Suomalaisuus on suomenruotslaisen eliitin luomus kansallisromantiikan ajalta.
Fennomania on myös suomenruotslaisen eliitin luomus, mutta ajalta jolloin kansallisromantiikka oli vaihtumassa poissulkevaan äärikansallismielisyyteen.
Suomalaisuus ja fennomania
Kunnia kelle kuuluu
22
633
Vastaukset
- flämmingh
Älä sekoita tervettä isänmaallista suomalaisuutta mihinkään äärikansallismielisyyteen!!
Suomalaiset ovat aina olleet hyvin maltillisia isänmaallisuudessaan, minkä sinäkin tiedät.
Ja kyllä niin oli että varakkaat suomenkieliset tekivät yhteisen asian joidenkin ruotsinkielisten kanssa tässä fennomaaniasiassa.- koulutus on avain
"Älä sekoita tervettä isänmaallista suomalaisuutta mihinkään äärikansallismielisyyteen!!"
En minä mitään sekoita. Mutta nettifennomania on uusi versio fennomaniasta joka aivan selkeästi nojautui kansallisuuden hyvin suppeaan määritelmään (kielen mukaan) ja sittemmin sai yhä äärikansallismielisiä piirteitä (kielikiistoja ja agressioita "vääräkielisiä" kohtaan)).
Fennomania perustui ajatukseen yksikielisestä maasta, joka kyllä olisi kohdellut silloin huomattavasti suurempaa kielivähemmkistöä aika paljon heikommin kuin mihin sitten päädyttiin
Meidän nykyinen suomalaisuus ja aito isänmaallisuus EI perustu fennomaniaan vaan kaksikielisyyteen ja kahden ryhmän yhteistyöhön rinta rinnan. Ärikansallismielisyys kuoli talvisodan ihmeen myötä, mutta viime aikoina raato on kaivettu esiin ja se haisee kautta koko netin.
"Ja kyllä niin oli että varakkaat suomenkieliset tekivät yhteisen asian joidenkin ruotsinkielisten kanssa tässä fennomaaniasiassa. "
Jep. Mistäköhän varakkaista suomenkielisitä nyt oikein puhut? On totta että moni yläluokan yksilö oli kaksikieilinen, mutta kyllä ne koulutuksen sivistytyön ja yhteiset ponnistukset hoitivat ruotsinkielellä jo siitäkin syystä että suomenkielen kirjakielestäkään ei oikein päästy yhteisymmärrykseen eikä ollut sen paremmin kirjallisuutta kuin lehtiäkään suomenkielellä.
Suurempi osa yläluokasta oli kuitenkin yksikielinen tai ainakin lähes tulkoon. Suuri osa fennomaaneista kulki sanakirja toisessa ja uunituore kielioppikirja toisessa kädessa erittäin "hoonoa soomea" mongerrellen. Näiden lapset olivat sitten ensimmäiset aidosti kielitaitoiset fennomaanit. Snellman itse ei koskaan siirtynyt suomenkieleen!
Hyvin vähän aidosti suomenkielisiä tuolta aijata löytyy yläluokasta. Suomenkielinen kattava koululaitos lähti kunnolla liikkeelle vasta 1860-luvulla (kiitos ruotsinkielisen yläluokan), ja vasta sen jälkeen suomenkieliset saattoi nousta ja tehdä uraa. Ennen sitä ruoitsintaito oli melkein vaatimus ylipäätään kouluun pääsemiselle (kiertäviä kirkon järjestämiä koulja lukuunottamatta). Siksi kotikieli oli joko ruotsi tai ruotsi ja suomi. Sibelius taisi olla siinä mielssä kaksielinen että varsinainen kotikieli oli ruotsi mutta suvussa ja kotipiirissä oli myös paljon suomenkielisiä. Hän myös nai fennomaanin tyttären, joka siis myös oli kaksikielinen.
Kivi ja Leino suomensi nimensä aikuisina kansallisaatteen innoittamina, ja molemmilta löytyy produktiota myös ruotsinkielellä. Nummisuutarit (teatteriesityksen käsikirjoitus) tehtiin ensin ruotsiksi. Syykin on yksinkertainen: runoilijoiden piti elättää itsensä, eli kirjoille piti löytää myös lukutaitoisia ostajia. Aleksis Kivi kuoli köyhänä ja hänet oli pitkään elättänyt eräs siuntiolainen ruotsinkielinen kansallismielinen hienostorouva.
Kansallismielisyyden sankareita näistä tuli vasta kuolemansa jälkeen kun suomenkielinen lukutaitoinen keskiluokka oli kasvanut. Rahvas tutustui Leinoon ja Kiveen vasta itsenäistymisen jälkeen. Tänään he ovat jo suomenkielen symboleja.
- Ytrew Q.
Suomenruotsalaisuus on Suomen ruotsinkielisen väestön luonus vuoden 1906 vaalien jälkeiseltä ajalta. Samaan aikaan ruotsinkieliset alkoivat korvata sanaa "finne" sanalla "finländare", jota oli vähäisessä määrin käytetty jo 1800-luvun lopulla. Kaksikielisyydestä alettiin puhua 1920-luvulla ja nyt puhutaan monikielisyydestä. Ruotsinkieliset halusivat itselleen tasavertaisen aseman suomenkielisiin verrattuna, mutta nyt he vaativat vähemmistökielen suojaa
Lauluntekjön sanoin:
"Kaikki muuttuu,kaikki muuttuu,
ennalleen ei
mikään jää"
.- synkät aatokset
"Suomenruotsalaisuus "
Se että termi on kehitetty myöhemmin ei tarkoita etteikö sitä voisi käyttää myös sen edeltävistä sukupolvista jotka täyttävät termin vaatimukset: ruotsinkielinen suomalainen.
Niitä kuten suomenkielisiä suomalaisia voidaan käyttäätermeinä vuodeta 1808 eteenpäin. Ennen sitä olimme suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä ruotslaisia.
