Turvattomuuden ja ahdingon tunteet sekoittavat mieleni ja pistävät minut tekemään asioita toisin ja käyttäytymään toisin.
Tuntuu, kuin tarvitsisinkin jonkun samaverisen vierelleni rakastamaan minua.
Toisaalta poissulkeudun kokonaan ja jään siipieni varjoon, koska olen a-seksuaali ja tahdon vain rakkautta. Haluaisin vain joskus löytää sen ihmisen, ketä etsin alitajuisesti- Ehken tiedä kuka hän on.
Ihmiset ympärilläni loittonevat kauemmaksi, heitä ei kiinnosta minun elämäni enään.
Tekisi mieli kadota, mielessäni lennän jo pois vailla päämäärää. Minne kuulun? Minne edes lähtisin, kun kuitenkin perheeni on minulle kaikki kaikessa.
Tuntuu, kuin tarvitsisinkin jonkun samaverisen vierelleni rakastamaan minua.
Toisaalta poissulkeudun kokonaan ja jään siipieni varjoon, koska olen a-seksuaali ja tahdon vain rakkautta. Haluaisin vain joskus löytää sen ihmisen, ketä etsin alitajuisesti- Ehken tiedä kuka hän on.
Ihmiset ympärilläni loittonevat kauemmaksi, heitä ei kiinnosta minun elämäni enään.
Tekisi mieli kadota, mielessäni lennän jo pois vailla päämäärää. Minne kuulun? Minne edes lähtisin, kun kuitenkin perheeni on minulle kaikki kaikessa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
No minä voin yrittää määrätä nukkumatille, en suinkaan pakkasherroille, se luovutti jo taistelun kanssa... mutta haluan määrätä että saat erittäin hyvät yöunet, ja että eräät aamulla virkeänä jo kahvinkin keittoon, tai jotain vastaavaa.
Nukuttua tulikin. Olisin voinut nukkua vaikka koko päivän, nimittäin endimmäiset syntymäpäivät yksin. Ihmiset ja niiden tekosyyt johtivat jälleen kerran yksinoloon.. Tosin, enpä olisi uskonut sen olevan tämä päivä. Nyt sekin on nähty. Kaiken olin jo valmiiksi tehnyt, ehkei olisi pitänyt luottaa.
Ei koskaan pidä luovuttaa! Asiat joiden ei luulisi selviävän yleensä selviävät. Voimia sinulle.
Kiitos. Paremmat fiilikset tällä hetkellä. :)