Minulta leikattiin laskeutnut kohtu ja korjattiin virtsarakon ja suolen pullistuma noin 8 viikkoa sitten. Millaisia kokemuksia teillä on paranemisen suhteen. Tuntuu että suolen toiminta heikkeni, olen aina kärsinyt kovasta vatsasta ja nyt tuli vielä pahemmaksi, ei oikein auta mikään. Jos vähänkin jotain tekee on alavatsa tosi kipeä, kiristää ja polttelee
. Mulle pidettiin kova luento, ettei saa mitään painavia enää koskaan nostella, ja aina kun jotain nostaa pitää lihakset supistaa ensin.
Mutta miten olette muistaneet tollaisen asian? Kauanko on kestänyt että alkaa kunnolla parantumaan. On koko ajan pelko että joku alkaa taas pullistumaan alaosastolla. Voitteko tehdä kaikenlaista esim kotitöitä, ettei jostain vihlaise?
Joskus tulee mieleen että olisko ollut parempi olla menemättä leikkaukseen ja tehdä mitä lystää, kun koko ajan varoa. Onko kenelläkään vaiva uusitunut?
Kertokaa vähän omia kokemuksianne.
. Mulle pidettiin kova luento, ettei saa mitään painavia enää koskaan nostella, ja aina kun jotain nostaa pitää lihakset supistaa ensin.
Mutta miten olette muistaneet tollaisen asian? Kauanko on kestänyt että alkaa kunnolla parantumaan. On koko ajan pelko että joku alkaa taas pullistumaan alaosastolla. Voitteko tehdä kaikenlaista esim kotitöitä, ettei jostain vihlaise?
Joskus tulee mieleen että olisko ollut parempi olla menemättä leikkaukseen ja tehdä mitä lystää, kun koko ajan varoa. Onko kenelläkään vaiva uusitunut?
Kertokaa vähän omia kokemuksianne.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Leikkauksestasi on vielä kovin vähän aikaa. Vaikka sanotaan, että leikkauksesta toipuu n 4-6 viikossa, se ei suinkaan tarkoita, että sen jälkeen olisi täysin entisellään. Kuntoilukin neuvotaan aloittamaan omien tuntemusten mukaan. Alavatsan vihlonta on juuri merkki siitä, että kaikki ei vielä ole parantunut lopullisesti.
Eräs fysiatrian lääkäri totesi, että lantionpohjan leikkauksista on täysin toipunut vasta n puolen vuoden kuluttua. Älä siis vielä hoppuile vaan kuuntele kehoasi.
jätä vielä suosiolla kaikki nostelu ja reuhaaminen muille. Pienin askelin hyvä tulee. Noita alavatsan tuntemuksia voi olla vielä kuukausien kuluttua leikkauksesta, mutta hyvähän se on että on joku mittari olemassa, joka ilmoittaa että nyt mennään äärirajoilla ja pitää hellittää.
Tuo ohje lantionpohjan lihasten supistamisesta nostojen yhteydessä pitäisi olla päivän selvää vaikkei mitään leikkauksia olisi tehtykään. Kun lantionpohjan jännittää nostaessa, sisäelinten paine kohdistuu näitä jännittyneitä lihaksia vasten, eikä elimet påäse pullistelemaan liikaa alaspäin, eikä uusia laskeumia todennäköisesti pääse syntymään. On selvää, jos aiemmin elämässään on ns nostanut väärin, eli ei ole jännittänyt lantionpohjaa, vie jonkin aikaa, ennenkuin tämä asia menee ns selkäytimeen, eikä sitä tarvitse sen kummemmin ajatella vaan kaikki supistelut tapahtuu lähes automaattisesti samoin kuin aivastaessa. Silloinhan yleensä jänntys tapahtuu sen kummemmin miettimättä, ettei pissat lirahda housuun.
Tuo ettei painavia voi enää koskaan nostella, on hyvin suhteellinen käsite. Tuskin meistä kukaan enää voimanostajiksi aikoo, mutta kyllä sitä arkielämästä selviää. Itsekin käyn kuntosalilla ja teen fyysistä työtä, eikä ole mitään ongelmia. Minullakin vatsan toiminta heikkeni tialpäisesti leikkausen jälkeen, mutta riittävä juominen ja kasvisvoittoinen ruoka tasapainotti ajan kanssa. Olisikohan mennyt juurikin tuo n puoli vuotta, kun saatoin sanoa, että ei ollut mitään kummallisempia tuntemuksia.
Pää pystyyn, kyllä se siitä maailma kirkastuu.