"Samaan aikaan ruotsinkieliset alkoivat korvata sanaa "finne" sanalla "finländare""
Itse aisassa tämä tuli vähän myöhemmin ja kuvasti äärikansallismielisyyden aikaa Suomessa. Suurilta osin tämä oli tulosta äärifennomaanisten agressioista kielivähemmistöä vastaan, sekä fennomaanien kieroutuneesta kansallisuusnäkemyksistä.
Eurooppalainen ja Aasialainen äärikansallismielisyys paloi sytyttämäänsä maailmansotaan. Sen jälkeen finländare ja finne ovat olleet synonyymejä.
Vain Tala mielestään edustaa puolueeta nimeltään Perussuomenmaalaiset - Sannfinländarna.
"Ruotsinkieliset halusivat itselleen tasavertaisen aseman suomenkielisiin verrattuna, mutta nyt he vaativat vähemmistökielen suojaa"
Ja mitenköhän nuo kaksi eroavat toisistaan? Eikö siis ole niin että tasavertaisuus edellyttää vähemistökielen suojaa jos ryhmien suhteellinen koko on hyvin erilainen? Näin minä ainakin olen kielipolitiikan ymmärtänyt.
- p.ersu
Suomenruotsalaiseen eliittiin luetaan siis kaikki jotka osasivat ruotsia....
Aleksis Kivikin, jonka kotikieli oli suomi, olisi luettu suomenruotsalaisiin
jos hän olisi kirjoittanut ruotsiksi.
Täytyy käsittää että suomenkielistä opetusta ei ollut olemassakaan ennen
1850 l. Jos ei oteta huomioon alkeisopetusta antavaa kiertokoulua.
Kaikki sitä korkeampi opetus oli ruotsiksi.
Äidinkieleltään ruotsinkielisellä oli siis etulyöntiasema opiskelussa,
onneksi olemme nykyään päässeet irti tämän tapaisesta kielellisestä
syrjinnästä :-)))
Kieli oli siis ennen kaikkea eri yhteiskuntaluokkia erottava tekijä, vaikka
oli tietysti myös köyhiä ruotsinkielisiä kalastajia ja maanviljelijöitä, nämä
köyhäilijät ovatkin olleet etnisesti lähimpänä oikeita ruotsalaisia.
Fennomaanit halusivat itsenäisen, oikeudenmukaisen ja suomenkielisen
Suomen valtion ( mm. Umpiruotsinkielinen Snellman tahtoi tätä).
Svekomaanit tahtoivat pitää suomenkieliset alistettuna ja liittää Suomen
takaisin Ruotsiin.- Cygnaeus
"Aleksis Kivikin, jonka kotikieli oli suomi, olisi luettu suomenruotsalaisiin
jos hän olisi kirjoittanut ruotsiksi."
Alexis Stenvall oli tyypillinen sen ajan kaksikielinen. Nummisuutaritkin kirjoitti ensin ruotsinkieliseksi näytelmäksi. Moni koulutettu osasi myös perhe- ja tuttavapiirin kautta jonkun suomenkielen version. Koska suomenkielilelllä ei ollut vankiintunutta kirjakieliversiota tätä kieltä ei juuri voitu käyttää muualla kuin arkiaskareiden parissa. Kolutus kuitenkin edellytti myös sujuvaa ruotsintaitoa. Jos sitä oli se siirrettiin varmuudella myös lapsille jota heidän elämänsä olisi turvatumpaa.
Kielestä tuli aatteelinen ja poliittinen kysymys vasta Hegelismin myötä 1800-luvulla. Se luotiin perustettavan suurvallan, Preussin, tarpeisiin. Hajallaan olevat pienet ja kohtalaisen autonomiset ruhtinaskunnat piti saada kootuksi jonkun yhteisen ideologian ympäri.
"Fennomaanit halusivat itsenäisen, oikeudenmukaisen ja suomenkielisen
Suomen valtion ( mm. Umpiruotsinkielinen Snellman tahtoi tätä).
Svekomaanit tahtoivat pitää suomenkieliset alistettuna ja liittää Suomen
takaisin Ruotsiin. "
En tunne historiasta ainuttakaan tuon määritelmän mukaista svekomaania. Esimerkisi Freudenthal vastusti ajatusta yksikielisyydestä, mutta hän ei ajanut yksikielisesti ruotsinkielistä valtiota. Hän visioi kaksikielisyydestä. Siitä mitä meillä nyt on. Hän oli siis kauempaa viisas kuin Snellman ja Forsman (Yrjö-Koskinen).
Kaikki, fennomaanit mukaanluettuna, olisivat milloin tahansa siirtyneet takaisin osakis Ruotsia Venjän sjasta. Mutta samanaikaisesti kaikki kielestä riippumatta kaikista eniten olisi halunut olla itsenäinen. Tämä kai kuitenkin oli suomalaisuusaatteen eri versioiden suurin haave.
"Kieli oli siis ennen kaikkea eri yhteiskuntaluokkia erottava tekijä"
Ei ollut. Erottava tekijä oli koulutus. Ja sitä löytyi vain ruotsiksi, kunnes yläluokka (ruotsinkielinen) perusti suomenkielisen kolulaitoksen vaivaa ja työtä säästäsmättä. Rannikolla asusti runsaasti ruotsinkielisä koluttamattomia rahvaita, joiden elanto usein oli keskimäärin vielä tiukemassa kuin suomenkielisen rahvaa, johtuen saariston karuista oloista. Kieli ei siis ollut yhteiskuntaluokkia erottava tekijä! - Kankaisen torvi
Cygnaeus kirjoitti:
"Aleksis Kivikin, jonka kotikieli oli suomi, olisi luettu suomenruotsalaisiin
jos hän olisi kirjoittanut ruotsiksi."
