Miehelläni todettiin keuhkosyöpä, tyyppi adenokarsinooma ja pesäkkeitä vähän maksassa ja luustossa, siitä ovat kumminkin epä varmoja vaikka on tehty isotooppikuvauskin. Hoidot alkoivat paripäivää sitten eli sytöstaattihoidot. Elokuussa tuntui että ei hoidoissa tapahdu edistystä ja aloin käyttää luontaistuotteita. Hainrustoa nestemäisenä ja vinkin tältä palstalta sinulta tosta Essiac-uutteesta.Käytän myös e-epa kapseleita 2 aamulla ja 2 illalla.Vielä pellavansiemenöljyä maitorahkaan sekoitettuna.Miltä sinusta kuulostaa, onko liikaa? Hommasin sitä Essiac-uutetta heti Vaasasta ja tulikin seuraavana päivänä postissa. Mutta voiko tätä ainetta käyttää nyt , kun on kovat hoidot päällä? Miehelläni on hyvä fyysinen kunto.
YRTTIMUIJALLE, vastaa
Pienten lasten äiti
403457
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Siihen luustoon liittyen sanoisin, että lisäksi kalkkitabletteja, jossa D-vitamiinia. Isäni käytti 2x600mg päivässä, luontaista E:tä 1100mg päivässä ja hainrustouutetta, parani eturauhassyövästä, vaikka oli edennyt luustoon. Hän harrasti lisäksi paljon liikuntaa ja joi paljon vettä.
Linkistä:
http://keskustelu.mtv3.fi/keskustelu/thread.jspa?messag eID=401697&tstart=0
Ryhmässä, jossa annettiin kolmea eri ainetta, E-vitamiinia, beetakaroteenia ja seleeniä viiden vuoden ajan, kuolintapaukset vähenivät kaikissa eri sairauksissa yhteensä 9 %. Yhdeksän sadasta siis jäi henkiin.
Kaiken tyyppisistä syöpätapauksista jäi henkiin13 % niistä, jotka olisivat kuolleet ilman näitä kolmea ravintoainetta. Tavallisimman syövän, nimittäin mahasyövän, osalta jäi henkiin 20 %.
Mielestäni kaikkien, joilla on syöpä, pitäisi saada tämä informaatio...
Kiitos vastauksestasi, minulla on niin kamala hätä miehestäni ja sitten kun on vielä kaksi alle 6 vuotiasta lastakin, jotka kyselevät isistä, että paraneeko isi.
Jos kerrot vielä veriryhmän mahd tarkasti, voin katsoa löydänkö jotain lisäohjeita ruokavalioon liittyen jne. kirjasta "Elä oikein oman tyyppisi mukaan". Katson niin että saadaan perusasiat kuntoon ja siitä on sitten hyvä jatkaa.
Vitamiinien tehokuuri jonkin aikaa ja elimistön puhdistus esim. jollain luontaistuotekuurilla voisi olla paikallaan. Isäni otti lisäksi Multitabsin päälle Bio-3 hivenaineita: http://www.bion3.de/ie4pc/index_flash_ok.html
Nuo kaikki yhdessä em. e-epat alussa ja e mukaanlukien sekä toivottavasti auttavat. C-vitamiinia voi ottaa 1000mg päivässä ainakin jonkin aikaa, rasvaliukoiset vitamiinit vaativat periaatteessa seurantaa, mutta ei se yliannostus heti tapahdu vasta pitkän ajan kuluessa.
Aineenvaihdunta kuntoon oikeantyyppisellä ravinnolla ja luetellut aineet toivottavasti auttavat elimistöä tunnistamaan paremmin syöpäsolut. Toimiiko vatsa hyvin?
Katsoin tuosta E-vitamiinipurkin kyljestä, että terveelle ihmiselle valmistaja suosittelee E:tä 2 tab/pv= yht 242mg (yleinen saantisuositus 10mg). Laskekaa kaikki yhteen kun tuossa oli käytetty eri valmisteita. D-vitamiinin määrää on selitetty Tohtori Tolosen sivuilla. Kalkki vaatii D:tä imeytyäkseen. Sairauden hoito ja yleiset saantisuositukset on hieman eri asia mutta normaalisuosituksetkin voivat jossain vaiheessa riittää. Päättäkää itse.
