Olisiko neuvoja. Minulla oli alkuraskaudessa tosi kova väsymys. Se sitten väistyi lopulta joskus 15 viikkojen jälkeen. Nyt rv21 ja olen tosi uupunut. Flunssakin on kestänyt kohta kuukauden, menossa kyllä poispäin. Yöllä en saa nukuttua. Mikään asento ei ole hyvä. Kääntyilen ja asettelen jalkoja. Sydämessä minulla on läppävika, ei tosin ilmeisesti mikään vaarallinen, mutta ehkä se on syynä siihen, että en jaksa kauaakaan esim seistä. En tiedä, miten selviän loppuraskauden ajan pitkistä työpäivistä (kotona lisäksi lastenhoitoa ja kotityöt - mieheni ei niitä tee). Perjantaina itkin töissä, kun olin niin uupunut.
uupunut odottaja
mitä teen
14214
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Hae sairaslomaa jos olet noin väsynyt!
itse luojankiitos en ole työelämässä (esikoinen vasta 1v4kk) vaan kotiäitinä nyt kun raskauduin. Olen kokoaika uupunut, En saa nukuttua öisin (alkoi rv 10 kohdalla valvomiset) kuin alkuyöstä parituntia ja aamulla tunnista kahteen riippuen miten taapero herää. Jaksan juuri ja juuri kotityöt ja taaperon kanssa leikkiä aktiivisesti. En voisi kuvitellakkaan meneväni nyt raskauduttuani töihin vaikka alkuun oli tarkoitus taaperon ollessa 1.5v mennä takas työmaalle. Olen hoitoalla ja tiedän etten jaksaisi kotona mitää enkä jaksaisi työpäivän päälle olla taaperoni kanssa. Minusta olen tärkeämpi kotona nyt kun töissä nostelemassa vuodepotilaita ja kohtaamalla asukkailta haukkuja ja lyöntejä (psykiatrisian vanhus osasto missä työskentelen)!
Sinun tehtäväsi on huolehtia omasta hyvinvoinnistasi ja tulevan lapsesi hyvin voinnista!
Sanottiin terveysasemalta, että en ole oikeutettu mihinkään sairaslomaan ja että pitäisi olla jokin sairaus jos haluaa sairaslomaa. Yritän nyt sinnitellä. Mutta tiedän aiemmasta raskaudesta, että ei se tästä parane, pahenee vain...pitää sitten mennä jossain vaiheessa kevättä yksityislääkäriin...sitten kun olen aivan puhki...tiedän ainakin yhden lääkärin, joka aiemmassa raskaudessani katsoi, että raskauden aiheuttama unenpuute ja uupumus on syy sairaslomaan.
Mikset ota yhteyttä neuvolaan? Kyllä neuvolalääkärikin voi sen loman kirjoittaa.
Miksi asioit terveysasemalla? Kannattaa ennemmin otta yhteyttä neuvolaan.
ja miksi hitossa se miehesi ei voi tehdä vähän kotitöitäkin auttaakseen? Varsinkin jos kerran molemmat olette töissä niin millä logiikalla kotityöt ovat vain sinun hommasi?
Sama täällä rv 23 ja monta viikkoa kestänyt väsymys turhauttaa ja uuvuttaa. Esikoista odotan ja uupumus ei millään anna periksi, neuvolasta sanoivat että alhainen hemoglobiini väsyttää (Hg 110) rautatablettaja jo muutaman viikon syönyt ja siltikään ei nouse. Kyllä tässä jo harkintaan pistää sairausloma kun töissä meinaa nukahtaa seisaaltaan ja päivisin saa mitään oikein aikaiseksi kun on niin voimaton olo. Aamutkin niin kauhean hankalia kun ennen 6 herättävä aamutöille. (maitotila). Hirveä pelko että entäs jos olotila ei korjaannu mitenkä jaksaa sitten pientä hoitaa.. Onko muita äitejä/kokemuksia onko synnytyksen jälkeen olo yhtään virkistynyt tai palautunut normaalimmaksi?
Meillä mieskään ei tee kotitöitä koska ei ehdi omilta töiltään joten en rupeasi arvostelemaan jos ei tiedä tilannetta.
että mies ei ehdi osallistua kodin hoitoon yhtään. Kyllä se on saamattomuutta ja laiskuutta. Entäs, jos teille tulisikin ero, niin mites miehelle kävisi, kun kotipiikaa ei enää ole. Kuolisiko mies nälkään ja uppoaisiko omiin paskoihinsa, vaatteet loppuisi kesken, kun kukaan ei pese niitä.
Vai pitäisikö nopeasti hommata uusi piika, vai rientäisikö oma äiti tekemään kaiken.