Alexis Stenvall oli tyypillinen sen ajan kaksikielinen. Nummisuutaritkin kirjoitti ensin ruotsinkieliseksi näytelmäksi. Moni koulutettu osasi myös perhe- ja tuttavapiirin kautta jonkun suomenkielen version. Koska suomenkielilelllä ei ollut vankiintunutta kirjakieliversiota tätä kieltä ei juuri voitu käyttää muualla kuin arkiaskareiden parissa. Kolutus kuitenkin edellytti myös sujuvaa ruotsintaitoa. Jos sitä oli se siirrettiin varmuudella myös lapsille jota heidän elämänsä olisi turvatumpaa.
Kielestä tuli aatteelinen ja poliittinen kysymys vasta Hegelismin myötä 1800-luvulla. Se luotiin perustettavan suurvallan, Preussin, tarpeisiin. Hajallaan olevat pienet ja kohtalaisen autonomiset ruhtinaskunnat piti saada kootuksi jonkun yhteisen ideologian ympäri.
"Fennomaanit halusivat itsenäisen, oikeudenmukaisen ja suomenkielisen
Suomen valtion ( mm. Umpiruotsinkielinen Snellman tahtoi tätä).
Svekomaanit tahtoivat pitää suomenkieliset alistettuna ja liittää Suomen
takaisin Ruotsiin. "
En tunne historiasta ainuttakaan tuon määritelmän mukaista svekomaania. Esimerkisi Freudenthal vastusti ajatusta yksikielisyydestä, mutta hän ei ajanut yksikielisesti ruotsinkielistä valtiota. Hän visioi kaksikielisyydestä. Siitä mitä meillä nyt on. Hän oli siis kauempaa viisas kuin Snellman ja Forsman (Yrjö-Koskinen).
Kaikki, fennomaanit mukaanluettuna, olisivat milloin tahansa siirtyneet takaisin osakis Ruotsia Venjän sjasta. Mutta samanaikaisesti kaikki kielestä riippumatta kaikista eniten olisi halunut olla itsenäinen. Tämä kai kuitenkin oli suomalaisuusaatteen eri versioiden suurin haave.
"Kieli oli siis ennen kaikkea eri yhteiskuntaluokkia erottava tekijä"
Ei ollut. Erottava tekijä oli koulutus. Ja sitä löytyi vain ruotsiksi, kunnes yläluokka (ruotsinkielinen) perusti suomenkielisen kolulaitoksen vaivaa ja työtä säästäsmättä. Rannikolla asusti runsaasti ruotsinkielisä koluttamattomia rahvaita, joiden elanto usein oli keskimäärin vielä tiukemassa kuin suomenkielisen rahvaa, johtuen saariston karuista oloista. Kieli ei siis ollut yhteiskuntaluokkia erottava tekijä!Koittakaa nyt siirtyä jo nykyaikaan!!
Mitä väliä sillä on kuka teki mitä hamassa menneisyydessä?
Itse polveudun valtakunnan vanhimmasta aatelista ja ruotsinkielisiä ovat esi-isät suureksi osaksi ja monia fennomaaneja.
Mutta nyt olen suomenkielinen isänmaallinen suomalainen ja sillä selvä!
Miettikääpä hetki miksi suomalaiset ovat ylivoimaisia Euroopassa Pisa-tuloksissa. Johtuuko geeneistä? Luultavasti ei. Ainoa todennäköinen syy on suomenkieli, suomenkieli ja suomenkieli.
Muutenhan ruotsalaiset eivät voisi olla Pisan pohjamudissa.
ja - jokkex
Cygnaeus kirjoitti:
"Aleksis Kivikin, jonka kotikieli oli suomi, olisi luettu suomenruotsalaisiin
jos hän olisi kirjoittanut ruotsiksi."
Alexis Stenvall oli tyypillinen sen ajan kaksikielinen. Nummisuutaritkin kirjoitti ensin ruotsinkieliseksi näytelmäksi. Moni koulutettu osasi myös perhe- ja tuttavapiirin kautta jonkun suomenkielen version. Koska suomenkielilelllä ei ollut vankiintunutta kirjakieliversiota tätä kieltä ei juuri voitu käyttää muualla kuin arkiaskareiden parissa. Kolutus kuitenkin edellytti myös sujuvaa ruotsintaitoa. Jos sitä oli se siirrettiin varmuudella myös lapsille jota heidän elämänsä olisi turvatumpaa.
Kielestä tuli aatteelinen ja poliittinen kysymys vasta Hegelismin myötä 1800-luvulla. Se luotiin perustettavan suurvallan, Preussin, tarpeisiin. Hajallaan olevat pienet ja kohtalaisen autonomiset ruhtinaskunnat piti saada kootuksi jonkun yhteisen ideologian ympäri.
"Fennomaanit halusivat itsenäisen, oikeudenmukaisen ja suomenkielisen
Suomen valtion ( mm. Umpiruotsinkielinen Snellman tahtoi tätä).
Svekomaanit tahtoivat pitää suomenkieliset alistettuna ja liittää Suomen
takaisin Ruotsiin. "
En tunne historiasta ainuttakaan tuon määritelmän mukaista svekomaania. Esimerkisi Freudenthal vastusti ajatusta yksikielisyydestä, mutta hän ei ajanut yksikielisesti ruotsinkielistä valtiota. Hän visioi kaksikielisyydestä. Siitä mitä meillä nyt on. Hän oli siis kauempaa viisas kuin Snellman ja Forsman (Yrjö-Koskinen).
Kaikki, fennomaanit mukaanluettuna, olisivat milloin tahansa siirtyneet takaisin osakis Ruotsia Venjän sjasta. Mutta samanaikaisesti kaikki kielestä riippumatta kaikista eniten olisi halunut olla itsenäinen. Tämä kai kuitenkin oli suomalaisuusaatteen eri versioiden suurin haave.
"Kieli oli siis ennen kaikkea eri yhteiskuntaluokkia erottava tekijä"
Ei ollut. Erottava tekijä oli koulutus. Ja sitä löytyi vain ruotsiksi, kunnes yläluokka (ruotsinkielinen) perusti suomenkielisen kolulaitoksen vaivaa ja työtä säästäsmättä. Rannikolla asusti runsaasti ruotsinkielisä koluttamattomia rahvaita, joiden elanto usein oli keskimäärin vielä tiukemassa kuin suomenkielisen rahvaa, johtuen saariston karuista oloista. Kieli ei siis ollut yhteiskuntaluokkia erottava tekijä!"Alexis Stenvall oli tyypillinen sen ajan kaksikielinen."