Olin viikonlopun reissussa, joten vastaus kysymykseesi on viivästynyt. Mielestäni voi aivan hyvin käyttää kovienkin hoitojen aikana Essiacia, siitä ei voi olla haittaa. En nyt kuitenkaan ole niin hyvä asiantuntija, että voisin antaa ehdottoman päteviä neuvoja. Harrastan jonkin verran yrttien keruuta, ja olen syttynyt Essiacille niin että olen kerännyt ja kuivattanut itsekin ahosuolaheinää, joka on Essiacin tärkein ainesosa. Toimin myös työkseni luontaisterapia-alalla, enimmäkseen teen vyöhyketerapiaa. Omassa lähipiirissäni eikä edes asiakaskunnassanikaan (syöpää sairastavat eivät tule vyöhyketerapiaan), ei ole vielä tarvinnut kokeilla tätä Essiacia, koiraamme lukuunottamatta. Mutta koira täytyi lopettaa muun sairauden takia, joten ei ehditty nähdä lopullista vaikutusta. Tosin nisäkasvaimet eivät ainakaan levinneet eikä muuttuneet pahanlaatuiseksi sen n. kolmen kuukauden aikana, jonka ehdin koiraa lääkitä Essiacilla. Olen iloinen, että otit vinkistäni vaarin, hyvää jatkoa Teille!
oisko imusolmuke, nehän voi tuntua patteina kaulalla ja voivat olla esim flunssassa suurentuneita tai joku rasvapatti
Toivottavasti olet sairaalaassa maininnut, että käytät luontaistuotteita koululääketieteen ohessa. Tässä voi käydä niin, että jompikumpi hoidoista menee ei-toivottuun suuntaan ( valitettavasti).
Keuhkosyöpä on ennusteltavuudeltaan muuttenkin kaikkein huonoin, mistä varmaan oletkin tietoinen. Älä hyvä ihminen lähde edes epätoivon hetkenä tekemään omia päätöksiäsi tai kokeilujasi hoidon suhteen. Onko leikkaus- ja sen jälkeinen sädehoito poissuljettuja asioita?
Oma isäni kuoli keuhkosyöpään 4 kuukautta sen toteamisen jälkeen, eikä vielä ollut edes etäpesäkkeitä, mutta hoidot ovat niin rankat, että vaikka aluksi onkin hyvä kunto, niin se saattaa yhtäkkiä romahtaa. Siksi siis sinunakin luottaisin lääkäreihin, ja lopettaisin tuon oman "troppaamisen".
kyllä on selvitetty, että ei voi leikata, ei vaikka kasvain pienenisi.On semmoisissa verisuonissa kiinni. On mennyt myös välikarsinan imusolmukkeisiin. Meillä on tuttavia, jotka ovat parantunut syövistä, muistaakseni kolme henkilöä ja he kaikki ovat pitäneet tukihoitona luontaistuotteita tai homeopatiaa vyöhyketerapiaa. Tämä Suomi on semmoinen maa, mikä ei käytä muuta hoitoa, kuin lääketiedettä, syövän hoidossa. Käyppäs tutkiskelemassa muun maailman syövän hoitoa lääketieteessä, niin heillä on käytössä tukihoitoina esim:keuhkosyövissä hainrustouutetta nestemäisenä ja paljon muitakin tuotteita!
