Mitä liikkuu perheen mielessä kun poikamme kaveri on meillä lähestulkoon aina. Olen kyllä mielissäni sillä poika on todella mukava, mutta meidän poikaa ei kutsuta ikinä kaverille leikkimään?
Ollaanko me jokin tukiperhe vai mikä? Käsittääkseni tällä perheellä on kaikki hyvin?
Jotenkin tuntuu, että muutkin vanhemmat ns. tunkevat lapsiaan kaverille kylään. Nuorimman kaveri soittelee ympäri kyliä, että pääsis jonnekin leikkimään...jotenkin noloa.
Ollaanko me jokin tukiperhe vai mikä? Käsittääkseni tällä perheellä on kaikki hyvin?
Jotenkin tuntuu, että muutkin vanhemmat ns. tunkevat lapsiaan kaverille kylään. Nuorimman kaveri soittelee ympäri kyliä, että pääsis jonnekin leikkimään...jotenkin noloa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Älkää tekään kutsuko tuota lasta teille kylään, niin sittenhän hän ei teillä ramppaa. Ei kun hetkinen, ette ole kutsuneetkaan? No, miksi heidän sitten pitäisi kutsua teidän lapsia kylään?
En tiedä lapsien ikiä, mutta yleensä ei ole käytäntönä, että lapset niinkään kutsuisivat toisiaan kylään (puhumattakaan, että heidän vanhempansa kutsuisivat!), vaan yleensä mennään leikkimään sinne, mihin päästään ja missä on muutkin. Jos sinusta on noloa, että lapsesi kyselee, minne pääsisi leikkimään, niin sille ei sitten voi mitään, mutta koska käytäntö on tuollainen, niin lapsesi tuskin juuri koskaan pääsee minnekään leikkimään, mikäli et päädy vain nolostelemaan yksiksesi.
Ihan samoin meillä ramppaa lapsia jatkuvasti ja kutsumatta ja samoin meidän lapset ramppaavat kavereilla jatkuvasti ja kutsumatta. Jos joskus ei käy, niin se ilmoitetaan. Silloin lapset menevät jonnekin muualle. Miksi ihmeessä asioista pitää tehdä niin kauhean vaikeita ja monimutkaisia. Ei luoda ylimääräisiä sääntöjä siitäkin, että kuka saa leikkiä kenen kanssa ja missä.