Niin, mutta oliko hän suomenkielinen? - symbioosi
Kankaisen torvi kirjoitti:
Koittakaa nyt siirtyä jo nykyaikaan!!
Mitä väliä sillä on kuka teki mitä hamassa menneisyydessä?
Itse polveudun valtakunnan vanhimmasta aatelista ja ruotsinkielisiä ovat esi-isät suureksi osaksi ja monia fennomaaneja.
Mutta nyt olen suomenkielinen isänmaallinen suomalainen ja sillä selvä!
Miettikääpä hetki miksi suomalaiset ovat ylivoimaisia Euroopassa Pisa-tuloksissa. Johtuuko geeneistä? Luultavasti ei. Ainoa todennäköinen syy on suomenkieli, suomenkieli ja suomenkieli.
Muutenhan ruotsalaiset eivät voisi olla Pisan pohjamudissa.
ja"Mitä väliä sillä on kuka teki mitä hamassa menneisyydessä?"
Kyllä silläkin on väliä. Se määrittelee osittain mitä me olemme tänään.
"aatelista ja ruotsinkielisiä ovat esi-isät suureksi osaksi ja monia fennomaaneja."
Sama vaiva. Ja nyt olen ruotsinkielinen isänmaallinen suomalainen, vaikka valtaosa samannimisten aatelisten sukulaisten kieli onkin suomi. Erääsä veljeskatraassa 1800-luvun lopussa toiset valitsvati radikaalimman tien palvella isänmaata kuin toiset, ja ryhtyivät fennomaaneiksi.
" Ainoa todennäköinen syy on suomenkieli, suomenkieli ja suomenkieli."
Ja varsinainen syy sille että suomenkieli on niin helppoa on sen foneettisuus, joka perustuu ruotsinkielelle, ruotsinkielelle ja ruotsinkielelle. Sanat kirjoitetaan kuten ruotsinkieliset laatiat lausuivat ne omilla kirjaimillaan ja fonetiikallaan. Näin aika hiljattain päätettiin. Ruotsinkielisten toimesta.
Suomenkieli on siis ikuisiksi ajoiksi kytketty ruotsinkieleen. Ja nimenomaan sen supisuomalaiseen murteeseen - suomenruotsiin. Siksi myös suomenruotsi on suomalaiselle helppohko oppia. Ja suomi suomenruotsalaiselle.
Atattürk teki saman tempun Turkissa 1920-luvulla. Siirtyi länsimaisiin kirjaimiin siten että sanat lausutaan täsmällen kuten ne kirjoitetaan. Se helpottaa lukemisen ja kirjoittamisen oppimista kummasti. Esim. englanti on tässä mielessä painajainen - ja lapset oppivat hitaammin lukemaan ja kirjoittamaan.
"Muutenhan ruotsalaiset eivät voisi olla Pisan pohjamudissa."
Kyllä siihen liittyy paljon muutakin. Todella paljon. Ruotsissa ollaan poukkoiltu milloin minkäkin poliitkon ideologian mukaan kouluasioissa ja sen näkee. Me tehtiin peruskoulu, se toimi ja siinä pysyttiin. Tovotaan ettei kokoomuksen väärin käyttämä vapaus ja valinnaisuus ideologia tuhoa malliamme sen enempää kuin jo ovat (yo-uudistuksen liiallinen "valinnaisuus" on vaarallinen ansa varsinkin pojillle). - Nettisuom. (-fenno)
Cygnaeus kirjoitti:
"Aleksis Kivikin, jonka kotikieli oli suomi, olisi luettu suomenruotsalaisiin
jos hän olisi kirjoittanut ruotsiksi."
Alexis Stenvall oli tyypillinen sen ajan kaksikielinen. Nummisuutaritkin kirjoitti ensin ruotsinkieliseksi näytelmäksi. Moni koulutettu osasi myös perhe- ja tuttavapiirin kautta jonkun suomenkielen version. Koska suomenkielilelllä ei ollut vankiintunutta kirjakieliversiota tätä kieltä ei juuri voitu käyttää muualla kuin arkiaskareiden parissa. Kolutus kuitenkin edellytti myös sujuvaa ruotsintaitoa. Jos sitä oli se siirrettiin varmuudella myös lapsille jota heidän elämänsä olisi turvatumpaa.
Kielestä tuli aatteelinen ja poliittinen kysymys vasta Hegelismin myötä 1800-luvulla. Se luotiin perustettavan suurvallan, Preussin, tarpeisiin. Hajallaan olevat pienet ja kohtalaisen autonomiset ruhtinaskunnat piti saada kootuksi jonkun yhteisen ideologian ympäri.
"Fennomaanit halusivat itsenäisen, oikeudenmukaisen ja suomenkielisen
Suomen valtion ( mm. Umpiruotsinkielinen Snellman tahtoi tätä).
Svekomaanit tahtoivat pitää suomenkieliset alistettuna ja liittää Suomen
takaisin Ruotsiin. "
En tunne historiasta ainuttakaan tuon määritelmän mukaista svekomaania. Esimerkisi Freudenthal vastusti ajatusta yksikielisyydestä, mutta hän ei ajanut yksikielisesti ruotsinkielistä valtiota. Hän visioi kaksikielisyydestä. Siitä mitä meillä nyt on. Hän oli siis kauempaa viisas kuin Snellman ja Forsman (Yrjö-Koskinen).
Kaikki, fennomaanit mukaanluettuna, olisivat milloin tahansa siirtyneet takaisin osakis Ruotsia Venjän sjasta. Mutta samanaikaisesti kaikki kielestä riippumatta kaikista eniten olisi halunut olla itsenäinen. Tämä kai kuitenkin oli suomalaisuusaatteen eri versioiden suurin haave.