lääketieteestä, että mieheni ramppasi lääkärissä kivuista kaksi vuotta ja todettiin, että terveempää miestä ei ole, kunnes kesäkuussa sanottiin, että keuhkoissa löydös ja jätettiin elokuuhun, jonka jälkeen keuhkolääkäri pamautti, että ei kannata tehdä kuukautta pisempää suunnitelmaa, on pesäkkeitä maksassa ja luustossa. Että tämmöistä. Keuhkotähystäjä vielä erehtyi syöpätyypistäkin, vaikka sanoi, että on tehnyt satoja, ellei tuhansia tähystyksiä ja kysyttiin siltä miltä näyttää, niin saatiin tämmöinen vastaus.Että tämmöistä tämä lääketiede.Ellen olisi ollut mieheni mukana lääkärissä ja vaatinut isotooppikuvausta ja aivojen ct kuvausta, niin olisivat jättäneet tekemättä.He luulivat ensin, että tämä on se aspestin aiheuttama syöpä ja olisivat jättäneet siihen.Nyt olen käyttänyt luontaistuotteita toista kuukautta ja ovat nyt epävarmoja onko siellä sittenkään luustossa pesäkkeitä, niin luulisi isotooppikuvaus sen kertovan.Tai sitten omat konstit ovat alkaneet tehoamaan,koska miehelläni oli kesä- heinäkuussa huimausta ,silmien mustumista , oksetusta ja kaikki nämä ovat ajat sitten loppuneet, ennenkuin sai edes mitään hoitoa ja ei mieheni tätä viime torstaita muuta hoitoa ole vielä lääkäreiltä saanutkaa, kuin melkein luutotautisen paperit keväällä.
Onneksi olet noin topakka. Terveytensä, oman ja toisen, puolesta, joutuu ja täytyy taistella kaikin keinoin, ja ottaa ohjat jopa omiin käsiinsäkin, jos ei asioita oteta vakavasti virallisen lääketieteen puolella. - Essiacin kehittäjä, kanadalainen sairaanhoitaja Rene Caisse joutui taistelemaan hoitonsa puolesta, vaikka hän paransi lukemattomia kuolemaan tuomittuja syöpäpotilaita. Lopulta Kanadan Sosiaali- ja terveysministeriö kuitenkin sai estetyksi tämän hoidon laillistamisen, Rene C. olisi tallannut isoille varpaille. Hoito jäi täten vähän unholaan. Mutta kyllä tieto nyt on taas alkanut levitä, onneksi. Muuten, nämä ihmiset, jotka silloin tulivat Caissen hoidettavaksi, eivät enää saaneet mitään muuta hoitoa, ja suuri osa parani pelkästään Essiacilla. - Entä mitä päätelmiä pitäisi tehdä siitä, että Caissen kaikki Essiaciin liittyvät arkistot 40 vuoden ajalta tuhottiin hänen kuolemansa jälkeen. Meidän ei kai koskaan pitäisi vain tyytyä kiltisti siihen, mitä lääkäri sanoo.
Tuollainen verisuoniin kasvanut isällänikin oli.
Omapahan on asiasi - älä sitten pety, mutta hieman tyhmästi teet.
Mikset jätä systostaattihoitoa kesken ja hoida homeopaattisesti sitten??
Niin, mietippä sitä ,kun tulee omalle kohdallesi, lapsellesi tai tosi rakkaalle, mitä tekisit? Otat taatusti kaikki mitä saat ja ongit varmasti tietoa muualtakin, kuin lääketieteestä!
Kyllä näitä on tullut omalle kohdalle ihan riittävästi, sekä itselle, että läheisille.
Siksi kysyinkin ikävästi, että miksi et sitten jätä sytostaattihoitoa ja hoida läheistäsi suolaheinällä ja kalanperkeillä? Suomessakin saa valita hoitonsa, jos ei halua koululääketieteellistä hoitoa, eikä siihen usko tai luota, niin ei sitä ole pakko vastaanottaa. Kirjoitat vain sairaalassa nimesi alle papereihin, jolloinka et voi haastaa esim. sairaalalääkäriä oikeuteen hoitovirheestä, vaan otat omalle vastuullesi sairauden hoidon ja tapahtumat.
Koululääketiede tietää yrttien lääkkeenomaisen vaikutusken, mutta ei vielä tiedetä, miten ne vaikuttavat yhdessä esim. syöpälääkkeiden kanssa, on siis mahdollista, että ne voivat jopa heikentää hoitovastetta. Siksi olenkin nähnyt, että osastolta kootaan kaikki ns. omalääkkeet välittömästi pois, jos niitä huomaataan.
Tunnettua on mysö se, että mitä enemmän syö vitamiineja ja elimistöä vahvistavia valmisteita, niin sitä paremmin myös syöpä voi. Runsailla vitamiineilla vain ravitaan sitä, sillä kyllä se aina osansa ottaa ravinnosta.
