Olen raskaana

Tietääkö miehesi että olet raskaana? kerro hänelle, ja jutelkaa. ota huomioon hänen kantansa. mutta muista, viime hetken päätös on sinulla!
Et suinkaan ole hullu jos halaut pitää lapsen. Se kertoo siitä että olet valmis ottamaan vastuuta itsesi lisäksi myös muista.
Ja mitä luokioon tulee, ei se mihinkään katoa! Ehdit kirjoittaa myöhemminkin!

Omasta kokemuksestani voin sanoa että abortti on iso ja raskas asia. Itse jouduin tekemään abortin n. vuosi sitten, ja voin sanoa että päivääkään ei mene ettenkö asiaa ajattelisi.

en tiedä oliko tästä mitään apau.. mutta toivotaan!
toivon sinulle voimia ja halauksia!!
olisi mukava kuulla, mihin ratkaisuun päädyit!!
mutta vielä kerran voimia!!!!!!!!

onneksi olkoon! kyllä se siitä... kouluahan voit aina jatkaa koko elämä aikaa käydä koulua :) et ole hullu.. ota ihan iisisti jos nyt jo tunnet rakastavasi lasta se on paljon se :) varmasti alussa tunteet ovat sekaisin jne...mutta onhan siinä muutama kuukausi aikaa miettiä asioita ja kasvaa äitiyteen.. mun mielestä sun ei todellakaan kannata sitä stressata että lukio jää kesken voit aina jatkaa sitä kerranhan täällä vain eletään,mihin tässä olisi kiire.. niinkin ihana asia kun oma vauva on mun mielestä niitä merkittävämpiä asioita maailmassa :) Tsemppiä!

Suoritat lukiota niin paljon kuin kerkeät ennen äippälomaa. Lukion voi nykyään suorittaa niin monella eri tavalla että älä siitä murehdi. Olet vielä nuori ja sinulla on paljon aikaa opiskella. Tee niinkuin itsestäsi parhaalta tuntuu. Tsemppiä!

...tilanteesi, koska sitä alkaa jossittelemaan todella rankasti, jos ratkaisu ei ole päivänselvä. Mieti ankarasti, ja keskustele kihlattusi kanssa. Tarvitset tukea monella tavalla molemmissa vaitoehdoissa.

jos et halua aborttia, niin älä tee sitä. voit pitää välivuoden lukiosta ja jatkaa sitä äitiysloman jälkeen.tätä vauvaa et voi saada myöhemmin, mutta opiskella voit aina. moni äiti tai isä opiskelee. opiskelu voi olla jopa helpompaa lapsen kanssa kuin työssäkäynti. kurssien valintaan ja tahtiin voi vaikuttaa, mutta työ tahtiin ei yleensä voi puuttua. tietenkin auttaa paljon jos lapsen isä on mukana kuvioissa.

Onneksi olkoon!

Itse toivoisin vielä olevani samassa tilanteessa. Että vielä voisin peruuttaa lopullisen ja peruuttamattoman päätökseni tehdä abortti. Ei ole mennyt päivääkään, etten ole ajatellut, kuinka ihanaa olisi, jos vielä saisin tehdä valinnan elämän puolesta. Olin itse harkinta-aikana sekavassa ja epävarmassa mielentilassa, ja päässä risteilivät kysymykset parisuhteen kestävyydestä ja työsuunnitelmista. Itse raskauden koin positiivisena asiana, ja tunsin, että toimin luontoani vastaan tehdessäni abortin. Minulla ei vain riittänyt rohkeutta kuunnella sitä ääntä, joka sisälläni iloitsi raskauden puolesta, vaan kuuntelin lopultakin enemmän epävarmuuden ja pelon ääniä.

Yllätyin siitä, kuinka voimakkaana koin tyhjyyden ja menetyksen tunteen abortin jälkeen. Sinun tilanteessasi se voisi olla vielä ehkä vaikeampaa, olethan jo nyt kiintynyt ajatukseen ja mielikuviin lapsestasi ja tunnet rakkautta itse lasta kohtaan. Nämä tunteet ovat hyvin syvällä naisen vaistoissa, ja niitä vastaan toimiminen voi jättää syvät jäljet ihmiseen. Kaikilla ne tunteet eivät aktivoidu heti raskaaksi tultua, ja heille abortti voi olla helpompi kokemus.

Olet siitä hyvässä asemassa, että olet jo sitoutunut kihlattuusi ja että koet jo noin voimakkaana rakkauden tunteet sisälläsi kasvavaa elämää kohtaan. Kuuntele niitä tunteita, sillä ne kantavat elämää vahvasti eteenpäin, ja niiden varassa on huomattavasti mukavampaa elää kuin surun ja katumuksen.

Koulu ja muut suunnitelmat ehtivät kyllä odottaa pari vuotta. Jääväthän naisella joka tapauksessa opinnot tai työ kesken lapsenteon takia, tapahtui se millä iällä tahansa.

Tunnen myötätuntoa sinua kohtaan sekavassa mielentilassasi. Itse olin myös hyvin epävarma, mieli oli yhtä mylläkkää. Huomasin kuitenkin, ettei mielen myllerrys aborttiin loppunut, vaan aika abortin jälkeen on ollut monin verroin pahempaa. Elämä muuttuu raskauden myötä, lopullisesti. Suuntaan tai toiseen. Useimmille valinta abortin ja vauvan välillä on elämän suurimpia valintoja, ja vastuu siitä voi painaa naisen mieltä lopun elämää. Molemmat päätökset vaativat rohkeutta, mutta muista, että lapsi antaa aina toivoa ja iloa elämään ja että nainen kasvaa äitiyteen pikkuhiljaa vatsan ja vauvan kanssa. Sinun ei tarvitse olla valmis vielä.

Voimia sinulle! Toivon, että sinulla on vahva sosiaalinen tukiverkko kihlatustasi ja muista läheisistä! Kuuntele sydämesi ääntä.

terveisin
Nainen 25

...ajattelen samalla tavalla kuin sinäkin... en haluiasi koskaan joutua tekemää aborttia... mutta jos nyt tulisin raskaaksi se olisi varmastikin ainoa vaihtoehto koska olen vielä peruskoulussa, tosin jo ysillä.. mutta jos olisin 17 ja raskaana en minäkään aborttia tekisi.. ainakaan jos olisi ihan vakavassa parisuhteessa niinkun esim. kihloissa. eli et todellakaan ole mielestäni hullu.. kyllähän sitä koulua voi käydä myöhemminkin. onnea sinulle! :)

Itse olin 17, kun aloin odottaa ensimmäistä lasta. Yhdeksän kuukautta on pitkä aika sopeutua ajatukseen ja järjestää asioita. Pärjäät ihan varmasti. Jos nykyinen kumppani jostain syystä lähtisikin, niin et varmasti jää loppuiäksi yksin. Ja voihan hän olla isä lapselle, vaikka teidän suhde jostain syystä katkeaisi. Tietystihän parasta olisi, jos yhdessä odottaisitte lastanne. Mutta abortti on rankka juttu ja minun mielestä elämä on helpompaa lasten kanssa kuin abortin tehneenä. Tämäkin on henkilökohtainen valinta. Et ole paha ihminen, jos kuitenkin päädyt aborttiin.
Missään nimessä et ole hullu, jos pidät lapsen :)