Vain hyvin pienelle osalle turvapaikahakijoista myönnettiin turvapaikka todellisen turvapaikan tarpeen vuoksi. Vuonna 2008 yksikään afganistanilainen tai somalialainen ei saanut päätöstä tämän syyn vuoksi.
Entisen sisäministerin ja nykyisen kansanedustajan, Kari Rajamäen, mielestä nykyinen hallitus noudattaa maahanmuuton suhteen ”ovet ja ikkunat auki, mutta silmät kiinni” -politiikkaa. Hänen mielestään rajoja avataan hallitsemattomasti samaan aikaan, kun tehokkaasti toiminut palautusjärjestelmä ollaan romuttamassa. Tämän seurauksena turvapaikkajärjestelmään on jäänyt “ihmissalakuljetuksen ja ihmiskaupan mentäviä porsaanreikiä”, joka on mahdollistanut ankkurilasten käytön koko perheen saamisessa maahan. (Karjalainen)
Suurimmista turvapaikanhakijoiden lähtömaista kotoisin olevilla kansalaisuusryhmillä työttömyys on hyvin korkealla, työllisyys hyvin matalalla ja yhteiskunnan avustuksiin turvautuminen hyvin pitkäaikaista, kuten tässä tekstissä myöhemmin esitetään. Tällaista taloudellisesti kannattamatonta ja turvapaikkajärjestelmän porsaanreikiä hyväksikäyttävää maahanmuuton osa-aluetta on alettu kutsumaan sosiaaliseksi maahanmuutoksi (soininvaara.fi 26.2.2008). Koska, kuten todettua, suurin osa Somaliasta, Afganistanista ja Irakista saapuneista turvapaikanhakijoista ei saa myönteistä päätöstä turvapaikan tarpeen nojalla, tässäkin tekstissä voitaisiin puhua nykyisestä maahanmuutosta noilta alueilta sosiaalisena maahanmuuttona. Termi ei ole kuitenkaan vielä yleisesti tunnettu, joten tässä tekstissä pysytään vielä vähän harhaanjohtavassa käsitteessä humanitaarinen maahanmuutto.
Työllisyystilannetta on syytä tarkastella myös sukupuolittain, sillä Suomen Akatemian tutkijatohtori Tuomas Martikaisen (2008) mukaan maahanmuuttajanaisilla työllisyys on heikompaa kuin miehillä ja he ovat myös muuta väestöä useammin työvoiman ulkopuolella. Heikoin tilanne on Martikaisen mukaan afganistanilaisilla, irakilaisilla, somalialaisilla, iranilaisilla ja entisen Jugoslavian alueelta tulleilla naisilla. Paras tilanne tässä suhteessa on puolestaan muista EU-maista ja Kiinasta tulleilla naisilla. (Martikainen 2008, 13–14)
10–13 vuotta Suomessa asuneilla somalialaisilla ja irakilaisilla työttömyys on laskenut vuoden 1996 noin 80 %:sta noin 50 %:iin. Ensin mainituilla tosin työttömyysprosentin lasku vaikuttaa pysähtyneen.
Sarvimäen mukaan Suomen maahanmuutto onkin näiden tulosten pohjalta ollut lähellä "huonointa mahdollista skenaariota". Tähän syinä ovat olleet se, että Suomi on ottanut pääasiassa maahanmuuttajia ei-taloudellisista syistä, päästänyt maahanmuuttajat anteliaan sosiaaliturvajärjestelmän piiriin, omannut lyhyen kokemuksen maahanmuuttajista ja kohdannut pahan laman 1990-luvun alussa.(Sarvimäki 2008, 14)
Kivisen, Hedmanin ja Mäkelän (2003) mukaan suomalainen työvoima riittääkin tulevaisuudessa, jos vain koulutuspolitiikka muutetaan vastaamaan enemmän työmarkkinoiden tarpeita (s. 377–378). Tässä yhteydessä kysymys kuuluukin luonnollisesti, että onko humanitaarisen maahanmuuton myötä Suomeen tulevilla ihmisillä näitä tarvittavia koulutuksellisia valmiuksia?
Helsingin Sanomien pääkirjoituksen mukaan Somaliasta tulevien turvapaikanhakijoiden myöhemmin perässä tulevien perheenjäsenten keskuudessa lähes yhdeksän kymmenestä on luku- ja kirjoitustaidottomia (Helsingin Sanomat 26.10.2008). Yleisradion mukaan taas Suomessa on tuhansia luku-, kirjoitus- ja kielitaidottomia maahanmuuttajanaisia, joita tulee eniten Afrikan maista (YLE 24.1.2009).