"Kieli oli siis ennen kaikkea eri yhteiskuntaluokkia erottava tekijä"
Ei ollut. Erottava tekijä oli koulutus. Ja sitä löytyi vain ruotsiksi, kunnes yläluokka (ruotsinkielinen) perusti suomenkielisen kolulaitoksen vaivaa ja työtä säästäsmättä. Rannikolla asusti runsaasti ruotsinkielisä koluttamattomia rahvaita, joiden elanto usein oli keskimäärin vielä tiukemassa kuin suomenkielisen rahvaa, johtuen saariston karuista oloista. Kieli ei siis ollut yhteiskuntaluokkia erottava tekijä!"En tunne historiasta ainuttakaan tuon määritelmän mukaista svekomaania. Esimerkisi Freudenthal vastusti ajatusta yksikielisyydestä, mutta hän ei ajanut yksikielisesti ruotsinkielistä valtiota. Hän visioi kaksikielisyydestä. Siitä mitä meillä nyt on. Hän oli siis kauempaa viisas kuin Snellman ja Forsman (Yrjö-Koskinen)."
Totuutesi jää puolitotuudeksi.
Freudenthal ei ajanut yksikielisesti ruotsinkielistä valtiota, hän ajoi kaksikielistä valtiota, jossa "Suomen ruotsalaisten tuli puolustaa, maksoi mitä maksoi, ruotsin kielen ylivaltaa maassa. - - sillä maan oikeat edut vaativat uskomaan sen tulevaisuuden ruotsinkielisen yläluokan päteviin käsiin." Sellaista valtiota Freudenthal ajoi suomalaisille. (Suomalaisuuden historia, suom. E. F. Rautela. WSOY, 1935, s. 112, 113; alkuteos: Nationalism in Modern Finland, Columbia University Press. New York, 1931; http://fi.wikipedia.org/wiki/John_H._Wuorinen)
Nimimerkki p.ersu kirjoitti aivan oikein näin: "Svekomaanit tahtoivat pitää suomenkieliset alistettuna - -. "
Sama henki huokuu edelleen RKP:n toimissa, kun se julistaa pakkoruotsin välttämättömyyttä, vaikka se ei RKP:tä ja sen edustamaa kansanosaa koske eikä siksi sille mitenkään kuulu. - Kankaisen torvi
symbioosi kirjoitti:
"Mitä väliä sillä on kuka teki mitä hamassa menneisyydessä?"
Kyllä silläkin on väliä. Se määrittelee osittain mitä me olemme tänään.
"aatelista ja ruotsinkielisiä ovat esi-isät suureksi osaksi ja monia fennomaaneja."
Sama vaiva. Ja nyt olen ruotsinkielinen isänmaallinen suomalainen, vaikka valtaosa samannimisten aatelisten sukulaisten kieli onkin suomi. Erääsä veljeskatraassa 1800-luvun lopussa toiset valitsvati radikaalimman tien palvella isänmaata kuin toiset, ja ryhtyivät fennomaaneiksi.
" Ainoa todennäköinen syy on suomenkieli, suomenkieli ja suomenkieli."
Ja varsinainen syy sille että suomenkieli on niin helppoa on sen foneettisuus, joka perustuu ruotsinkielelle, ruotsinkielelle ja ruotsinkielelle. Sanat kirjoitetaan kuten ruotsinkieliset laatiat lausuivat ne omilla kirjaimillaan ja fonetiikallaan. Näin aika hiljattain päätettiin. Ruotsinkielisten toimesta.
Suomenkieli on siis ikuisiksi ajoiksi kytketty ruotsinkieleen. Ja nimenomaan sen supisuomalaiseen murteeseen - suomenruotsiin. Siksi myös suomenruotsi on suomalaiselle helppohko oppia. Ja suomi suomenruotsalaiselle.
Atattürk teki saman tempun Turkissa 1920-luvulla. Siirtyi länsimaisiin kirjaimiin siten että sanat lausutaan täsmällen kuten ne kirjoitetaan. Se helpottaa lukemisen ja kirjoittamisen oppimista kummasti. Esim. englanti on tässä mielessä painajainen - ja lapset oppivat hitaammin lukemaan ja kirjoittamaan.
"Muutenhan ruotsalaiset eivät voisi olla Pisan pohjamudissa."
Kyllä siihen liittyy paljon muutakin. Todella paljon. Ruotsissa ollaan poukkoiltu milloin minkäkin poliitkon ideologian mukaan kouluasioissa ja sen näkee. Me tehtiin peruskoulu, se toimi ja siinä pysyttiin. Tovotaan ettei kokoomuksen väärin käyttämä vapaus ja valinnaisuus ideologia tuhoa malliamme sen enempää kuin jo ovat (yo-uudistuksen liiallinen "valinnaisuus" on vaarallinen ansa varsinkin pojillle).Kytköksesi ruotsinkieleen on melko kaukaa haettu. Muistuttaa paljossa gööttiläistä historiankirjoitusta, missä muun muassa yritettiin näyttää toteen että Atlantis oli Upsala, ja muita päättömyyksiä.
Kuten tiedämme on suomenkieli aivan toista juurta kuin ruotsi. Sen struktuuri on aivan erilainen.
Kyllä syyt suomenkielen erinomaisuuteen löytyvät pääasiassa muualta. Kytköstä ruotsinkieleen voi tuskin löytää kuin väkisin.
Noteeraa myös että ruotsia ei edes voitu kutsua ruotsinkieleksi silloin kun suomenkielen kielioppi luotiin. Ruotsihan oli pitkään lähinnä sekoitus alasaksaa ja tanskaa.
Tiesitkö muuten että Ruotsi-Suomen vanhin todistettavasti aatelinen suku oli Karpalaisen suku. Paavali Karpalainen aateloitiin 1407 ja rälssikirje on tallessa.
Hän oli aivan varmasti myös suomenkielinen, kuten myös suurin osa muusta Suomen aatelista tältä ajalta.
