Elämä umpikujassa, lopullisestiko?

Oletko Jani?

Omalla pojallani on samanlaisia tuntemuksia kuin sinulla.
Olen miettinyt pääni puhki, mitä hänen hyväkseen voisin tehdä.

Sinulla on äiti, anna hänen auttaa.
Hän tuntee sinut parhaiten ja kantaisi osan ongelmistasi,
varmasti kuuntelisi ja auttaisi, jos vain antaisit luvan.
Lapsi ei ole äidilleen koskaan liian vanha.

Oletko syönyt säännöllisesti lääkkeitäsi?
Alkoholia ei saa ottaa,
miten on nukkumisesi laita?

Pornoriippuvuus aiheuttaa vastaavia oireita.

http://yourbrainonporn.com/is-porn-making-my-social-anxiety-worse

Neuroleptit ovat ainoa pelastus.

Voimia sinulle! Olethan vielä tässä maailmassa mukana? Olen samassa liemessä mutta erilaisessa. Samaa tuskaa. Näyttelen iloista, näyttelen nauramista. Itken hyvin harvoin. Joskus olen tunteeton, en välitä kenestäkään toisesta. Voisin tehdä mitä tahansa tuntematta mitään. Toisinaan tunnen universaalin rakkauden kaikkia kohtaan. Ruoka ei maistu miltään, en mielelläni syö. Nukun muutamia tunteja yössä, en osaa nukkua. En haluaisi keskustella, en harjoittele sosiaalisuutta. En halua tutustua muihin, koska muut ihmiset eivät kiinnosta minua. Minulle on samantekevää, tuleeko kadulla vastaan vihamieheni, ystäväni vai presidentti. Olen kylmä ja iloton. En osaa nauttia kuin muutamista asioista tässä elämässä. Mikä sellaiseen auttaisi? Miten voi enää muuttua normaaliksi? Lääkkeet ei paranna koskaan itse taustalla vaanivaa syytä. Lääkkeiden aiheuttamat haittavaikutukset on niin monilukuiset, ettei apu ole todellinen. Ihmisen myrkyttämistä se aina on. Hoitotaho ei osaa auttaa, ei tunne sympatiaa.

Pahimmassa tapauksessa antipsykoottiset lääkkeet yms. sälä aiheuttaa äkkikuoleman. En näe tarkoitusta tässä elämässä. Luulen, että vaihtoehtoiset menetelmät ja hoitomuodot ovat avuksi. Paljon vaihtoehtohoitoja lääkitysten ja länsimaisen paskakäsityksen ulkopuolella. Mene vaikka tuetulle matkalle Australiaan jonkun poppamiehen luo. Matkusta pyhille paikoille, parantaville lähteille tai oikean kansanparantajan luo jolla on yhteys parantavaan luontoäitiin. Halu parantaa itsensä on kaikki kaikessa. Odota huomista ja etsi tiesi. Miksi maailma on muuttunut painajaiseksi?

Siinä olet oikeassa, että lääkjeistä tuskin on apua. Paitsi satunnaisesti ehkä akuuttiin tilanteeseen otettu rauhoittava/nukkumiseen auttava pilleri.

Tiedätkö, nimenomaan se että istut yksin koneella yöt, päivät, tekee olosi entistä masentuneemmaksi ja vieraannut oikeasta elämästä. Päätä, että ryhdyt kohentamaan kuntoasi esim.salilla tai lenkkeilemällä. Ihan mikä tapa käy, kunhan menet ulos ja/tai ihmisten ilmoille. Onko työpaikallasi porukkaa, johon voisit liittyä? Etsi netistä paikkakuntasi tarjontaa.
Toinen asia, joka taatusti kohottaa mieltäsi: rupea suhtautumaan (vieraisiinkin) ihmisiin positiivisesti. Hymy ja moi/kiitos vaikka kaupan kassalle. Usko minua, myönteisyys on elämän lähde! Ensin teet sitä vaikka väkisin, teeskentelet (kyllä vain!!). Kohta huomaat että se kannattaa, oma mielialasi paranee - ja tietty ne toiset tykkäävät siitä, että joku kohtelee hyvin.
On tärkeää, että tulet ulos sieltä luolastasi, alat katsomaan ympärillesi ja havannoimaan. Hankkiudu puheisiin ihmisten kanssa, ÄLÄ JÄTTÄYDY YKSIN ja eristyksiin. Olet rakentanut muurin ympärillesi, pura se! Päästä ihminen lähellesi.
Please, älä tyrmää näitä vinkkejä suoralta kädeltä. Tiedän mistä puhun, olen ollut ihan samassa jamassa ja tuhlannut vuosikausia tuommoiseen epäelämään mitä kuvasit.

