Serkun kanssa naimisiin?

No ei siellä paratiisissakaan kovin kaukaisia sukulaisia ollut tarjolla.

liki liipparit kirjoitti:

No ei siellä paratiisissakaan kovin kaukaisia sukulaisia ollut tarjolla.

"ikiliippari"

No eipä ollut ei , mutta ei vielä sillin Taivaan isä ollut siträ kieltnytkään,
se tapahtui vasta 4195 eKr. vuosi 1447eKr. jolloin Jumala sanoi MOOS-
EKSELLE , kiellä liian läheiset liitot .

Jotka silloin oli veli ja sisko Tai isä js tytär.

Serkuista ei puhuttu mitään , ja Suomessakin on jo voinut avioitua 100 vuotta virallisestai serkukset,

liki liipparit kirjoitti:

No ei siellä paratiisissakaan kovin kaukaisia sukulaisia ollut tarjolla.

Heti syntiinlankeemuksen jälkee geneettinen perimä oli 1000 kertaa vahvempi.
DNA ketjusta katoaa pitkä pätkä jokaisen uuden sukupolven aikana.

Paratiisin jälkee 700 vuotta vanha henkilö siitti täysillä jälkeläisiä ja käveli helposti 100 kilomertin matkan hengeästymättä, huon! - vaikeata vuoristopolkua.

ei voi verrata kirjoitti:

Heti syntiinlankeemuksen jälkee geneettinen perimä oli 1000 kertaa vahvempi.
DNA ketjusta katoaa pitkä pätkä jokaisen uuden sukupolven aikana.

Paratiisin jälkee 700 vuotta vanha henkilö siitti täysillä jälkeläisiä ja käveli helposti 100 kilomertin matkan hengeästymättä, huon! - vaikeata vuoristopolkua.

Lue lisää

" ei voi vererata. "

Tuommoista tekstiä ei ole kirjoitettu Raamatussa ,ja siksi
ihmettelenkin sitä kirjoitustasi nuo asioat ei kuulu Raamat-
tuun , en ole ainakaan läöytänyt ,

Siellä sanotaan , kyllä Mangneettipitoisuudesta , että se on aina 1400
vuoden jälkeen puolittunut joka tarkoittaa että tänään on 16 kertaa vähemmän
aine pitoisuutta kuin alussa ..

Siitä voi kyllä tehdä johtopäätöksen , ELI ihminen on sitäkin kautta loppumassa
ja tietenkin muitakin asioita on myös , Joka ainoa tulee saamaan JUMALAN
kautta Uskollisen perinnön Josa muutenkin on sen saamassa . Muuten ei ,
Siis kaikki vaatii Jumalan Rakkautta , enemmän kuin DNA.

teu. kirjoitti:

" ei voi vererata. "

Tuommoista tekstiä ei ole kirjoitettu Raamatussa ,ja siksi
ihmettelenkin sitä kirjoitustasi nuo asioat ei kuulu Raamat-
tuun , en ole ainakaan läöytänyt ,

Siellä sanotaan , kyllä Mangneettipitoisuudesta , että se on aina 1400
vuoden jälkeen puolittunut joka tarkoittaa että tänään on 16 kertaa vähemmän
aine pitoisuutta kuin alussa ..

Siitä voi kyllä tehdä johtopäätöksen , ELI ihminen on sitäkin kautta loppumassa
ja tietenkin muitakin asioita on myös , Joka ainoa tulee saamaan JUMALAN
kautta Uskollisen perinnön Josa muutenkin on sen saamassa . Muuten ei ,
Siis kaikki vaatii Jumalan Rakkautta , enemmän kuin DNA.

Lue lisää

Kyllä Raamatussa kerrotaan hyvin vanhoista ihmisistä vanhimmat olivat tuolloin liki 1000 vuotta vanhoja. Hyvin pitkistä matkoista Raamattu kertoo joita vanhatkin ihmiset kulkivat, sekä isistä jotka siittivät uusia kansoja omien tyttäriensä kanssa.

Jos ihmisellä on vähänkin ymmärrystä -huom! - niin hän tietää mistä tällainen elinvoima on lähtöisin. Vahvasta geeniperimästä. Eliniän lyheneminen ja sairauksien isääntyminen puolestaan johtuu siitä, että synti tuhoaa ihmiskuntaa ja luontoa myös aina vain heikommaksi, suurella nopeudella, sukupolvesta toiseen.

Löytyy Raamatusta kirjoitti:

Kyllä Raamatussa kerrotaan hyvin vanhoista ihmisistä vanhimmat olivat tuolloin liki 1000 vuotta vanhoja. Hyvin pitkistä matkoista Raamattu kertoo joita vanhatkin ihmiset kulkivat, sekä isistä jotka siittivät uusia kansoja omien tyttäriensä kanssa.

Jos ihmisellä on vähänkin ymmärrystä -huom! - niin hän tietää mistä tällainen elinvoima on lähtöisin. Vahvasta geeniperimästä. Eliniän lyheneminen ja sairauksien isääntyminen puolestaan johtuu siitä, että synti tuhoaa ihmiskuntaa ja luontoa myös aina vain heikommaksi, suurella nopeudella, sukupolvesta toiseen.