Suomen aatelissukujen DNA:ta on muuten tutkittu Rurikin alkuperää tutkittaessa. Useimmilla oli tyypillinen Länsisuomalainen DNA-mutaatio. Tutkimuksessa sitten vielä todettiin että "ruotsalainen" Rurik olikin Länsisuomalaista alkuperää.
Paljon on Suomen historiassa vielä tutkimatta... - p.ersu
Cygnaeus kirjoitti:
"Aleksis Kivikin, jonka kotikieli oli suomi, olisi luettu suomenruotsalaisiin
jos hän olisi kirjoittanut ruotsiksi."
Alexis Stenvall oli tyypillinen sen ajan kaksikielinen. Nummisuutaritkin kirjoitti ensin ruotsinkieliseksi näytelmäksi. Moni koulutettu osasi myös perhe- ja tuttavapiirin kautta jonkun suomenkielen version. Koska suomenkielilelllä ei ollut vankiintunutta kirjakieliversiota tätä kieltä ei juuri voitu käyttää muualla kuin arkiaskareiden parissa. Kolutus kuitenkin edellytti myös sujuvaa ruotsintaitoa. Jos sitä oli se siirrettiin varmuudella myös lapsille jota heidän elämänsä olisi turvatumpaa.
Kielestä tuli aatteelinen ja poliittinen kysymys vasta Hegelismin myötä 1800-luvulla. Se luotiin perustettavan suurvallan, Preussin, tarpeisiin. Hajallaan olevat pienet ja kohtalaisen autonomiset ruhtinaskunnat piti saada kootuksi jonkun yhteisen ideologian ympäri.
"Fennomaanit halusivat itsenäisen, oikeudenmukaisen ja suomenkielisen
Suomen valtion ( mm. Umpiruotsinkielinen Snellman tahtoi tätä).
Svekomaanit tahtoivat pitää suomenkieliset alistettuna ja liittää Suomen
takaisin Ruotsiin. "
En tunne historiasta ainuttakaan tuon määritelmän mukaista svekomaania. Esimerkisi Freudenthal vastusti ajatusta yksikielisyydestä, mutta hän ei ajanut yksikielisesti ruotsinkielistä valtiota. Hän visioi kaksikielisyydestä. Siitä mitä meillä nyt on. Hän oli siis kauempaa viisas kuin Snellman ja Forsman (Yrjö-Koskinen).
Kaikki, fennomaanit mukaanluettuna, olisivat milloin tahansa siirtyneet takaisin osakis Ruotsia Venjän sjasta. Mutta samanaikaisesti kaikki kielestä riippumatta kaikista eniten olisi halunut olla itsenäinen. Tämä kai kuitenkin oli suomalaisuusaatteen eri versioiden suurin haave.
"Kieli oli siis ennen kaikkea eri yhteiskuntaluokkia erottava tekijä"
Ei ollut. Erottava tekijä oli koulutus. Ja sitä löytyi vain ruotsiksi, kunnes yläluokka (ruotsinkielinen) perusti suomenkielisen kolulaitoksen vaivaa ja työtä säästäsmättä. Rannikolla asusti runsaasti ruotsinkielisä koluttamattomia rahvaita, joiden elanto usein oli keskimäärin vielä tiukemassa kuin suomenkielisen rahvaa, johtuen saariston karuista oloista. Kieli ei siis ollut yhteiskuntaluokkia erottava tekijä!Aleksis Kivi ( Stenvall) oli äidinkieleltään yksiselitteisesti suomenkielinen
ja oppi ruotsin vasta koulussa Helsingissä.
Tuo inttämisesi Kiven kotikielestä ( tai kielistä) vain todistaa sen, kuinka
suomenkieliset, mutta käytännön pakosta ruotsiksi oppineet imaistaan
"suomenruotsalaisiksi", näinhän mm. Lönnrotiakin jotkut esittelevät suruna.
Väität että kieli ei ollut yhteiskuntaluokkia erottava tekijä.
Väität että erottava tekijä oli koulutus jota sai vain ruotsiksi.
Yhteiskuntaluokassa pystyi siirtymään ylöspäin, jolloin kielikin muuttui, ennen
1800 l. Loppupuolta, jolloin suomella oli jo statusta.
Ei varmasti tarvitse kommentoida enempää. Kaikki hauet ovat kaloja,
mutta kaikki kalat eivät ole välttämättä haukia.
"....yläluokka ( ruotsinkielinen) perusti suomenkielisen koululaitoksen vaivaa
ja työtä säästämättä"
Ruotsinkielinen virkamiehistö ym. Yrittivät viimeiseen asti estää suomekielisen
koululaitoksen syntymisen, vasta keisari Aleksanteri II puuttuminen asiaan
sai aikaan kansakouluasetuksen 1866, paljon muita Pohjoismaita myöhem-
min. Tämänkin jälkeen asiassa hidasteltiin.
Suomenkieliset talonpoikassäädyn edustajat olivat myös aktiivisia asiassa,
kävivät keisarin puheilla, keräsivät adresseja ym. Ei siis oltu yksistään
ruotsinkielisten hyvän( pahan)tahtoisuuden varassa. - jokkex
p.ersu kirjoitti:
Aleksis Kivi ( Stenvall) oli äidinkieleltään yksiselitteisesti suomenkielinen
ja oppi ruotsin vasta koulussa Helsingissä.
Tuo inttämisesi Kiven kotikielestä ( tai kielistä) vain todistaa sen, kuinka
suomenkieliset, mutta käytännön pakosta ruotsiksi oppineet imaistaan
"suomenruotsalaisiksi", näinhän mm. Lönnrotiakin jotkut esittelevät suruna.
Väität että kieli ei ollut yhteiskuntaluokkia erottava tekijä.
Väität että erottava tekijä oli koulutus jota sai vain ruotsiksi.
Yhteiskuntaluokassa pystyi siirtymään ylöspäin, jolloin kielikin muuttui, ennen
1800 l. Loppupuolta, jolloin suomella oli jo statusta.