Et ole friikki, vaan erakoitumassa. Käytä tätä positiivisempaa sanaa, niin sinua ei syyllistetä miksikään puolihulluksi.

Olisin itse voinut kirjoittaa tuon aloituksesi.

Ja sen voin sanoa että hyvin kirjoitat : selvästi ja selkeästi.

On sinulle jotain hyötyä ollut täällä koneella ; ) roikkumisella yötä päivää!

Itse sinuna, herkkänä ihmisenä, muuttaisin johonkin suureen kaupunkiin, missä voi vielä enemmän sulautua suureen joukkoon, ja kaikenlaisia kulttuuriririentoja ja menoja on olemassa. On siis mahdollisuus mennä aina.

Toinen juttu jonka olen oppinut monelta ystävältäni, he kaikki ovat tunnustaneet minulle olevansa yksinäisiä.

Olen aika varma että kaikilla ihmisillä on näin.

Yksin me tänne synnytään ja yksin me täältä lähdetään. Ystäväni ovat yrittäneet hyötyä herkkyydestäni ja taiteellisuudestani ja ole kokenut heidän liiallisia lähentely-yrityksiänsä kuin rasituksena; olet varmaan samanlainen ihminen, ja sinunkin on hyvä suojella omaa itseäsi ja yksityisyyttäsi. Hyväksikäyttäjiä tässä maailmassa ja ajassa kyllä riittää.

Ne jotka ovat naimisissa, joutuvat väistämättä sietämään tätä toista ihmistä, hänen sotkemisiaan, hienhajuaan; )) metelöimistään, likaamistaan, joko pienessä tai sitten vähän isommassa kämpässä, joka tapauksessa jakamaan asunnon tämän toisen törpön kanssa. Erästä vanhaa yhdeksänkymppistä pariskuntaa haastateltiin, miten he ovat jaksaneet, mikä pitää heitä kasassa, eikö ero ole koskaan tullut mieleen, kysyi haastattelija. Vanha mies vastasi, että ei ero mutta murha kyllä!

; ))

(He olivat juutalaisia, mikä selittää hyvän mustan huumorin; ))
Eli muista sinäkin etsiä huumori elämääsi millä tavalla vain, se jo itsessään antaa sulle mahdottoman hyvän syyn elää. Tein itse aloituksen jokin aika sitten jossa naureskelin ja hihittelin itsekseni pimeässä. Tätähän tämä on. Täällä pimeässä pohjolassa, näin pimeään vuoden aikaan, itse odotan kuin kuuta nousevaa taas kevään ja kesän tuloa, varsinkin sitä kun ilmat lämpenee ja pääsee vaikka keskellä yötä ulos, eikä tartte pyntätä ja pukea puolta varastoa päälle vaatetta ja kudinta, vaan pelkät bokserit jalkaan ja rannalle!

No mitäpä muuta. Tuosta huumorillahöystetystä elämänyrityksestä tuli mieleen erään hyvän tuttavani tekemä aloitus, jossa hän kertoo mistä leffoista hän ei pääse yli, linkitän sen sulle tähän alle, ole hyvä, nauru pidentää ikää, muista tämä!

http://keskustelu.suomi24.fi/node/11813039

Ps. Toi Monty Pythonin Brian's Life on muuten mahtava leffa, voin suositella, ja on noi muutkin linkitykset vallan mainioita, iloista ja sitä kautta onnellistakin jatkoa sulle, et ole yksin täällä, meitä on monta ja moneksi!