Lue lisää

Sulla on taito muuttaa asiat , minä tarkoitin sitä siniun DNA josta puhuit
en ihmisen iästä , Jos siitä niin Metusalah eli 969 v. ja oli kiistatta vanhin

jotenkin nuo vuiodet ja silloisen ihmisen ikä ei me yksiin dna :n kanssa .
kaipa muistat että tämä pitkä elämä loppui Vedenpaisumukseen .

Ainoastaan NOOA eli vielä pitk'ään , 951 v. ,,Tästä Raamattu kertoo ,
että hän oli 600 kun vedenpasumus alkoi (ja se kesti 1v 10 Pv ,) Ja että
Nooa eli vielä 350 vuotta ,ennen kuin kuoli ..

Teutan virhe , tuo luku 4195 on luomisesta eterenpäin ja
se toinen 1447 on ok-.

"serkun serkut "

Jos mennään noin taakse , että Äitien isä , ei ole sukuakaan enää .

paitsi väärän puun kautta , Äidin veli on eno ja enon lapset on serkkuja
Suomessa on saanut mennä jo 100 vuotta serkut naimisiin keskenään..

Silloin Kun Mooses sai käskyn Jumalalta ,että liian lähi sukulaiset ei saisi
mennä avioon Kysymykseen tuli ,,sisko ja veli, sekä isä ja tytär, ja
vastaavasati Äiti ja poika . veli ja sisar.

Usko nyt jo vihdoinkin savon kekkula, ettet sinä tiedä lestadiolaisuudesta ja lestadiolaisista yhtään mitään.

Pysy siinä missä olet ja vastaile vain omasta puolestasi. Paljastat ainoastaan oman tyhmyytesi kirjoittelemalla asiasta josta et tiedä mitään.

Lain mukaan Suomessa voivat serkut avioitua, PISTE. Näin tehdään lestadiolaisuudessakin, aina silloin tällöin.

mix tietämätön elämö kirjoitti:

Usko nyt jo vihdoinkin savon kekkula, ettet sinä tiedä lestadiolaisuudesta ja lestadiolaisista yhtään mitään.

Pysy siinä missä olet ja vastaile vain omasta puolestasi. Paljastat ainoastaan oman tyhmyytesi kirjoittelemalla asiasta josta et tiedä mitään.

Lain mukaan Suomessa voivat serkut avioitua, PISTE. Näin tehdään lestadiolaisuudessakin, aina silloin tällöin.

Lue lisää

C.O.Rosenius:
Elämän Leipää:

Sana tälle päivälle
JOULUKUUN 15 PÄIVÄNÄ
Älkäämme siis enää toisiamme tuomitko, vaan päättäkää pikemmin olla panematta veljenne eteen loukkauskiveä tai lankeemuksen aihetta. Room. 14:13.

Tässä apostoli puhuu lempeästi taivuttaen ja sulkee itsensäkin tähän toivomukseen: »Älkäämme siis enää toisiamme tuomitko.» Meissä on suuri taipumus tuomitsemiseen ja ylenkatsomiseen. Tämä synti on paljon raskaampi ja turmiollisempi kuin luulemmekaan.

Voimme piankin huomata, että meidän taipumuksemme tähän on kovin suuri, Kun tarkkaamme itseämme, miten nopeat me olemme kaikenlaisista syistä tuomitsemaan veljiämme. Kaikissa meissä on tähän taipumusta, mutta murtumattomat, itserakkaat ihmiset, jotka eivät vielä ole taipuneet Jumalan vaatimuksiin sisäiseen ihmiseen nähden, eivät vielä ole oman kurjuutensa kurittamia, eivätkä Jumalan armo läpitunkemia. Ja emmeköhän vain kaikki tuntene itsessä tätä taipumusta?

Ellei veljemme puhu samaan tapaan kuin mihin me olemme tottuneet. Olemme heti valmiit epäilemään, elämää hänessä, vaikka hänen puheensa ei missään suhteessa osoita katumattomuutta tai hengen vilppiä. Jos hänellä on meistä eriävä mielipide, vaikkapa vain jossain vähemmin tärkeässä asiassa, tahi jos hänellä on toisenlaiset tavat mitä pukeutumiseen, syömiseen ja juomiseen tulee, niin heti epäilemme hänen vilpittömyyttään ja hänen vakavuuttaan. Entä jos löydämme jonkin vian ja heikkouden hänessä, silloin luulemme olevamme oikeutetut häntä tuomitsemaan, ollenkaan välittämättä siitä, tokko hän suosii tuota syntiä, vai katuuko hän sitä ja taistelee sitä vastaan.

Luther sanoo: »Niin narrimaisia pyhimyksiä me olemme, että vaikka joka päivä saamme kantaa synnin taakkaa, ja vaikka koko elämämme ajan tarvitsemme anteeksiantamusta, niin vaadimme kuitenkin, että veljemme pitää olla aivan virheettömän.» Mutta jos hän vielä on rikkonut meitä vastaan, puhunut meistä loukkaavasti, niin heti me kotkan silmillä etsimme kaikki hänen virheensä. Sellainen on ihmissydän. Siitä lähteestä tuomitseminen, ylenkatse ja säälimättömyys pulppuavat.