Ei varmasti tarvitse kommentoida enempää. Kaikki hauet ovat kaloja,
mutta kaikki kalat eivät ole välttämättä haukia.
"....yläluokka ( ruotsinkielinen) perusti suomenkielisen koululaitoksen vaivaa
ja työtä säästämättä"
Ruotsinkielinen virkamiehistö ym. Yrittivät viimeiseen asti estää suomekielisen
koululaitoksen syntymisen, vasta keisari Aleksanteri II puuttuminen asiaan
sai aikaan kansakouluasetuksen 1866, paljon muita Pohjoismaita myöhem-
min. Tämänkin jälkeen asiassa hidasteltiin.
Suomenkieliset talonpoikassäädyn edustajat olivat myös aktiivisia asiassa,
kävivät keisarin puheilla, keräsivät adresseja ym. Ei siis oltu yksistään
ruotsinkielisten hyvän( pahan)tahtoisuuden varassa.Hassua tuo suomenkielisyyden peittämisyritys "kaksikielisyydellä". Ei kaksikielistä olekaan, ankkamatamikin kertoo olevansa ruotsinkielinen.
- ruotsalaisuus valhe
symbioosi kirjoitti:
"Mitä väliä sillä on kuka teki mitä hamassa menneisyydessä?"
Kyllä silläkin on väliä. Se määrittelee osittain mitä me olemme tänään.
"aatelista ja ruotsinkielisiä ovat esi-isät suureksi osaksi ja monia fennomaaneja."
Sama vaiva. Ja nyt olen ruotsinkielinen isänmaallinen suomalainen, vaikka valtaosa samannimisten aatelisten sukulaisten kieli onkin suomi. Erääsä veljeskatraassa 1800-luvun lopussa toiset valitsvati radikaalimman tien palvella isänmaata kuin toiset, ja ryhtyivät fennomaaneiksi.
" Ainoa todennäköinen syy on suomenkieli, suomenkieli ja suomenkieli."
Ja varsinainen syy sille että suomenkieli on niin helppoa on sen foneettisuus, joka perustuu ruotsinkielelle, ruotsinkielelle ja ruotsinkielelle. Sanat kirjoitetaan kuten ruotsinkieliset laatiat lausuivat ne omilla kirjaimillaan ja fonetiikallaan. Näin aika hiljattain päätettiin. Ruotsinkielisten toimesta.
Suomenkieli on siis ikuisiksi ajoiksi kytketty ruotsinkieleen. Ja nimenomaan sen supisuomalaiseen murteeseen - suomenruotsiin. Siksi myös suomenruotsi on suomalaiselle helppohko oppia. Ja suomi suomenruotsalaiselle.
Atattürk teki saman tempun Turkissa 1920-luvulla. Siirtyi länsimaisiin kirjaimiin siten että sanat lausutaan täsmällen kuten ne kirjoitetaan. Se helpottaa lukemisen ja kirjoittamisen oppimista kummasti. Esim. englanti on tässä mielessä painajainen - ja lapset oppivat hitaammin lukemaan ja kirjoittamaan.
"Muutenhan ruotsalaiset eivät voisi olla Pisan pohjamudissa."
Kyllä siihen liittyy paljon muutakin. Todella paljon. Ruotsissa ollaan poukkoiltu milloin minkäkin poliitkon ideologian mukaan kouluasioissa ja sen näkee. Me tehtiin peruskoulu, se toimi ja siinä pysyttiin. Tovotaan ettei kokoomuksen väärin käyttämä vapaus ja valinnaisuus ideologia tuhoa malliamme sen enempää kuin jo ovat (yo-uudistuksen liiallinen "valinnaisuus" on vaarallinen ansa varsinkin pojillle).Voi että te suomenruotsalaiset olette fanaattisia idiootteja, muokaatte vielä tosiasioita omaan, nihkeään maailmankuvaanne sopiviksi.
Uralilaisen suomen kielen ja germaanin ruotsiin kielen struktuurit ovat täysin erilaiset. Suomen kieltä ja sen kantakieliä on puhuttu kauan ennen kuin mitään Ruotsia tai ruotsin kieltä on ollut olemassakaan. Ja kuten Kankaisen torvi jo sanoi, suollat päättömyksiä.
"Suomalaisuus on suomenruotslaisen eliitin luomus kansallisromantiikan ajalta"
Ja tätäkö sinä tosiaan uskot? Tässä sinulle luettavaa:
http://www.paabo.ca/uirala/FinnoUgricbkgd.html
http://arhikuittinen.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/100935-tiistaina-on-esi-isiemme-pyhin-päivä
Mitäs sanot siihen, että suomalais-ugrilainen alkuperäinen kulttuuri on monia tuhansia vuosia vanhempaa kuin mikään "ruotsalaisuus"?
- Tiedoksi!
Vain härski tai umpitollo nettisveko sekoittaa kansallisuuden ja kansallismielisyyden toisiinsa. Kumpi olet?
Suomalaisuus on tuhansia vuosia vanha, vanhempi kuin ruotsalaisuus. Miten siis muka jotkut surut olisivat voineet "keksiä" suomalaisuuden? ;-)- tollot toistaa
"Vain härski tai umpitollo nettisveko sekoittaa kansallisuuden ja kansallismielisyyden toisiinsa. Kumpi olet?"
En tiedä. Minä en niitä sekoita. Olen puhunut kansallismielisestä ja äärikansallismielisistä isuomalaisuudesta. Eli siitä mikä mm. nettifennoja vaivaa.
Kansallisuudesta en sano yhtään mitään. Se on täysin tekninen termi.
Mutta miksi sinä kuvittelet jonkun sekoittavan ne toisiinsa. Vai luulitko keksineesi fiksun tavan määritellä nettifennot vähemmän tolloiksi?
- suomalaiselle!
