Moi,
muistan, että 90-luvun ihan alussa ainakin osuuspankista sai huimaa 9 % korkoa talletustilille, joka ei ollut edes määräaikainen. Siinä oli muistaakseni vain sellainen nostorajoitus, että ainoastaan kerran kuussa sai tehdä noston ilman kuluja. Muistaako joku, minä vuonna tämän tilin koron lasku tapahtui, ja miten sitä perusteltiin, kun sopimuspapereissahan luki tuo 9 % ilman määräaikaa?
muistan, että 90-luvun ihan alussa ainakin osuuspankista sai huimaa 9 % korkoa talletustilille, joka ei ollut edes määräaikainen. Siinä oli muistaakseni vain sellainen nostorajoitus, että ainoastaan kerran kuussa sai tehdä noston ilman kuluja. Muistaako joku, minä vuonna tämän tilin koron lasku tapahtui, ja miten sitä perusteltiin, kun sopimuspapereissahan luki tuo 9 % ilman määräaikaa?
Vastaukset 6
Vanhimmat
En tiedä kyseisestä tilistä, mutta jatkuvissa sopimuksissa on käytännössä aina pykälä, joka sallii pankin yksipuolisen sopimuksen muutoksen tietyllä varoajalla, esim. 30 päivää. Tällöin asiakkaalla on oikeus irtisanoa sopimus ennen kuin muutokset tulevat voimaan. Määräaikaisissa ei voi tehdä muutoksia asiakkaan haitaksi.
Osuuspankin jatkuvalta tuottotililtä sai parhaimmillaan 12,75 %. Minulla oli samasta pankista otettua 7 % opintolainaa talletettuna tällaiselle tilille. Valitettavasti tätä täysin varmaa rahantuloa ei kauan kestänyt. Pankki irtisanoi tilin joskus vuoden 1993 vaiheilla. Ehkä tämä oli hyväksikin, sillä ostin rahoilla osakkeita, jotka tuottivat oikein kivasti 90-luvun lopussa.
jep samoilla linjoilla pari vuotta piti rahaa tilillä vaikka oliko joku 20 donaa nin kasvoi kivasti ehkä siksi sitä rahaa on tänäkin päivänä jemmassa kun silloin sijoitti oikein
Säästöpankista sai kuitata 14 %:n koron määräaikaissäästölle.
Samaa sai valtion 10-vuoden obligaatioista. Ja sitä tuloahan riitti sitten piiiitkään sittenkin, kun monet muut tuotot hiipuivat.
Jep. Ja obligaatioiden koroista ei mennyt veroja. Korkoja vertaillessa nykykorkoihin täytyy ottaa huomioon, että Suomessa inflaatio lähenteli 20 prosenttia pahimmillaan, yleensä kuitenkin 5-10 %. Se oli sitä Inflandian aikaa. Devalvaatioilla sitten korjattiin kilpailukykyä ja vietiin säästäjien talletusten reaaliarvoa.