Sydämessä on vika. Ihmisluonnon turmelus, itsekkyys ja itserakkaus sokaisevat usein niin uskovaisiakin, että he luulevat olevansa pyhän kiivauden ohjaamia tuomitessaan ja halveksiessaan lähimmäistään, vaikka he tekevät aivan päinvastoin kuin mitä apostoli tässä kehottaa ja rikkovat suurta rakkauden lakia vastaan, sillä tuomitsemisellaan eivät he hyödytä, vaan päinvastoin vahingoittavat lähimmäistään. Meidän suuri tuomitsemishalumme on yhtenä syynä, minkä takia apostoli niin paljon on tästä kirjoittanut.

Syy minkä takia hän myös näin kirjoitti oli, että tuomitseminen on suurempi paha kuin luulemmekaan. Veljemme tuomitsemisen me pidämme vähäpätöisenä asiana, ehkäpä oikeutettuna, jollei kerrassaan hyvänä asiana. Mutta päinvastoin se on kovin paha ja turmiollinen tapa. Ei siinä kyllin, että tuomitseva omasta puolestaan halveksi! Jumalan majesteettioikeutta palvelijoihinsa nähden ja ryhtyy semmoiseen, joka on yksinomaan Herran tehtävää, mutta hän saattaa myös tuomitsemisellaan kanssaihmisilleen paljon pahaa. Kuinka paljon katkeruutta, kiukkua, rakkaudettomuutta, vääriä epäluuloja ja eripuraisuutta onkaan syntynyt tämän kautta.

Nöyrä. ja ystävällinen varoitus vaikuttaa herättävästi, vie parannukseen, kun sitä vastoin kaikki tuomitseminen on omiansa herättämään katkeruutta ja pahennusta, välien rikkoutumista, eriseuraisuutta ja riitaa. Tuomitseminen on inhottava paha, ja se on kai syynä siihen, että apostoli Väsymättä varoittaa. »Älkäämme siis enää toisiamme tuomitko!»

»Vaan päättäkää pikemmin olla panematta veljenne eteen loukkauskiveä tai lankeemuksen aiheita.» Tässä tahtoo apostoli sanoa: älkää lainatko ajatuksianne armottomaan tuomitsemiseen, vaan käyttäkää niitä päinvastoin rakkauden palvelukseen, niin että päätätte olla antamatta aihetta pahennukseen. Sanat: »Olla panematta veljenne eteen loukkauskiveä tai lankeemuksen aihetta», tarkoittavat, ettemme tekisi heidän omiatuntojaan murheellisiksi, ettemme saattaisi heitä ahdistukseen ja hämmennykseen.

Niin saattoivat voimakkaammat tehdä käyttäessään väärin vapauttaan, josta oli seurauksena, että heikommat veljet saatettiin epätietoisiksi evankeliumin oikeasta tulkitsemisesta ja joutuivat ahdinkoon, tahi saatettiin heidät noudattamaan tapoja, joiden viattomuudesta heillä ei ollut vielä täyttä omantunnon vakuutusta. Tämä ei sopinut kristitylle, vaan hänen tuli päinvastoin lujasti päättää koskaan olla antamatta veljelleen aihetta lankeemukseen.

»Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi. sillä millä tuomiolla te tuomitsette, sillä teidät tuomitaan. ja millä mitalla te, sillä teille mitataan.»

5+7# kirjoitti:

C.O.Rosenius:
Elämän Leipää:

Sana tälle päivälle
JOULUKUUN 15 PÄIVÄNÄ
Älkäämme siis enää toisiamme tuomitko, vaan päättäkää pikemmin olla panematta veljenne eteen loukkauskiveä tai lankeemuksen aihetta. Room. 14:13.

Tässä apostoli puhuu lempeästi taivuttaen ja sulkee itsensäkin tähän toivomukseen: »Älkäämme siis enää toisiamme tuomitko.» Meissä on suuri taipumus tuomitsemiseen ja ylenkatsomiseen. Tämä synti on paljon raskaampi ja turmiollisempi kuin luulemmekaan.

Voimme piankin huomata, että meidän taipumuksemme tähän on kovin suuri, Kun tarkkaamme itseämme, miten nopeat me olemme kaikenlaisista syistä tuomitsemaan veljiämme. Kaikissa meissä on tähän taipumusta, mutta murtumattomat, itserakkaat ihmiset, jotka eivät vielä ole taipuneet Jumalan vaatimuksiin sisäiseen ihmiseen nähden, eivät vielä ole oman kurjuutensa kurittamia, eivätkä Jumalan armo läpitunkemia. Ja emmeköhän vain kaikki tuntene itsessä tätä taipumusta?