H. G. Porthan oli sukujuuriltaan karjalainen. Hänen isänsä puolelta suku johti viipurilaiseen kauppiaaseen Kustaa Purtaseen, jonka poika oli päässyt pappisuralle ja vaihtanut nimensä asianmukaisesti hienompana pidetyksi Porthaniksi.
Henrik Gabriel Porthan 1600-luvun lopulla tai 1700-luvun alussa alkoi orastaa fennofiliaksi kutsuttu suomalaisuusliike, jonka varhainen edustaja oli Daniel Juslenius. 1700-luvun jälkipuolella Turun akatemian piirissä sitä edusti erityisesti Henrik Gabriel Porthan. Fennofiliassa yhdistyivät suomen kieleen ja suomalaiseen kansanperinteeseen kohdistuva tieteellinen kiinnostus sekä halu kehittää suomen kieltä kansanvalistustyön tarpeisiin. Porthan kuitenkin katsoi, että kulttuurin levitessä suomen kieli lopulta häviää kokonaan, kuten hänen mukaansa Länsi-Suomen kehityksestä saattoi päätellä. Porthan ei pitänyt ongelmallisena, että maassa puhuttiin kolmea eri kieltä (suomea, ruotsia ja latinaa), ja että maassa sosiaalisen aseman kohoamiseen liittyi tuolloin automaattisesti kielen vaihto ruotsiin. Hän kuitenkin määritteli suomalaisuuden nimenomaisesti kielen perusteella. Tutkijoiden näkemykset siitä, hahmottiko Porthan maan kieliryhmät omina kansakuntinaan, eroavat. Matti Klingen mukaan Porthan katsoi, että Suomessa oli kaksi kansakuntaa: "barbaarimetsäläiset ja sivistyneemmän rannikkoseudun väestö", kun taas Juha Manninen katsoo, että Porthanin käyttämä ilmaus quasi nationes ("ikään kuin kansakuntia") ei tue tätä tulkintaa.- koulu on in
"H. G. Porthan oli sukujuuriltaan karjalainen. Hänen isänsä puolelta suku johti viipurilaiseen kauppiaaseen Kustaa Purtaseen, jonka..."
Merkittävällä osalla tämän päivän suomenruotsalaisilla on suomenkieliset juuret. Varsinkin 1750-1820 oli hyvin tavallista että suomenkielinen pääsi opin tielle ja sitä kautta sitten ruotsalaistui nimeltään. Jotkut ylläpitivät kaksikielisyyden (esim pappien ja virkamiesten oli osattva sekä ruotsia että paikallisen murteen), mutta usein lapset eivät enään suomea osaneet. Prthan on siis vain yksi huvin tyypillinen esimerkki.
Toinen merkittävä tausta on "ranntaruotslaiset" eli 800-1600 luvulla lähinnä Ruotsista rannikoillemme uudisraivaajiksi.
Komas ryhmä on maahanmuutajat joita tuli ympäri Skandinaviaa ja Pohjois-Eurooppaa. Näiden joukossa on liikemiehiä, sotilaita, viranhoitajia, suurtilallisia, jne.
"Juha Manninen katsoo, että Porthanin käyttämä ilmaus quasi nationes ("ikään kuin kansakuntia") ei tue tätä tulkintaa. "
Juha Mannisen tulkinta lienee lähempänä nykytulintaa. Kieli kansakunnan määrittelijänä liiteään Hegeliin, mutta tuskin hegelkään tyhjästä tuon on nykäissyt, joten saattaa olla että Porthanin aikana tuon tapaiset olivat jo levinneet. Mutta aina noihin aikoihin asti kieli oli lähinnä vain väline eikä sitä politisoitu millään tavalla. Ei ollut tarvetta eikä varaa. Ruitsin eri vaiheissa on valtakunnassa puhuttu todella mota eri kieltä ja toisitaan täysin erilaisia murteita. Kuninkaalle oli tärkeää vain että kommunikaatio kulki valtakunnan joka kolkkaan. Ei muuta. Se edellytti että maan eri osissa oli riittävä määrä ruotsiksi (latinaksi, ranskaksi, saksaksi) luktaitoisia jotka osasivat paikallisen murteen.
Kustaa III pohti suomenkielsn koululaitoksen perustamista 1880-luvulla itäiseen puoliskoon, mutta maa oli luhistumaisillaan ja hänet murhattiin. Kustaa III oli Ranskassa koulutuksen saanut valistusajan tuote joka ymmärsi koulutuksen merkityksen. Tässä on siis hoiukan kielipoliittista faktaa nettifennojen panettelupropagandan vastapainoksi.
- Holle3
Enligt fennologik borde nog t.ex. holländarna kalla sig holle.
- gott skratt
Det där var bra.
- Olff Karl Vensk
Nu skal ni netvennon eta kakkakorven i munnena! Vi svenskpättrevolk pesemma so det varan.
- dåligt
Fennona försöker förvränga sanningen, med dåligt resultat.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 722698
En löydä sinua
En löydä sinua täältä, etkä sinä varmaankaan minua. Ennen kirjoitin selkeillä tunnisteilla, nyt jätän ne pois. Varmaan k232672Eelin, 20, itsemurhakirje - Suomalaisen terveydenhuollon virhe maksoi nuoren elämän
Yksikin mielenterveysongelmien takia menetetty nuori on liikaa. Masennusta sairastava Eeli Syrjälä, 20, ehti asua ensi1072322- 341619
Hajoaako persut kuten 2017?
https://www.is.fi/politiikka/art-2000011217813.html Tämä on totisinta totta. Persut on murroksessa. Osa jättää puolueen2391553- 321537
Kamala uutinen: Henkilö kuoli Tokmannin pihaan Kankaanpäässä- Jäi trukin alle
IL 9.5.2025 Ihminen kuoli Kankaanpään Tokmannin edustalla perjantaina aamupäivästä. Poliisin mukaan henkilö oli jäänyt401475- 281270
Ne oli ne hymyt
Mitä vaihdettiin. Siksi mulla on taas niin järjetön ikävä. Jos haluat musta eroon päästä niin älä huomioi mua. Muuten kä201216- 951181