Tämän pienen tutkielman tavoitteena oli osoittaa, että humanitaarinen maahanmuutto on erotettava muusta maahanmuutosta ainakin, jos maahanmuuttoa perustellaan talouteen ja työllisyyteen liittyvin seikoin. Ensimmäisessä osassa kävi ilmi, että humanitaarisen maahanmuuton kansalaisuusryhmien taloudellinen huoltosuhde verrattuna kantaväestöön ja muihin tarkasteltaviin maahanmuuttajaryhmiin oli monta kertaluokkaa heikompi: heistä vain joka kymmenes on työllistynyt.
http://sosiaalinenmaahanmuutto.blogspot.com/
Entisen sisäministerin ja nykyisen kansanedustajan, Kari Rajamäen, mielestä nykyinen hallitus noudattaa maahanmuuton suhteen ”ovet ja ikkunat auki, mutta silmät kiinni” -politiikkaa. Hänen mielestään rajoja avataan hallitsemattomasti samaan aikaan, kun tehokkaasti toiminut palautusjärjestelmä ollaan romuttamassa. Tämän seurauksena turvapaikkajärjestelmään on jäänyt “ihmissalakuljetuksen ja ihmiskaupan mentäviä porsaanreikiä”, joka on mahdollistanut ankkurilasten käytön koko perheen saamisessa maahan. (Karjalainen)
Suurimmista turvapaikanhakijoiden lähtömaista kotoisin olevilla kansalaisuusryhmillä työttömyys on hyvin korkealla, työllisyys hyvin matalalla ja yhteiskunnan avustuksiin turvautuminen hyvin pitkäaikaista, kuten tässä tekstissä myöhemmin esitetään. Tällaista taloudellisesti kannattamatonta ja turvapaikkajärjestelmän porsaanreikiä hyväksikäyttävää maahanmuuton osa-aluetta on alettu kutsumaan sosiaaliseksi maahanmuutoksi (soininvaara.fi 26.2.2008). Koska, kuten todettua, suurin osa Somaliasta, Afganistanista ja Irakista saapuneista turvapaikanhakijoista ei saa myönteistä päätöstä turvapaikan tarpeen nojalla, tässäkin tekstissä voitaisiin puhua nykyisestä maahanmuutosta noilta alueilta sosiaalisena maahanmuuttona. Termi ei ole kuitenkaan vielä yleisesti tunnettu, joten tässä tekstissä pysytään vielä vähän harhaanjohtavassa käsitteessä humanitaarinen maahanmuutto.
Työllisyystilannetta on syytä tarkastella myös sukupuolittain, sillä Suomen Akatemian tutkijatohtori Tuomas Martikaisen (2008) mukaan maahanmuuttajanaisilla työllisyys on heikompaa kuin miehillä ja he ovat myös muuta väestöä useammin työvoiman ulkopuolella. Heikoin tilanne on Martikaisen mukaan afganistanilaisilla, irakilaisilla, somalialaisilla, iranilaisilla ja entisen Jugoslavian alueelta tulleilla naisilla. Paras tilanne tässä suhteessa on puolestaan muista EU-maista ja Kiinasta tulleilla naisilla. (Martikainen 2008, 13–14)
10–13 vuotta Suomessa asuneilla somalialaisilla ja irakilaisilla työttömyys on laskenut vuoden 1996 noin 80 %:sta noin 50 %:iin. Ensin mainituilla tosin työttömyysprosentin lasku vaikuttaa pysähtyneen.
Sarvimäen mukaan Suomen maahanmuutto onkin näiden tulosten pohjalta ollut lähellä "huonointa mahdollista skenaariota". Tähän syinä ovat olleet se, että Suomi on ottanut pääasiassa maahanmuuttajia ei-taloudellisista syistä, päästänyt maahanmuuttajat anteliaan sosiaaliturvajärjestelmän piiriin, omannut lyhyen kokemuksen maahanmuuttajista ja kohdannut pahan laman 1990-luvun alussa.(Sarvimäki 2008, 14)
Kivisen, Hedmanin ja Mäkelän (2003) mukaan suomalainen työvoima riittääkin tulevaisuudessa, jos vain koulutuspolitiikka muutetaan vastaamaan enemmän työmarkkinoiden tarpeita (s. 377–378). Tässä yhteydessä kysymys kuuluukin luonnollisesti, että onko humanitaarisen maahanmuuton myötä Suomeen tulevilla ihmisillä näitä tarvittavia koulutuksellisia valmiuksia?
Helsingin Sanomien pääkirjoituksen mukaan Somaliasta tulevien turvapaikanhakijoiden myöhemmin perässä tulevien perheenjäsenten keskuudessa lähes yhdeksän kymmenestä on luku- ja kirjoitustaidottomia (Helsingin Sanomat 26.10.2008). Yleisradion mukaan taas Suomessa on tuhansia luku-, kirjoitus- ja kielitaidottomia maahanmuuttajanaisia, joita tulee eniten Afrikan maista (YLE 24.1.2009).
Tämän pienen tutkielman tavoitteena oli osoittaa, että humanitaarinen maahanmuutto on erotettava muusta maahanmuutosta ainakin, jos maahanmuuttoa perustellaan talouteen ja työllisyyteen liittyvin seikoin. Ensimmäisessä osassa kävi ilmi, että humanitaarisen maahanmuuton kansalaisuusryhmien taloudellinen huoltosuhde verrattuna kantaväestöön ja muihin tarkasteltaviin maahanmuuttajaryhmiin oli monta kertaluokkaa heikompi: heistä vain joka kymmenes on työllistynyt.
http://sosiaalinenmaahanmuutto.blogspot.com/
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.