Ellei veljemme puhu samaan tapaan kuin mihin me olemme tottuneet. Olemme heti valmiit epäilemään, elämää hänessä, vaikka hänen puheensa ei missään suhteessa osoita katumattomuutta tai hengen vilppiä. Jos hänellä on meistä eriävä mielipide, vaikkapa vain jossain vähemmin tärkeässä asiassa, tahi jos hänellä on toisenlaiset tavat mitä pukeutumiseen, syömiseen ja juomiseen tulee, niin heti epäilemme hänen vilpittömyyttään ja hänen vakavuuttaan. Entä jos löydämme jonkin vian ja heikkouden hänessä, silloin luulemme olevamme oikeutetut häntä tuomitsemaan, ollenkaan välittämättä siitä, tokko hän suosii tuota syntiä, vai katuuko hän sitä ja taistelee sitä vastaan.

Luther sanoo: »Niin narrimaisia pyhimyksiä me olemme, että vaikka joka päivä saamme kantaa synnin taakkaa, ja vaikka koko elämämme ajan tarvitsemme anteeksiantamusta, niin vaadimme kuitenkin, että veljemme pitää olla aivan virheettömän.» Mutta jos hän vielä on rikkonut meitä vastaan, puhunut meistä loukkaavasti, niin heti me kotkan silmillä etsimme kaikki hänen virheensä. Sellainen on ihmissydän. Siitä lähteestä tuomitseminen, ylenkatse ja säälimättömyys pulppuavat.

Sydämessä on vika. Ihmisluonnon turmelus, itsekkyys ja itserakkaus sokaisevat usein niin uskovaisiakin, että he luulevat olevansa pyhän kiivauden ohjaamia tuomitessaan ja halveksiessaan lähimmäistään, vaikka he tekevät aivan päinvastoin kuin mitä apostoli tässä kehottaa ja rikkovat suurta rakkauden lakia vastaan, sillä tuomitsemisellaan eivät he hyödytä, vaan päinvastoin vahingoittavat lähimmäistään. Meidän suuri tuomitsemishalumme on yhtenä syynä, minkä takia apostoli niin paljon on tästä kirjoittanut.

Syy minkä takia hän myös näin kirjoitti oli, että tuomitseminen on suurempi paha kuin luulemmekaan. Veljemme tuomitsemisen me pidämme vähäpätöisenä asiana, ehkäpä oikeutettuna, jollei kerrassaan hyvänä asiana. Mutta päinvastoin se on kovin paha ja turmiollinen tapa. Ei siinä kyllin, että tuomitseva omasta puolestaan halveksi! Jumalan majesteettioikeutta palvelijoihinsa nähden ja ryhtyy semmoiseen, joka on yksinomaan Herran tehtävää, mutta hän saattaa myös tuomitsemisellaan kanssaihmisilleen paljon pahaa. Kuinka paljon katkeruutta, kiukkua, rakkaudettomuutta, vääriä epäluuloja ja eripuraisuutta onkaan syntynyt tämän kautta.

Nöyrä. ja ystävällinen varoitus vaikuttaa herättävästi, vie parannukseen, kun sitä vastoin kaikki tuomitseminen on omiansa herättämään katkeruutta ja pahennusta, välien rikkoutumista, eriseuraisuutta ja riitaa. Tuomitseminen on inhottava paha, ja se on kai syynä siihen, että apostoli Väsymättä varoittaa. »Älkäämme siis enää toisiamme tuomitko!»

»Vaan päättäkää pikemmin olla panematta veljenne eteen loukkauskiveä tai lankeemuksen aiheita.» Tässä tahtoo apostoli sanoa: älkää lainatko ajatuksianne armottomaan tuomitsemiseen, vaan käyttäkää niitä päinvastoin rakkauden palvelukseen, niin että päätätte olla antamatta aihetta pahennukseen. Sanat: »Olla panematta veljenne eteen loukkauskiveä tai lankeemuksen aihetta», tarkoittavat, ettemme tekisi heidän omiatuntojaan murheellisiksi, ettemme saattaisi heitä ahdistukseen ja hämmennykseen.

Niin saattoivat voimakkaammat tehdä käyttäessään väärin vapauttaan, josta oli seurauksena, että heikommat veljet saatettiin epätietoisiksi evankeliumin oikeasta tulkitsemisesta ja joutuivat ahdinkoon, tahi saatettiin heidät noudattamaan tapoja, joiden viattomuudesta heillä ei ollut vielä täyttä omantunnon vakuutusta. Tämä ei sopinut kristitylle, vaan hänen tuli päinvastoin lujasti päättää koskaan olla antamatta veljelleen aihetta lankeemukseen.

»Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi. sillä millä tuomiolla te tuomitsette, sillä teidät tuomitaan. ja millä mitalla te, sillä teille mitataan.»

Lue lisää

Tärkeästä asiasta puhuu Rosenius. Ainakin minä tunnen piston sydämessäni.
Sydämestä nousevat tuomiolliset ajatukset ja aiheuttavat tänne-kin kirjoitettuna pahennusta keskuudessamme.

