Olen aivan loppu rähinään!Kuonopanta apuun?

Kuonopanta on vain hetkeellinen ratkaisu eikä poista ongelman ydintä. Miksi koira vauhkoontuu? Onko sillä huonoja kokemuksia toisista koirista vai pelkääkö?

Tuire Kaimion Koirien käyttäytyminen -kirjassa on yksityiskohtaiset ohjeet siedättämällä etenemiseen. Mikäli lähipiirissäsi on koiria, pyydä niitä avuksi ja järjestäkää mahdollisimman usein tapaamisia ja mitä enemmän ohituksia tulee, sitä nopeammin koira tottuu niihin.

Edetkää koiran ärsykekynnyksen alapuolella. Jos kuitenkin joudut tilanteisiin jossa tämä tuntuu mahdottomalta, kuonopanta voi olla apuna koiran pitelemisessä. Muista kuitenkin, että älä tukahduta koiran käytöstä turvautumalla apuvälineisiin, vaan pyri löytämään ongelman ydin ja korjaamaan se.

On kolmaskin syy remmirähinälle: uhoaminen. Väittäisin, että se on se yleisin syy. Kumma kyllä Kaimio ei tiedä tällaisesta mitään, kukkahattujen käsitys koirista on, että ne kaikki ovat pelkääviä raukkoja. Koira ei ole pakoeläin, vaan saalistaja, ja käytös sen mukaista.
Uhittelevalta koiralta pitää kieltää se uhittelu.
Jos ei kieltoa uskota, ollaan johtajuusongelmissa.
Ja siinä korjattavaa sitten.

noniin,koitin nyt sitten tänään sitä kuonopantaa ja sehän oli loistava apu.päästiin jo yhden koiran ohi ilman rähinää!Palkkasin koiraa joka kerta kun kiinnitti muhun huomiota toisen koiran sijaan.aluksi mentiin vähän kauempaa ja sitten sattui tulemaan toinen koira tiellä suoraan vastaan.mun koira meinas aluksi lähteä sitä päin mutta kuonopanta esti ja sitten koira käänty mun luo ja päästiin jatkamaan matkaa :) Tämä sivu antoi mulle hyviä neuvoja: http://happydogslife.weebly.com/eroon-remmiraumlhjaumlyksestauml.html no pikkuhiljaa vaan :)

Hei, toi on ihan OK sen kuonopannan kanssa, mutta tosiaan sitten kun on aika, niin luovu sen käytöstä. Eli ei saa unohtaa koulutusta. Oikeestaan koulutus on koko koiran elinikäinen juttu. Muistuttaa täytyy sitten vanhempanakin opittuja asioita, eli aina lenkillä puolet tokoa vähintään. Ja miten ohjeistat? On jokaisen oma asia tietty miten kouluttaa, mutta itse olen aina suosinut vastaehdollistamista. Palkka hyvästä suorituksesta. Okei, vanhempi koirani on jo kuusivuotias, mutta on sen kanssa kiva mennä ihan mihin vaan, niin neiti käyttäytyy hyvin. Voin kulkea sen kanssa bussissa, junalla, autolla, ratikalla jne. eikä tuo ole moksiskaan. Ehkä kaikkein kivoin asia on aina ollut tuo katsekontakti. Enää ei edes tarvi sanoa katso, vaan koira ottaa itse katsekontakti esim. kulkuneuvossa ja katsoo minua tiedustellen, että jäädäänkö jo pois ja se tuntuu niin mukavalta. Usko pois, että jos jaksat ja jaksat, niin lopussa kiitos seisoo. Koirastasi on tulossa pikkuhiljaa aikuinen ja monet, monet asiat vaikuttavat sen käytökseen. Myös kotona voi harjoitella jälkiliinan tai muun kevyen pitkän hihnan kanssa luokse tuloa ja muutakin. Kotona alkuun sen vuosi, ettei ole häiriötekijöitä, mutta on erityisen tärkeää saada jotain kavereita, joiden kanssa voi harjoitella ohitusjuttuja. Kun koirasi sitten joskus on niin koulittu (ja onhan se sitten vanhempi), ettei se enää välitä ulkoisista ärsykkeistä "liikaa" ollaan aika hyvässä jamassa. Tsemppiä ja onnea kouluttamiseen. Katso kaikki ohjelmat, lue paljon ja kokeile eri juttuja, sillä aina näistä on jotain hyötyä. Meillä pelannut erinomaisesti Kaimion opetukset kuten Stillwellin, kuten Milanin ja monen, monen muun vinkit. Itsellänikin on varmaan kymmenkunta koirakirjaa, mutta en suinkaan orjallisesti ota oppeja mistään niistä vaan valkaten ja kokeillen mikä toimii. Toinen koirani on nyt puolitoistavuotias uros, tosin kastroitin sen jo hyvin nuorena, joten se ei edes tiedä näistä hormoni jutuista, joten sen suhteen olen päässyt vähällä. Muuten on hyvinkin urosmainen, mutta vastakkainasettelu jäänyt pois. Töitä riittä tämän kanssa vielä pari vuotta ja toivottavasti sitten voin ylpeänä kulkea rinta rottingilla kahden koiran kanssa missä vain ja milloin vain.

En omaa omia kokemuksia kuonopannasta, mutta eräällä naapurillani on saksanpaimenkoirasekoitus joka rähisi kaikelle vastaan tulevalle postimiehestä vieraisiin koiriin. Eräänä kertana kun näin hänet, hän kehui kuinka helppoa koiran kanssa on, kun oli juuri kuonopannan ostanut. Että kaikki ohitukset sujuu ongelmitta ja pystyy hallitsemaan koiraansa. Parin viikon kuluttua kun näin hänet taas oli kuonopanta jäljellä, mutta koira rähisi taas kaikille. Tiedän lähes varmaksi, ettei omistaja ollut kouluttanut koiraansa millään tavalla, vaan turvautui täysin kuonopantaan. Oman käsitykseni mukaan koira oli siis tottunut pantaansa ja vanhat tavat palasivat.

Niipä niin, mutta näin juuri se ei saa mennä, vaan käytetään kuonopantaa apuna. Varsinkin sellaiset omistajat, jotka eivät osaa tai muuten hallitse koiraansa. Mua oikeesti harmimittaa nää nykyiset ongelmat. Kun vois ja osais ohjeistaa, mutta ei pysty. Miksei me kaikki, joilla on suht hyvin käyttäytyvät rekut auteta näitä joilla homma ei pysy hanskassa. Itse neuvoisin paljon, mutta jos ole yrittänyit, niin saan paskan silmille. Olen aina kuunnellut mitä joku neuvoo ja joskus kokeillutkin neuvoa ja jos on toiminut, niin hyvä. Katsotaan ja opitaaan ja kuunnellaan! Älä ole liian ylpeä alokas, vaan kuuntele!