Kyllä minä uskon, että olet epätoivoinen, jopa niin epätoivoinen, että uskot anonyymipalstalla nimimerkillä kirjoittavan ohjeita, ja se jos mikä on jo uskaliasta! Kumpaa siis herkemmin uskot sairaalan syöpälääkäriä vai niminmerkillä kirjottavaa yrttimuijaa? Kumpi on enemmän todesta otettava?
Sinunkaltaisillesi kelpaa kyllä koululääketieteellinen hoito, vaikkakin koko ajan maristaan ja nuristaan, että ei niistä hoidoista mitään apua ole. Miksi siis samantien ei luovu siitä? Siinä sinullekin kysymys mietittäväksi. Jos siis arvostelet jyrkästi, ja olet sitä mieltä , että se ei auta, niin miksi helkutissa jatkat sitä. Oven takana on monta jonossa, jotka uskovat ja luottavat vain koululääketieteen hoitoon. Pystytkö antamaan paikaksi heille ja siirtymään kotihoitoon?
älä anna epätoivosi vaikuttaa siihen, että huononnat hoitovastetta ja tulet helpoksi maaliksi humpuukimaakareille.
Keuhkosyöpä havaitaan useinkin liian myöhään ja sen hoito on rankkaa. Tosin siitäkin voi parantua, ja tiedossani on tapauksia, jotja ovat parantuneet ihan perinteisin lääketieteen keinoin. Yhtään suolaheinällä parantunutta en ole tavannut useiden sairaalassa olojeni aikana valitettavasti! Epätoivon hetkilläkin on sallittua ajatella järkevästi.
Sinä et voi elää ja sairastaa läheisesi syöpää, voit vain sanoin ja ajatuksin tukea häntä. Olen itse aina kärsinyt siitä, että joku muu kuin hoitava lääkäri alkaa tuputtaa jotain mömmöä tai kulkee kärsivänä ympäriinsä vouhkaten. Ei sillä voi ottaa pois edes osaa siitä sairaudesta tai mistään muustakaan.
Eiköhän meikälaiselläkin ole tietoa tosta lääketieteestä, olen menettänyt pienen vauvan aikaa sitten.Jokaisen suvusta löytyy syöpä potilaita, yksi tai useampia. Itse olen myös menettänyt isäni imusolmukesyöpään, meni puolessa vuodessa ja uskottiin täysin lääketieteeseen .Ja lääkärikin mainitsi tästä mieheni tapauksesta, että tässä ei pienisoluisessa keuhkokarsinoomassa välttämättä ei solusalpaajahoito reakoi, niinkuin tuohon pienisoluiseen ,että ei saada vastetta.Niin, että tässä on sitten otettava muutkin hoidot mukaan.
Hyvä, jos on tietoa, mutta käytä sitä siten oikein, äläkä vaaranna potilaan hoitoa siinä määrin, että voit jälkeenpäin syyttää, että koululääketiede oli väärässä, eikä siitä ollut apua. Minä olen nähnyt näitä kaltaisiasi vouhkaajia aivan riittävästi sairaalassa työni ohessa.
Syövän kanssa eläessä kyllä tottuu siihen, että joskus tulee vastaan se vaihe, jolloin ei hoito enää auta, vaan siirrytään palliatiiviseen hoitoon, eli hoidetaan vain oireita ja kipuja, ei enää kasvainta. Oletko edes kertonut sairaalalääkärille näistä rohdoista, joita miehellesi annat? Kukaan ei täällä ole ikuisesti, eikä poismenijöiden järjestystä ratkota perhesuhteilla..Sinä saat sairaalasta psykologin apua ahdistukseesi. Sinun pitäisi enenmmän ajatella itsesi ja lastesi tulevaisuutta, ehkä ilman miestäsikin, kuin etsiä jotain ihmeparannusta, jota ei kuitenkaan ole olemassa!
Jos et usko lääketieteeseen, niin älä myöskään vie keneltäkään jonotettua sairaalapaikkaa, vaan ota miehesi kotihoitoon. Se on ja tulee olemaan minun ohjeeni sinunkaltaisillesi ihmisille.