Onko se mies siellä töissä niin kauan, että kotiin tultuaan menee suoraan nukkumaan? Jos on, niin sitten kannattaa varmaan tehdä asialle jotain, eihän siinä ehdi puolisoakaan sitten muuta kuin moikata. Ja entäpä viikonloput? Onko hän nekin töissä? Mies on kyllä pelannut korttinsa ilmeisen hyvin, jos on saanut sinutkin vakuutettua siitä, että vaikka molemmat olette työelämässä, ovat kotityöt vain sinun hommiasi. Ei ei. Ei sen niin pidä mennä. Meillä on jopa niin, että vaikka minä olen lapsen kanssa kotona, niin mieskin tekee kotitöitä. Sen lisäksi hän ehtii vielä leikkiä iltaisin lapsen kanssa ja sitten, kun lapsi on mennyt nukkumaan, ehditään nautiskella toistemme seurasta, kun koti on pistetty kuntoon yhteisvoimin. Arvaapa millaista se tulee olemaan lapsen synnyttyä, jos miehesi ei nytkään osallistu yhtään? Jos vauva sattuu olemaan vähän vaativampi tapaus ja huono nukkuja, niin sinä tulet kyllä uupumaan, jos pitää yksin hoitaa sekä vauva että koti.
Mies on urakoitsija ja hoitaa suurimman osan töistä maatilallamme. Sekä hoitaa metallityöt, koneiden korjaukset. Hyvin usein mies tekee yli 24 tuntisia työpäiviä kun joutuu yöt lumia auraamaan et ihan vkl on töissä. Meillä 2 työmiestä ja 3 tulossa jotta pystyy sitten enemmän kotona olemaan. Miehen siskot ja appivanhemmat on käytettävissä että en usko yksin jääväni. Mies innoissaan lapsen saannista että halua on lapsen hoitoon ja kasvatukseen. Meillä työajat heittelee paljon mut usein molemmat tehdään keskimäärin 9 tuntisia työpäiviä. Olisiko aika mukavaa kotiin tulla 24 työputken jälkeen jos akka olis vastassa huutamassa ja mäkättämässä että miksi ei ole imuroitu tai roskia viety kun sen että itse lopettaa vähäksi aikaa työt käpertyisi kullan kainaloon ja kyselisi kuulumisia. Yhdessä oltu jo 9 vuotta eikä juuri koskaan riidellä töistä. Miksi vaatia toiselta kotihommia kun itse ne mieluusti teen. Eikä ukkokaan koskaan valita jos muutamaan viikkoon on imuroimatta tai jos ruokaa ei ole justiinsa kun tulee kotiin. Paljon on ymmärrystä ja joustoa oltava jotta maatilalla parisuhde ja työt onnistuu aika eri homma jos olis vakituiset työajat.
No teillähän on sitten asiat kunnossa. Mies tosiaankin on töissä lähes koko ajan ja tilanteeseen on myös tulossa muutos lähitulevaisuudessa. Ei kai siinä silloin mitään ongelmaa olekaan. Epäilenpä vain, että ap:n tapauksessa ei ole kyse mistään maatilayrittämisestä. Ja ei, näistä asioista ei sovita niin, että "akka mäkättää työpäivän jälkeen", vaan niistä sovitaan keskustellen jo siinä vaiheessa, kun yhteen muutetaan. Tilanteen niin vaatiessa joustetaan sitten kumpaankin suuntaan tai rukataan tapoja uusiksi, jos tarvetta on.
Ymmärrän kyllä että paljon on hommaa ja vähän vapaa-aikaa! Tämä alkaa menemään vähän keskusteluaiheen ulkopuolelle, mutta jos olet niin hirveän uupunut niin ettekö voisi sopia jostain järjestelystä että mies pystyisi pikkasen auttelemaan enemmän kotona kun ehtii. Kai hänelläkin joskus hieman vapaata on? Minusta kuulostaa siltä, että sinä tarvitset nyt lepoa. Paras ratkaisu varmaan olisi se sairasloma. Älä anna periksi yhden lekurin takia vaan soita uudestaan ja sano että kohta menee jo mielenterveys jos et saa edes hiukan lepolomaa. Tai jos ei muu auta ni valehtele vaikka että olet kovin kipeä, oksennat tms.
Ei kotihommat niinkään uuvuta vaan ne 40 lehmää tuolla toisessa rakennuksessa. Onneksi meillä on niin hyvin että miehen veli hoitaa suurimmaksi osaksi lehmien hoidon. Kyllä mä taidan viikon sairaslomaa kysellä jotta saisi vähän hengehtää ja joulu siivoukset ja ruuat rauhassa laittaa.
Niin ja veli asuu eri taloudessa..
Eipä sillä nyt niin väliä, mutta tuon edellisen kirjoittajan vastaus taisi olla osoitettu tämän ketjun aloittajalle eikä sinulle. :)