Netistä tekstin ottaminen ja muokkaaminen

No, ainakin yhteiskuntatieteellisessä jotkut tekivät lähes koko gradunsa kuvaamallasi tavalla, että referoivat eli tiivistivät muiden kirjoittamia tekstejä ja merkitsivät sitten lähteet. Se teksti saattoi sujua vaikkapa tapaan: Tästä asiasta Vinkelmann (1976, 47) toteaa sitä ja tätä ja tuota. Sitten vaan puolen sivun pituinen kappale tätä tiivistelmää. Tällä tavoin viittaamalla pääsee luontevasti hyödyntämään toisen tekstiä.

Seuraavassa kappaleessa sitten arveltiin tyyliin: Vinkelmann on siten päätynyt sen ja sen takia päätelmään. Tässä tiivistelmässä ei sitten ole pakko käyttää viittausta, vaikka sekin olisi tiivistelmää, kunhan sen kirjoittaa tyyliin, jossa gradun tekijä muka pohtii toisen oivalluksien syntymekanismia.

Näin tuli sivun pituus tekstiä. Ja seuraavalla sivulla sama uudestaan ja ehkä seuraavalla taas jonkun toisen tekijän tekstin tiivistelmä samaan tyyliin. Ja kun muistaa ujuttaa tekstiin mahdollisimman paljon sivistyssanoja niin kiireisen tarkastajan mielestä se kuulostaa hyvinkin viisaalta. Ja jos sivistyssanoja ei muuten tahdo keksiä, niin englanninkielistä tekstiä tiivistettäessä voi toimia siten, ettei käännä käsitteitä kokonaan suomen kielelle, vaan vaikkapa tyyliin deterrenssi pelotteen sijaan, ja muuta sellaista vastaavaa. Niitähän on vaikka kuinka paljon olemassa.

Mutta ovathan ne muuten ihan tyhjänpäiväisiä opinnäytetöitä ja vain viimeisenä keinona suositeltavia toteutustapoja. Siitä huolimatta monet saivat cum laudea ja magnaa näistäkin sepustuksistaan.