Oletkohan mahtanut lukea kaikki minun kirjoittamani keskustelut, niin tietäisit paremmin asiasta. Ensinnäkin, miksi yritän hakea tukihoitoa solusalpaajahoidon lisäksi.Siksi, että lääkäri mainitsi, että näillä hoidoilla saadaan yleensäkkin huono vastine ei pienisoluiseen keuhkosyöpään. Pienisoluiseen syöpään hoito reakoi paremmin.
Olen kyllä lukenut ja mielestäni toimit edesvastuuttomasti ottamalla ns. yrttien keräilijä-harrastajalta neuvoja keuhkosyövän hoitoon.
Metodeja oli sovellettu koiraan, joka oli sitten kuitenkin jouduttu lopettamaan!
Oletpa huonosti lukenut viestini, tai tahallisesti vääristelet. Ensinnäkään, en ole alunperin antanut mitään ohjeita, vaan kysyttäessä olen vastannut ketjun aloittajan kysymykseen. Siihen muuten joku toinen ehti vastata ensin antaen vitamiini- ym. ohjeita. Sittemmin olen kertonut Essiacista, sen historiasta mm., joka antaa ajattelemisen aihetta. Kaikki ei ole niin kuin uskotellaan, ei ihmisten pidä aina uskoa virallista totuutta. Essiacistakin olisi tullut virallinen syöpälääke, jos se olisi saanut siitä äänestettäessa pari lisä-ääntä. Mutta sehän olisi vaarantanut jonkun toisen tahon edun, niin että se siitä. Rupea sinäkin ajattelemaan omilla aivoillasi. Mitä koiraan tulee, kerroin kyllä, että se ei kuollut syöpään, vaan sillä oli parantumaton silmäsairaus, joka sitten äityi pahaksi.
Kyllä minä ajattelenkin omilla aivoillani, sen verran kuin siellä toimintaa onkin. Siitä ei sinun toki tarvitse huolta pitää.
Kaikihan ei ole niinkuin uskotellaan, vai voitko väittää, että sinun totuutesi on absoluuttinen?
Minusta sinunkaltaistesi toiminta on täysin edesvastuutonta. Jos olisit lääkärin ammatia harjoittava, niin puoskarointisi seurauksena olisit menettänyt oikeutesi. Sen sijaan mikään laki ei estä kaltaisiasi akkoja jakamasta "tietoa", millä syövästä paranee. Tiesitkö edes, että mistään hoidoista huolimatta vain n. 12% keuhkosyöpään sairastuneista on elossa viiden vuoden kuluttua sairauden toteamisesta. Katsotaan sitten parin vuoden kuluttua, olenko täällä vielä kinastelemassa siitä, tehosiko minuun koululääketiede vain olisiko minunkin ollut syytä ryhtyä syömään heiniä ojanpientareelta. Tähän asti on ainakin koululääketiede osoittanut taitavuutensa muutamien takapakkienkin jälkeen. Toivon vain, ettei kukaan omaisistani höynähdä tuon pienten lasten äidin tapaan haahuilemaan ja hössöttämään kaikenmaailman akkojen parannuskeinojen kanssa.
Jopas tuli suhteettoman rankkaa tekstiä verrattuna minun maltillisiin vinkkeihini. Olen pyytänyt kirjoittajia itse hakemaan tietoa netistä Essiacista. Sitten voi itse päättää, uskooko vai ei. Ja nimenomaan eräälle toiselle kirjoitin, että älä hylkää kovia hoitoja. Sinun mielestäsi "puoskaroin", kun kerron tällaisestakin lääkkeestä, ja myötäilen kysyjiä sen verran, että sanon, ettei siitä voi olla haittaa. Kenellekään en uskaltaisi, enkä ole myöskään antanut neuvoa, että käytä vain luonnonlääkettä. Ja vielä, kyllä ne "oikeatkin" lääkkeet ovat usein alunperin kasveista kehitettyjä. Tämä keskustelu loppuu minun osaltani tähän, olisihan pitänyt arvata, että se kääntyy tällaiseksi vääristelyjen oikomiseksi.
Kumpi siis sairstaa? Sinä vai miehesi? Jos miehesi sairastaa, niin miksi teet tälläisiä hoitoon liittyviä päätöksiä hänen puolestaan?
