Miten usein juotte alkoholia kun on lapsia yksi tai enemmän? Voiko kerran kuussa hyvin vielä mennä baariin jos silloinkin vielä haluaa? Tai kotona juoda kerran kuussa kun lapsi on mennyt nukkumaan? Itse olen 23v eikä ole lapsia. Juon alkoholia kaksi kertaa kuussa, toinen kerta kotona ja toinen baarikäynnillä. Ongelmana on ollut, että se kerran kuussa menen baariin vaikka rahat olisi kuinka lopussa, se 2 kertaa kuussa juominen on jonkinlainen pakkomielle.. välillä juon kolmekin kertaa kuussa. Toinen ongelma onkin että silloin kun juon yleensä sen 2 kertaa niin juon paljon, aina humalaan asti. En ole välittänyt koskaan että on vain pikku hiprakka tai ottamalla vaan pari siideriä. Olen aina juonut alkoholia baarissakin samallailla ihan alusta lähtien. Olemme puhuneet asiasta kihlatun kanssa muutaman kerran, että miten se onnistuisi kun on lapsia ja kun ne on isompia, sillain ettei ne kuitenkaan näkisi minun juovan. Miten te olette järjestäneet asian kun menette baariin tai juotte kotona, varsinkin kun lapset ovat isompia? Lasten hankinta ei meillä ole vielä ajankohtaista, on vaan mietitty jos silloinkin haluan juoda samallailla. Eihän alkoholin tarvitse olla poissuljettu asia elämästä silloin kun on lapsia? Tai pieneen humalaankaan tuleminen?
Alkoholi lapsiperheessä
yhane1
7153
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Paitsi jos minulle käy samallalailla kuin isälle, hän on yli 50v ja alkoholisti.
Hänellä on tapana juoda muutama päivä putkeen ja jonkin aikaa taas ilman. Meillä on sama että ei tyydytä vähään vaan juomista ei pysty/halua lopettaa vaan haluu juoda lisää kunnon känniin saakka.. minulla se kestää vain tuon muutaman tunnin ja isällä monta päivää putkeen.. En oikein tiedä rauhoittuuko juominen kuitenkaan. Ja kihlattuni on siis absolutisti, hänen on vain tultava baariin mukaan koska en halua tai voi mennä yksinkään, kun juon liikaa.
Mikäli hommaat lapsia niin mielellään lopeta juominen kokonaan.
Minä olen alkoholistiperheen aikuinen lapsi ja kärsin vanhempieni sekoiluista vieläkin vaikka olen muuttanut kotoa pois jo 12 vuotta sitten. Humalaiset ihmiset eivät sovi lasten lähelle. Minä olen omien lasteni kanssa ottanut sen tavan että en koskaan juo.
Kun hommaa lapsia, niin heidän tulee olla elämän tärkeimpiä asioita. Jos jo etukäteen osoittaa rakastavansa viinaa noin paljon kuin ap, niin anti olla hankkimatta.
se alkoholin kohtuukäyttö vanhempana?vaikea vastata oikein koska ei ole vain yhtä täysin oikeaa vastausta.ei aina ole ratkaisevinta määrä eikä kerrat.miettisin ennemminkin sitä laatua mitä on hakemassa.kunnon örvelöitä vai vain yhtä saunaolutta.kummalla saavutetaan positiivisempi tulos jos ei juomatta halua olla kokonaan.alkoholin olemassaoloa mahdotonta sivuuttaa täysin.viimeistään lapsen kaveripiirissä kokeilijoita tulee olemaan jossakin vaiheessa.viimeistään silloin asiasta hyvä keskustella,mielellään jopa aiemmin.mun mielestä vanhemmilla oikeus aikuisina alkon käyttöön,omalla vastuulla.jos käyttö menee metsään,siitä aina kärsivät lapset aina.vastuu täysin vanhemmalla.eli vain kokeilemalla tiedät mutta jos koet vähänkin epävarmuutta,älä edes kokeile.kuten kerroit isäsi olevan alkoholisti ja olet itse humalahakuinen.tässä kaksi hälyyttävää esimerkkiä.useimmiten lapsi tuo elämään paljon muita mielenkiinnon kohteita eli arvojärjestys muuttuu paljonkin.hyvä kun olet asiasta puhunut vakavasti puolisosi kanssa.lapsen pitää saada olla aina ykkönen.nuori ja fiksu olet tutustu itseesi rauhassa : ).
minä olen kanssa alkoholisti perheen aikuinen ja kun muutin nuorena kotoa pois niin hakeuduin vuosia kestävään terapiaan. Olen ikuisesti kiitollinen terapeutille, että hän auttoi minut tämän vaikean asian yli ja nyt olen onnellinen ja voin viettää normalia elämää.
En ole koskaan sanonut perheelle, että olen käynyt terapiassa ja ihmettelevät miten minulla menee hyvin.
hei"elämässä eteenpäin".miksi et ole kertonut terapiasta?olen itsekin terapiassa käynyt ja se osoittautui hyväksi vaikka hyvin rankkoja asioita läpi käytiin.vanhemmat tiesivät mutta isääni ei kiinnostanut..syynkin tiedän miksi näin hän asennoitui,emmekä ole tekemisissä mun päätöksestä.näin suojelen itseäni.
ei ole vaan tullut kerrottua, kun välit viileni kun muutin pois kotoa.
Tuntuu, että en ole enää tervetullut, kun silloin aikoinaan lähdin
kun en jaksanut elää sellaista elämää. Itse en käytä päihteitä ollenkaan ja nyt elän rauhallista ja onnellista elämää.