Onkin käännyttävä Suurivarallisen puoleen, että Hän varjelisi sortumasta tässäkin asiassa. Se käy niin nopeasti tuon hengen nouseminen. Ja valtaa saadessaan se tuo pahennusta tullessaan. Tässäkään asiassa ei voi valvoa kuin itseään.

muuttis kirjoitti:

Tärkeästä asiasta puhuu Rosenius. Ainakin minä tunnen piston sydämessäni.
Sydämestä nousevat tuomiolliset ajatukset ja aiheuttavat tänne-kin kirjoitettuna pahennusta keskuudessamme.

Onkin käännyttävä Suurivarallisen puoleen, että Hän varjelisi sortumasta tässäkin asiassa. Se käy niin nopeasti tuon hengen nouseminen. Ja valtaa saadessaan se tuo pahennusta tullessaan. Tässäkään asiassa ei voi valvoa kuin itseään.

Lue lisää

muuttis tänään 15:47

"Tärkeästä asiasta puhuu Rosenius. Ainakin minä tunnen piston sydämessäni. Sydämestä nousevat tuomiolliset ajatukset ja aiheuttavat tänne-kin..."

Aivan, siinä se kovin valvominen on. Sana ei jätä tilaa lihan pyhittämiselle.

5+7# kirjoitti:

muuttis tänään 15:47

"Tärkeästä asiasta puhuu Rosenius. Ainakin minä tunnen piston sydämessäni. Sydämestä nousevat tuomiolliset ajatukset ja aiheuttavat tänne-kin..."

Aivan, siinä se kovin valvominen on. Sana ei jätä tilaa lihan pyhittämiselle.

Lue lisää

Sana ei jätä tilaa lihan pyhittämiselle. -#-

Ei anna, jos ottaa Sanan tosissaan Jumalan sanana ja jos Jumala on kuulijalle kaikkivaltias. Kaiken olevaisen Herra ja Luoja.

5+7# kirjoitti:

muuttis tänään 15:47

"Tärkeästä asiasta puhuu Rosenius. Ainakin minä tunnen piston sydämessäni. Sydämestä nousevat tuomiolliset ajatukset ja aiheuttavat tänne-kin..."

Aivan, siinä se kovin valvominen on. Sana ei jätä tilaa lihan pyhittämiselle.

Lue lisää

Kertokaapa koska olette kuulleet, että kuolemaan tuomittu olisi toiseen kertaan tuomittu?

Jos kukaan ei kerro kuolemaantuomituille heidän saamastaan tuomiosta, niin kuinka he voivat anoa armahdusta tuomiostaan. Paholaiselle ja hänen omilleen sopii tietenkin varsin hyvin että kuolemaantuomituille kerrotaan kuinka hyviä ihmisiä he ovat ja vakuutellaan ettei mitään peljättävää ole sen tähden.

Kristittyjen tehtävänä on nimenomaan kertoa tuomiosta niille jotka eivät vielä tiedä olevansa kuolemaan tuomittuja. Samalla me kristityt kerromme myös armahduksen mahdollisuudesta, niille jotka eivät halua mennä helvettiin.

IKävä kyllä se joukko joka ottaa tiedon vastaan ja anoo armahdusta Jeesukselta on edelleen hyvin pieni, vain 10% ihmiskunnasta. Muut ovat keksineet itse mielestään parhaan keinon välttää joutumasta viimeiselle tuomiolle. Kaikki keinot tosin ovat vain valhetta ja itsepetosta. Vain Jeesus on toimiva vaihtoehto.

5+7# kirjoitti:

C.O.Rosenius:
Elämän Leipää:

Sana tälle päivälle
JOULUKUUN 15 PÄIVÄNÄ
Älkäämme siis enää toisiamme tuomitko, vaan päättäkää pikemmin olla panematta veljenne eteen loukkauskiveä tai lankeemuksen aihetta. Room. 14:13.

Tässä apostoli puhuu lempeästi taivuttaen ja sulkee itsensäkin tähän toivomukseen: »Älkäämme siis enää toisiamme tuomitko.» Meissä on suuri taipumus tuomitsemiseen ja ylenkatsomiseen. Tämä synti on paljon raskaampi ja turmiollisempi kuin luulemmekaan.

Voimme piankin huomata, että meidän taipumuksemme tähän on kovin suuri, Kun tarkkaamme itseämme, miten nopeat me olemme kaikenlaisista syistä tuomitsemaan veljiämme. Kaikissa meissä on tähän taipumusta, mutta murtumattomat, itserakkaat ihmiset, jotka eivät vielä ole taipuneet Jumalan vaatimuksiin sisäiseen ihmiseen nähden, eivät vielä ole oman kurjuutensa kurittamia, eivätkä Jumalan armo läpitunkemia. Ja emmeköhän vain kaikki tuntene itsessä tätä taipumusta?