Sytostaattien vaikutus voi todellakin heiketä ylimääräisten vitamiinien vaikutuksesta.
Osaksi asiaton kommentti. Puhut hoidoista jotka eivät ehkä tehoa. Joko koululääketeide ottaa esim. veriryhmät huomioon lääkkeitä määritettäessä vai vieläkö kokeillaan mikä lääke sopii? Miksi et vaan myönnä ettette tiedä kaikkea? Esim. "Prostata" -syövän hoito on loikannut aimo askeleen niistä yhden ja ainoan vaihtoehdon ratkaisuista. Niistä voi lukea samaan aikaan aikakauslehdistä kun sairaalassa ei vielä tiedetä niistä mitään.
puolesta päätöksiä. Järki luistaa todella hyvin hänellä.Hän ei todellakaan ole tiedoton sänkypotilas ja muutenkin kyllä päättää omista asioista, ei ole tossun alla. Itse hän haluaa sytöstaatihoitojen lisäksi jotain muuta, tukihoitoa, koska hän on epätoivoinen, lääkäreiden kommenttien puolesta, milloin hänelle sanotaan, että kuolet kuukauden päästä ja taas kolmen.Lääkärit hänet pelottaa kuoliaaksi.Ja toiseksi hän ei syö sen kummempia vitamiinejä kuin multitabsia, jota hän on syönyt varmaan yli 10 vuotta, lisäksi kalkkitablettia, kun ei käytä maitotuotteita, syöhän terveetkin, ettei luusto haurastu. Lisäksi näitä omega 3 rasvahappoja mitä saa kalasta, kun ei todellakaan syö paljon kalaa. Niin ja hainrustouutetta nestemäistä OMASTA tahdosta.En todellakaan sido häntä kiinni ja kaada lääkkeitä suuhun.Ja olen kyllä itsekkin epätoivoinen, noiden lääkäreiden puheista.Ja tukihoito ei tarkoita sitä, että todellakin jättää sytöstaatti hoidot pois, vaan käyttää lisänä joitain vitamiinejä. JA lisäksi minullakin järki luistaa, etten todellakaan ala käyttämään kymmeniä eri tuotteita!
nyt aloitettiin hoidot ja lokakuun lopulla katsotaan onko tullut vastetta, jos ei, niin vaihdetaan lääkkeitä ja jos ei tehoa, niin sanoivat, ETTEI LÄÄKETIEDE VOI SITTEN AUTTAA, ota sitten selvää mitä he tarkoittivat, en todellakaan tiedä! Emmekä ole todellakaan siellä viisastelleet, emmekä muutenkaan puuttuneet heidän puheisiin, vain kyselleet mitkä ovat ennusteet.Näköjään meidän kohdalla kokeillaan mikä sopii ja jos tämä lääke ei anna vastetta , niin koitetaa tota ja se jää sitten siihen.
Olen täysin samaa mieltä kanssasi. Vastaukset kohdistuvat tässä systeemissä mihin sattuu. Yhteenvetona, kaikki sympatia on puolellanne!
siis käytä tilaamaasi Essiac-uutetta?
Lääkärit eivät pelottele ketään, eivät anna ennustuksia kuolmena ajankohdasta, joten en usko sinun kertomustasi lainkaan. Jos olisi ennuste kuolemasta kuukauden kukuttau, niin miehesi olisi saattohoidossa.
Omaa läheistäni joka kuoli vastaavaan syöpämuotoon hoidettiin ja yritettiin hoitaa loppuun asti sairaalahoidossa. Milloinkaan ei ennusteltu miltään taholta lähdön hetkeä. Tosin hän itse valmistautui siihen ja valmisteli meitäkin, emmekä koko sairauden aikana elätelleet turhia toiveita. Ehkä se olisi teillekin hyvä ohjenuora. Ei lääketiede, ja vielä vähemmän luontaistiede, osaa tai tiedä syöpien hoidosta vielä murto-osaakaan. Enkä välttämättä usko, että sen hoidossa ainakaan meidän elinpäivinämme tule tapahtumaan kovinkaan paljoa kehitystä yrityksistä huolimatta. Ihmisen on turha yrittää edes esittää kuolematonta tai jumalaa, joska itse voi säätää elinpäiviensä pituutta tai lähtötapaansa.
