17.12.2010 IS: ”Asiantuntijat: Raju pudotus uhkaa keskustaa - 5 syytä
Keskustan entinen kansanedustaja ja ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa näkee keskustan ahdingossa yhtymäkohtia vuoteen 1970, jolloin puolue kärsi historiansa suurimman tappion.
Tuolloin puolueen kansanedustajien määrä putosi 50:stä 36:een. Isohookana-Asunmaan mukaan vaalitappio oli suurelle osalle keskustalaisia "täysi yllätys, vaikka tappion ennusmerkit olivat olleet selvästi nähtävillä".
Nykyisin historiantutkijana ja Oulun yliopiston dosenttina toimiva Isohookana-Asunmaa kertoo näkemyksistään Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla perjantaina.
Kirjoituksesta on nostettavissa esiin viisi seikkaa, joiden vuoksi keskusta nyt horjuu.
Hän mainitsee pitkän hallitusväsymyksen, rapautuneen järjestökoneiston, puolueen arvostelun sisältäpäin, puolueen todellisen jäsenmäärän laskun sekä sen, että puoluejohto ei jalkaudu riittävästi äänestäjien keskuuteen.
- On mielenkiintoista, että Isohookana-Asunmaa nostaa esiin vuoden 1970 tilanteen. Vertausta on käytetty muissakin yhteyksissä, sanoo politiikan tutkija Erkka Railo Turun yliopistosta.
Railon mielestä Isohookana-Asunmaa on kirjoituksessaan "oikeilla linjoilla".
- On keskustassa nytkin sisäistä hajanaisuutta. Sen osoittaa esimerkiksi Jarmo Korhosen kampanja. Olen ehdokkailta kuullut, että hän kävisi omaa sotaansa keskustapuolueen nykyistä johtoa vastaan.
Vuoden 1970 vaaleissa perusasetelma oli samankaltainen. Tuolloin SMP saavutti Railon mukaan vaalivoittonsa pitkälti keskustapuoluetta kritisoimalla.
Elinkeinorakenne oli rajussa muutoksessa. SMP katsoi, että keskusta ei ollut uskollinen niille arvoille, joita se väitti edustavansa.
- Siinä tilanteessa keskustapuolue ei näyttänyt siltä, että se kykenisi vastaamaan tähän muutokseen. Se aiheutti närää maakunnissa, sanoo Railo.
Nyt närää on herättänyt mm. jätevesiasetus, eli kansan suussa "paskalaki". Maakuntien ihmiset ovat nousseet varpailleen.
Tällaiselle kritiikille keskustapuolue on Railon mielestä erityisen altis.
Isohookana-Asunmaan mielestä keskusta kamppailee huhtikuun eduskuntavaaleissa asemastaan. Gallupit eivät ole lupailleet hyvää.
Toisaalta keskustaa on jo vuosikaudet kutsuttu auringonlaskun puolueeksi, mutta aina se on selvinnyt.
"Elääkö puolue nyt toista suurta olemassaolon kriisiään, vai ymmärtääkö sen ydinjoukko etukäteen vaaran merkit ja onnistuu kiertämään ne?", kysyy Isohookana-Asunmaa.
- Kriisin merkit ovat olleet jo pitkän aikaa ilmassa. Ajattelen kuitenkin, että keskusta voi ehdottomasti selvitä kriisistään. En pidä mitenkään väistämättömänä, että keskusta valuisi esimerkiksi vasemmistoliiton kaltaiseksi puolueeksi, politiikan tutkija Railo sanoo.”
Keskustan entinen kansanedustaja ja ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa näkee keskustan ahdingossa yhtymäkohtia vuoteen 1970, jolloin puolue kärsi historiansa suurimman tappion.
Tuolloin puolueen kansanedustajien määrä putosi 50:stä 36:een. Isohookana-Asunmaan mukaan vaalitappio oli suurelle osalle keskustalaisia "täysi yllätys, vaikka tappion ennusmerkit olivat olleet selvästi nähtävillä".
Nykyisin historiantutkijana ja Oulun yliopiston dosenttina toimiva Isohookana-Asunmaa kertoo näkemyksistään Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla perjantaina.
Kirjoituksesta on nostettavissa esiin viisi seikkaa, joiden vuoksi keskusta nyt horjuu.
Hän mainitsee pitkän hallitusväsymyksen, rapautuneen järjestökoneiston, puolueen arvostelun sisältäpäin, puolueen todellisen jäsenmäärän laskun sekä sen, että puoluejohto ei jalkaudu riittävästi äänestäjien keskuuteen.
- On mielenkiintoista, että Isohookana-Asunmaa nostaa esiin vuoden 1970 tilanteen. Vertausta on käytetty muissakin yhteyksissä, sanoo politiikan tutkija Erkka Railo Turun yliopistosta.
Railon mielestä Isohookana-Asunmaa on kirjoituksessaan "oikeilla linjoilla".
- On keskustassa nytkin sisäistä hajanaisuutta. Sen osoittaa esimerkiksi Jarmo Korhosen kampanja. Olen ehdokkailta kuullut, että hän kävisi omaa sotaansa keskustapuolueen nykyistä johtoa vastaan.
Vuoden 1970 vaaleissa perusasetelma oli samankaltainen. Tuolloin SMP saavutti Railon mukaan vaalivoittonsa pitkälti keskustapuoluetta kritisoimalla.
Elinkeinorakenne oli rajussa muutoksessa. SMP katsoi, että keskusta ei ollut uskollinen niille arvoille, joita se väitti edustavansa.
- Siinä tilanteessa keskustapuolue ei näyttänyt siltä, että se kykenisi vastaamaan tähän muutokseen. Se aiheutti närää maakunnissa, sanoo Railo.
Nyt närää on herättänyt mm. jätevesiasetus, eli kansan suussa "paskalaki". Maakuntien ihmiset ovat nousseet varpailleen.
Tällaiselle kritiikille keskustapuolue on Railon mielestä erityisen altis.
Isohookana-Asunmaan mielestä keskusta kamppailee huhtikuun eduskuntavaaleissa asemastaan. Gallupit eivät ole lupailleet hyvää.
Toisaalta keskustaa on jo vuosikaudet kutsuttu auringonlaskun puolueeksi, mutta aina se on selvinnyt.
"Elääkö puolue nyt toista suurta olemassaolon kriisiään, vai ymmärtääkö sen ydinjoukko etukäteen vaaran merkit ja onnistuu kiertämään ne?", kysyy Isohookana-Asunmaa.
- Kriisin merkit ovat olleet jo pitkän aikaa ilmassa. Ajattelen kuitenkin, että keskusta voi ehdottomasti selvitä kriisistään. En pidä mitenkään väistämättömänä, että keskusta valuisi esimerkiksi vasemmistoliiton kaltaiseksi puolueeksi, politiikan tutkija Railo sanoo.”
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.