Ellei veljemme puhu samaan tapaan kuin mihin me olemme tottuneet. Olemme heti valmiit epäilemään, elämää hänessä, vaikka hänen puheensa ei missään suhteessa osoita katumattomuutta tai hengen vilppiä. Jos hänellä on meistä eriävä mielipide, vaikkapa vain jossain vähemmin tärkeässä asiassa, tahi jos hänellä on toisenlaiset tavat mitä pukeutumiseen, syömiseen ja juomiseen tulee, niin heti epäilemme hänen vilpittömyyttään ja hänen vakavuuttaan. Entä jos löydämme jonkin vian ja heikkouden hänessä, silloin luulemme olevamme oikeutetut häntä tuomitsemaan, ollenkaan välittämättä siitä, tokko hän suosii tuota syntiä, vai katuuko hän sitä ja taistelee sitä vastaan.

Luther sanoo: »Niin narrimaisia pyhimyksiä me olemme, että vaikka joka päivä saamme kantaa synnin taakkaa, ja vaikka koko elämämme ajan tarvitsemme anteeksiantamusta, niin vaadimme kuitenkin, että veljemme pitää olla aivan virheettömän.» Mutta jos hän vielä on rikkonut meitä vastaan, puhunut meistä loukkaavasti, niin heti me kotkan silmillä etsimme kaikki hänen virheensä. Sellainen on ihmissydän. Siitä lähteestä tuomitseminen, ylenkatse ja säälimättömyys pulppuavat.

Sydämessä on vika. Ihmisluonnon turmelus, itsekkyys ja itserakkaus sokaisevat usein niin uskovaisiakin, että he luulevat olevansa pyhän kiivauden ohjaamia tuomitessaan ja halveksiessaan lähimmäistään, vaikka he tekevät aivan päinvastoin kuin mitä apostoli tässä kehottaa ja rikkovat suurta rakkauden lakia vastaan, sillä tuomitsemisellaan eivät he hyödytä, vaan päinvastoin vahingoittavat lähimmäistään. Meidän suuri tuomitsemishalumme on yhtenä syynä, minkä takia apostoli niin paljon on tästä kirjoittanut.

Syy minkä takia hän myös näin kirjoitti oli, että tuomitseminen on suurempi paha kuin luulemmekaan. Veljemme tuomitsemisen me pidämme vähäpätöisenä asiana, ehkäpä oikeutettuna, jollei kerrassaan hyvänä asiana. Mutta päinvastoin se on kovin paha ja turmiollinen tapa. Ei siinä kyllin, että tuomitseva omasta puolestaan halveksi! Jumalan majesteettioikeutta palvelijoihinsa nähden ja ryhtyy semmoiseen, joka on yksinomaan Herran tehtävää, mutta hän saattaa myös tuomitsemisellaan kanssaihmisilleen paljon pahaa. Kuinka paljon katkeruutta, kiukkua, rakkaudettomuutta, vääriä epäluuloja ja eripuraisuutta onkaan syntynyt tämän kautta.

Nöyrä. ja ystävällinen varoitus vaikuttaa herättävästi, vie parannukseen, kun sitä vastoin kaikki tuomitseminen on omiansa herättämään katkeruutta ja pahennusta, välien rikkoutumista, eriseuraisuutta ja riitaa. Tuomitseminen on inhottava paha, ja se on kai syynä siihen, että apostoli Väsymättä varoittaa. »Älkäämme siis enää toisiamme tuomitko!»

»Vaan päättäkää pikemmin olla panematta veljenne eteen loukkauskiveä tai lankeemuksen aiheita.» Tässä tahtoo apostoli sanoa: älkää lainatko ajatuksianne armottomaan tuomitsemiseen, vaan käyttäkää niitä päinvastoin rakkauden palvelukseen, niin että päätätte olla antamatta aihetta pahennukseen. Sanat: »Olla panematta veljenne eteen loukkauskiveä tai lankeemuksen aihetta», tarkoittavat, ettemme tekisi heidän omiatuntojaan murheellisiksi, ettemme saattaisi heitä ahdistukseen ja hämmennykseen.

Niin saattoivat voimakkaammat tehdä käyttäessään väärin vapauttaan, josta oli seurauksena, että heikommat veljet saatettiin epätietoisiksi evankeliumin oikeasta tulkitsemisesta ja joutuivat ahdinkoon, tahi saatettiin heidät noudattamaan tapoja, joiden viattomuudesta heillä ei ollut vielä täyttä omantunnon vakuutusta. Tämä ei sopinut kristitylle, vaan hänen tuli päinvastoin lujasti päättää koskaan olla antamatta veljelleen aihetta lankeemukseen.

»Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi. sillä millä tuomiolla te tuomitsette, sillä teidät tuomitaan. ja millä mitalla te, sillä teille mitataan.»

Lue lisää

" 5 7 #"

Kosaka muistelit Roseniusta , saanen muisella Hedbergiä .

15.12- joskus 1872 .
2Kor. 6:2. "Katso nyt on otollinen aika .katso nyt on pelastruksen päivä. "

Pankaamme tämä kehoitus sydämellemme. Juuri nyt tällä ajalla ja hetkellä
on oikea "pelastuksen päivä" jona Jumala tarjoaa meille yhä uudestaan Armoansa Kristuksessa Jeesuksessa ja kehoittaa meitä ottamaan uskovin sydämin sen vastaan , turvaamaan siihen ja elämään siitä .Ihan vastoin tätä ajattelee taas taas ihmisen epäuskoinen sydän alituisesti : "Ei vielä , ei vielä olen liian syntinen ja arvoton , minulle ei ole autuuden päivä vielä tullut".