Anteeksi vaan, mitä minun henkilökohtaisesti pitäisi myöntää? Minullakin on oikeus kirjoittaa forumille, jossa voi ilmaista mielipiteensä. Minä ajattelen yleensäkin enemmän järjellä kuin tunteella, joten ajatukseni voivat vaikuttaa kylmiltä ja kolkoilta.
Olen vakaasti sitä mieltä, että jos jotakuta potilasta tai hänen omaistaan arveluttaa koululääketieteellinen hoito, eivätkä he siihen usko, niin miksi sitten ei ole uskallusta jättää sitä hoitoa pois ja siirtyä pelkästään homeopatiaan. Ei Suomessakaan ole mikään pakko osallistua hoitoon, jota ei halua. Vai onko kyseessä pohjimmiltaan se, että ei kuitenkaan uskalletakaan luottaa yrttien voimaan?Yksinkertaisinta on poistua sairaalasta allekirjoittamalla lomake, jossa ilmaisee tahtonsa. Eikös silloin ole sovussa myös oman vakaumuksensa kanssa ja on mahdollisuus saada sitä hoitoa, johon uskoo ja jota haluaa?
Kuitenkin nämä ihmiset ottavat koululääketieteen antaman ja tunteman hoidon, arvostelevat sitä kärkkästi ja kertovat, miten he homeopaattisella hoidolla voisisvat parantua, mutta ei nyt tällä annettulla hoidolla. Eikös tuossa ole aikamoinen ristiriita? Jos potilas ei parane, niin silloin syy on sairaalan, mutta jos paranee, niin se on yrttien ansioita. Kuka sen lopultakaan tietää, mikä vaikutti mihinkin, vai oliko syseessä sattuma ja hyvä tuuri? Onko elämä sinäsnsä jo pelkkä sattuma?
Jos yrteillä voi parantua, niin siitä vaan, kuka siihen uskoo. Minä en esim. usko, ja luotan koululääketieteeseen. Tiedän myös, että kaikkiin ja kaikissa tapauksissa hoidot eivät pure. Kuolema tavalla tai toisella on väistämätön asia ihmisen elinkaarta. On paljon sairauksia, joiden hoitoa tai edes syntyä ei vielä tunneta, ja jotkut syövät ovat esim. niitä.
Minusta on paljon helpompi elää kun tunnustaa sen tosiasian, että lähtö täältä kuitenkin tulee, eikä edes yritä esittää kuolematonta tai jumalaa, joka voi peukaloida lähtöaikansa tai -tapansa.
kertoisitko mistä olet tällaisen tiedon saanut, siis linkin tai muun lähteen?
....."Tiesitkö edes, että mistään hoidoista huolimatta vain n. 12% keuhkosyöpään sairastuneista on elossa viiden vuoden kuluttua sairauden toteamisesta......Katsotaan sitten parin vuoden kuluttua, olenko täällä vielä kinastelemassa siitä, tehosiko minuun koululääketiede vain".....
olet ilmeisestikin perehtynyt aiheeseen, onko sulla tai läheiselläsi keuhkosyöpä?
meillä kummallakaan vikaa.ETTÄ NÄIN LÄÄKÄRI KUMMINKIN SANOI. En lähde enempää väittelemään kenenkään kanssa , kerroin vain mitä erikoistunut syöpälääkäri sanoi ja päästämme olemme kumpikin terveitä, että ei me huviksemme tänne tämmöisiä kirjoiteltaisi, koska vakavasta sairaudesta on kysymys. Ja muutenkin tulin neuvoa kysymään, enkä kinastelemaan, että tästä soppa syntyikin. Enkä ole vielä miehelleni Essiac- uutetta antanut, ennenkuin itse sitä alkaa sitten pyytää, jos lääketiede ei pysty muuhun.Ja enkö kertonut tuolla aikaisemmassa jutussanikin, että keuhkotähystäjä antoi kuukauden aikaa, ja erehtyi syöpätyypistä, että lue ensin noi minun kirjoitukseni. Soitin kyllä asiasta sairaalan syöpätautien proferorille hänen antamastaan lausonnosta ja sanoi, että ei saa kenellekkään puhua näin , SANOI OTTAVANSA keuhkotähystäjän puhutteluun.NIIN lääkärithän johtaa myös melkein itsemurha tilostoja ,että monella lääkärillä taitaa olla myös psyykkisiä ongelmia, mutta kyllähän sen ymmärtää ,jos joutuu olemaan kuolevien ihmisen parissa kymmeniä vuosia ja näkee kaikenlaista , ei siinä psyyke kestä. Ja minun osaltani myös keskustelun aihe loppuu, on paljon muutakin tekemistä, kuin väitellä täällä.Ja kiitoksia keskustelijoille, mielipiteiden antamisista.
