterilaisuudessa matalakirkollisuudella ei ole vakiintunutta merkitystä. Sen piiriin voidaan katsoa kuuluviksi pietismi, evankelioiva herätyskristillisyys ja karismaattinen liike sekä myös näille vastakkainen kulttuuriprotestanttisuus. Virkaopin osalta myös paljon vaikuttanutta, 1800-luvulla syntynyttä Erlangenin teologiaa voi pitää "matalakirkollisena"####.