Samojen asioitten kanssa kipuillut itse, rankka lapsuus ja teini ikä oli hirviä ja nuoriaikuisuus katastrofi. Tällä hetkellä menee hyvin ajoittain tietysti ahdistaa, on joutunut käymään elämää läpi ja kohtaamaan paljon meneisyyden asioita ja joutunut päästämään irti, hyväksymään, antamaan anteeksi ja pyytämään anteeksi kaikkeen tähän olen saanut voiman Jumalalta . Tulin uskoon 23-vuotiaana siitä lähti mun nousukausi. Tajusin että ramppaaminen yhteikunnan päihde ja mielenterveys paikoissa ja viikonloppuisin sairaalan hulluputkassa ja poliisin haavissa ei antanut minulle mitää, lääkkeitä ja osasto jaksoja toisensa perään. Aloin miettimään että onhan minulle pakko olla jotain muutakin luvassa elämälle, Sisimmässä toivo paremmasta, eli mietin ette on pakko olla olemassa jotain parempaa jotain oikeesti mikä auttaa, katsoi mielisairaalassa omaa aamu yrjöä jälkeen lääkkeitten, parin kahvikupin, ryynien ja kourallinen ahdistusta ja toivottomutta ja mietin että toi olen minä eli arvoton, oksettava, halveksittu, poljettu. tai ainakin niin yhteiskunta sanoo, perhe, kaverit, kadun ihmiset ilmeillään. Mutta olin väärässä! Huusin Jeesusta avuksi ja pelastuin. Jeesus antoi minun rakentua uudestaan ja antoi toisen mahdollissuuden, vapauduin myös pahasta päihdekierteestä Jumalan armosta, katkopaikoista ei ollut hyötyä :p Sain paremman perusturvan ja itsetunnon niin ettei tarvinnu enää vetää ja syyn elää. Muista Jeesus kutsuu sinuakin varmasti ja rukoilen puolestasi. Ja muista tää Jumala ei ole sama asia ku Kristityt me kristitytki ollaan vain ihmisiä, ja Jumala toimii meijän kautta täällä Hän haluaa tulla kirkastetuksi meissä. Mutta Raamattu kertoo Jumalasta paljon ja Hän on Elävä Jumala, ei mikään sellasinen minkä voi pistää boksii ja rajoittaa vaan Hänellä on oma tahto ja tunteet ja saamme me ihmiset etsiä Tutustua Häneen jo tässä elämässä :) Tässä viel hyvii raamatun kohtia Room.10:13 Onhan kirjoitettu: "Jokainen, joka huutaa avukseen Herran nimeä, pelastuu

16 Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. [Room. 5:8, Room. 8:32]

Jumala sanoo myös sanassaan että Hän on Rakkaus ja Sana sanoo Ettei Rakkaus muistele kärsimäänsä pahaa. Eli jos koet syyllisyyttä ja kelpaamattomuutta .Jeesus antaa anteeksi kaikki meidän rikkomuksemme ja syntimme kun me pyydämme niitä anteeksi. :)

Jos siis poika tekee teidät vapaaksi niin te tulette todellisesti vapaiksi, Joh:8:36.

Mitä vapaus ihmiselle merkitsee? baari,huumeet,naiset,viina???
Ei mulle ainakaan tullut niistä vapaa olo. Olin synnin orja Saatanan kahleissa, ei se vapautta ollu valhetta jossa elin, sokeana ja pimeessä yksin vailla pelastajaa.

Jeesus pelastaa ja vaputtaa, Kiitos Jumalalle että antoi ainoan Poikansa :) Muistakaa mä olen vain ihminen enkä ole täydellinen teen joka päivä virheitä ja olen kaatunut monesti tässä uskon taipaleella ja Herra on nostanut pystyyn mutta oneksi on Jumalan armo. Siunausta!

Lähde pienistä asioista liikkeelle. Uusi harrastus, jotain ihmiskontakia tjsp. Yksinäänhän pienet asiat ei ratkaise mitään, mutta yritä saada joku mielekäs asia elämään. Ehkä olosi paranee ja isompienkaan asioiden tavoittelu ei tunnu enää niin vaikealta. Itse pääsin tällaisella ajatustavalla aikoinani hyvin vaikeasta tilanteesta ylöspäin. Tuli siihen lopputulokseen, että ei ole vaihtoehtoja, näin ei voi elää. Näin pakotin itseni liikkeelle ja loin itselleni päivärytmin. Kaikilla ei tietenkään toimi samat keinot, mutta kannattaa yrittää lähteä jostain yksittäisistä pienistä jutuista liikkeelle, joilla saa parannettua elämänlaatua.

Et sinä ole alakuloinen, masentunut, väsynyt tai mitään muutakaan. Koostut ATOMEISTA! Atomit eivät voi olla alakuloisia tms.

Olet ATOMEISTA koostuva robotti vailla vapaata tahtoa.

Tämä on maailman 30 000 aivotutkijan yksimielinen käsitys ja tieteellinen fakta.

Mä 47 ja elämössäaina vähä ulkona