Kiitos sinulle myös kannanotostasi, oletko lukenut kaikki minun kirjoitukseni, en ole ensinnäkään maininnut homeopaattisesta hoidoista kertaakaan, vaan tukihoidoista, sytöstaatihoitojen lisäksi, mikä käsittää joitakin vitamiinejä, EI kaikennäköisiä mömmöjä ja juuria. Lue kirjoitukseni ensinnäkin tarkkaan. Kiitos silti sinullekkin mielipiteistä, minulla on todellakin lapset hoidettava ja mieskin, vaikka ei ole sänkypotilas, vaan valaa hänelle henkistä voimaa ja kestämistä tämän sairauden kanssa. Vaikka kuinka minuakin itkettää, niin en voi hänen aikanaan itkeä, ettei hän ala pian olemaan minun tukenani, vaan minä pystyisin olemaan hänen tukenaan.Että keskustelu loppuu minun taholtani. Voimia sinulle myös sairautesi kanssa ja hyvää syksyn jatkoja.
Kyllä tähän aiheeseen on tullut perehdyttyä pakonkin edessä.
Tuo 5v. ennuste on 10-13%, miersten keskimääräinen elossaolo ikä 1.6 v, naisten 2v.
50% tauti uusii 2v. kuluessa ja 5v. kuluessa 90%.
Lähes 2/3 potilaista ei ole parantavaa hoitoa..Siinä faktoja. Nämä faktat kun tietää, niin tekisi mieli tempaista tupakka suusta jokaiselta vastaantulevalta murrosikäiseltä!
Hyviä sivuja ja lisätietoa löytyy www.finlung.fi, www.kaypahoito.fi ja lisäksi syöpäyhdistyksen sivuja.
teille palstalla olleille ja kiitokset viesteistä.En todellakaan kerkiä olemaan täällä kirjoittelemassa ,kun on pienet lapset hoidettava ja miehelle koitettava valaa uskoa paranemiseen ja tuettava henkisesti häntä. Muuten hän on vahva ihminen.
ajattelin vain, kun tuolla aikaisemmin mainitsit, oletko hengissä vai et?
Hyvää ja parasta jatkoa ja jaksamista teillekin.
Kannattaa muistaa, että niin kauan kuin on elämää niin on toivoakin! Toivo on ainut asia, joka meillä on, ja jota ei voi pois ottaa, eikä sitä myöskään kannata itse pois heittää. Sen varassa on kuitenkin hyvä köpötellä aamulla uuteen päivään.
Sairaalle merkitsee paljon läheisten tuki.
Niin, korjaan ton edellisessä kirjoituksessani virheen, tarkoitin professoria, ettei siitäkin kehity vielä suuri soppa ja en tiedeä menikö vieläkään oikein, mutta täysijärkisten pitäisi se käsittää!
Ei ollut tarkoitus loukata. Tiedän itsekin syöpäsairaana, kuinka vihuliaisesta sairaudesta on kyse ja jos muut keinot loppuisivat, olisin valmis yrittämään mitä tahansa taudin lannistamiseksi.
Voimia ja jaksamista teille koko perheelle!
täytyypä tutustua näihin sivuihin.
Mun isällä todettiin kans keuhkosyöpä, jota ei kuulemma voi leikata. kovat hoidot on nyt alkamassa ja mä voin vain toivoa, että kaikki menee hyvin. Haluan sanoa sinulle ja kaikille asian kokeneille, että toivoa ei saa menettää ja että ihmeitä tapahtuu!!! voimia ja jaksamista!!!