Ja näitä tai tämän tapaisia ajatuksia riittää kyllä koko elämän ajaksi , ja niillä vihollinen koettaa estää meitä menemästä Herran tykö ja omistamasta Hänen Armoaan , kuiskien alituisesti korvaamme: "Odota , odota vielä , odota ,odotavielä , tässä v'ähän , siellä vähän . Mutta Herran Henki huutaa:
Katso , nyt on otollinen aika !". Ja Kristuksen oikeat lähettiläätneuvovat
sieluja ,-- ei odotuseen eikä omiin itsensävalmistuksiin, -- vaan uskkomaan ja otamaan vastaan Herran jo valmiiksi laittamaan Armon ja pelastruksen .

jatkan .

teu, kirjoitti:

" 5 7 #"

Kosaka muistelit Roseniusta , saanen muisella Hedbergiä .

15.12- joskus 1872 .
2Kor. 6:2. "Katso nyt on otollinen aika .katso nyt on pelastruksen päivä. "

Pankaamme tämä kehoitus sydämellemme. Juuri nyt tällä ajalla ja hetkellä
on oikea "pelastuksen päivä" jona Jumala tarjoaa meille yhä uudestaan Armoansa Kristuksessa Jeesuksessa ja kehoittaa meitä ottamaan uskovin sydämin sen vastaan , turvaamaan siihen ja elämään siitä .Ihan vastoin tätä ajattelee taas taas ihmisen epäuskoinen sydän alituisesti : "Ei vielä , ei vielä olen liian syntinen ja arvoton , minulle ei ole autuuden päivä vielä tullut".

Ja näitä tai tämän tapaisia ajatuksia riittää kyllä koko elämän ajaksi , ja niillä vihollinen koettaa estää meitä menemästä Herran tykö ja omistamasta Hänen Armoaan , kuiskien alituisesti korvaamme: "Odota , odota vielä , odota ,odotavielä , tässä v'ähän , siellä vähän . Mutta Herran Henki huutaa:
Katso , nyt on otollinen aika !". Ja Kristuksen oikeat lähettiläätneuvovat
sieluja ,-- ei odotuseen eikä omiin itsensävalmistuksiin, -- vaan uskkomaan ja otamaan vastaan Herran jo valmiiksi laittamaan Armon ja pelastruksen .

jatkan .

Lue lisää

jatkan .

Sillä "hänen työtovereinaan me keheoitamme teitä vastaan ottamaan JUMALAN Armon niin, ettei se teiltä hukkaan mene" , sanoo Paavali jakeessa 1. . Mutta silloin
vastaanotetaan Jumalan Armo tosiaankin hukkaan , kun ihminen ajattelee ; "Vielä ei ole otollinen aika minulle tullut , vielä ei ole pelastruksen päivä koittanut minulle.
kaukaNA SIITÄ SIIHEN TARVITAAN VIELÄ PALJON " JNE. .sILLÄ JUURI SELLAISILLA EPÄ USKON AJATUKSILLA IHMINEN SYSÄÄ LUOTAAN jUMALAN
Tarjoaman armon ja vastaan ottaa sen niin , että se menee häneltä hukkaan --

Mutta Herran Henki huutaa : "Katso , nyt on pelastuksen päivä", niin ettemme turhaan odottaisi otollisemman ajan tuloa , vaan rientäisimme vastaanottamaan
JUMALAN KRISTUKSESSA jo valmiiksi laittamaa pelastusta . "Sillä "
sanoo apostoli " Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa ", --

Me pyydämme Kristuksen puolesta :antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa "
2 Kor, 5:19,21. ,Jumalan puolelta on kaikki vaLMIINA ; syntimme ovat aikoja
sitten sovitetut , vanhurskaus on Kristuksessa meille jo valmistettu ja pelastus hankittu sekä pyhässä Kasteessa meille annettu . Tämä kaikki julistetaan meille nyt evankeliumin kautta , jota koko maailmalle julkisaesti saarnataan , Herra itse huutaa meille: " Kuulkaa minua ,niin saatte sayödä hyvää ja teidän sielunne virvoittuu lihavuuden ääressä. kallistakaa korvamme ja tulkaa minun tyköni , kuulkaa , niin teidän sielunne saa elää ..ks.Jes. 55.

teu, kirjoitti:

jatkan .

Sillä "hänen työtovereinaan me keheoitamme teitä vastaan ottamaan JUMALAN Armon niin, ettei se teiltä hukkaan mene" , sanoo Paavali jakeessa 1. . Mutta silloin
vastaanotetaan Jumalan Armo tosiaankin hukkaan , kun ihminen ajattelee ; "Vielä ei ole otollinen aika minulle tullut , vielä ei ole pelastruksen päivä koittanut minulle.
kaukaNA SIITÄ SIIHEN TARVITAAN VIELÄ PALJON " JNE. .sILLÄ JUURI SELLAISILLA EPÄ USKON AJATUKSILLA IHMINEN SYSÄÄ LUOTAAN jUMALAN
Tarjoaman armon ja vastaan ottaa sen niin , että se menee häneltä hukkaan --

Mutta Herran Henki huutaa : "Katso , nyt on pelastuksen päivä", niin ettemme turhaan odottaisi otollisemman ajan tuloa , vaan rientäisimme vastaanottamaan
JUMALAN KRISTUKSESSA jo valmiiksi laittamaa pelastusta . "Sillä "
sanoo apostoli " Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa ", --

Me pyydämme Kristuksen puolesta :antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa "
2 Kor, 5:19,21. ,Jumalan puolelta on kaikki vaLMIINA ; syntimme ovat aikoja
sitten sovitetut , vanhurskaus on Kristuksessa meille jo valmistettu ja pelastus hankittu sekä pyhässä Kasteessa meille annettu . Tämä kaikki julistetaan meille nyt evankeliumin kautta , jota koko maailmalle julkisaesti saarnataan , Herra itse huutaa meille: " Kuulkaa minua ,niin saatte sayödä hyvää ja teidän sielunne virvoittuu lihavuuden ääressä. kallistakaa korvamme ja tulkaa minun tyköni , kuulkaa , niin teidän sielunne saa elää ..ks.Jes. 55.

Lue lisää

Tottakai Teu saat muistella Hedbergiä. Minä en ole mikään luvan antaja.
Ihan hyvältä näyttää hänenkin teksti.

mix tietämätön elämö kirjoitti:

Usko nyt jo vihdoinkin savon kekkula, ettet sinä tiedä lestadiolaisuudesta ja lestadiolaisista yhtään mitään.

Pysy siinä missä olet ja vastaile vain omasta puolestasi. Paljastat ainoastaan oman tyhmyytesi kirjoittelemalla asiasta josta et tiedä mitään.

Lain mukaan Suomessa voivat serkut avioitua, PISTE. Näin tehdään lestadiolaisuudessakin, aina silloin tällöin.

Lue lisää

Lain mukaan Suomessa voivat serkut avioitua, PISTE. Näin tehdään lestadiolaisuudessakin, aina silloin tällöin.

Siwistyneessä maailmassa sitä sanotaan sukurutsaukseksi, hewosmies. Eikö esik.laestadiolainen liike muuten lisäänny kuin serkkuja naimalla?

muuttis kirjoitti:

Sana ei jätä tilaa lihan pyhittämiselle. -#-

Ei anna, jos ottaa Sanan tosissaan Jumalan sanana ja jos Jumala on kuulijalle kaikkivaltias. Kaiken olevaisen Herra ja Luoja.

Lue lisää

Teu sanoo varmaan et sen herkumpaa mitä serkumpaa on jäätelö kun yksin syö.

5+7# kirjoitti:

Tottakai Teu saat muistella Hedbergiä. Minä en ole mikään luvan antaja.
Ihan hyvältä näyttää hänenkin teksti.

"5 7#"

Tiesitkö että. ROSENIUS, ja HEDBERG, olivat 1840 luvulla miltei parhaat ystävät .
Heidät oli kutsuttu ESPOON Kartanoon häihin , siellä oli muitakin isoja tuttuja , se
Paavo Ruotsalainen Körttien Puhuja , siellä oli 200 kutsuvierasta , olen saanut,.,
jostakin aistia että sinne oli kutsuttu myös LLL. Hän ei päässyt syitä oli monia hän
oli silloin murroksen laisessa vielä Häät oli 1843, toinen syy oli tuuraajan puute..
kolmas oli kaikkien yhteen sattuma matkavälineet oli lasten kenkissä , mutta ehkä
siitä olisi selvinnyt erikyydillä luulajaan ja siitä laivalla espooseen .
tämäkin matka olisi vienyt reilut 2 vko . Tai jos kokomatka hevos kyydillä 3.vko.

Nyt varmastri arvaat mikä tuli neljänneksai vaikeudeksi Raha, sitä kului jo muutenkin kaikkiin avustuksiin liikaa , joten LLL. päätti olla kotona Järkevää.
Ja tulossa oli se Kinkeri kierros , jossa hän sai sitten puhua sen Lapin Marian kanssa. Siinä oli se enempi siitä asiasta kuin pappis koulussa . Tästä
hetkestä LLL. n saarnat saivat rakkautta ensin vähän ja sitten lisäten.

5+7# kirjoitti:

Tottakai Teu saat muistella Hedbergiä. Minä en ole mikään luvan antaja.
Ihan hyvältä näyttää hänenkin teksti.

Hedberg taisi olla Malmin mustalaisia teun naapuri ystävä.

Anteeksi , vaikka tämä kone oli se joka harppas .,

Älä vaan valehtele , kuinka nuo samaa puoltya oledty voi saada lapsia ,
ei mitenkään sulla mene vähän yli äyräitten .
Ne on sellaisia pareja , kuiin Naispappikin,. eli Ei riitä että terkivät lakinsa
itse jolla saattoivat tehdä, muka jumalan tyäötä.SE EI OLE ...