Fennomanerna är vilseledda. De har en felaktig uppfattning om Finlands historia. Att Finlands svenska tid var en tid av förtryck och utnyttjande är lögn. Vi bör tacka Sverige för allt det vi har i Finland idag. Det olyckliga kriget 1808-1809 resulterade i en ofrivillig skilsmässa. Att förhärliga den ryska tiden är vansinne. I de finska skolorna borde man sluta undervisa de 150 år gamla lögnerna och istället berätta hur det egentligen var på den gamla goda tiden när Finland var en del av Sverige. Så småningom skulle folkets inställning till Sverige, svenskan och finlandssvenskarna bli mer positiv.
De vilseledda
sluta ljuga
4<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Det skulle inte finnas något Finland utan Sverige.
124 vuotta sotia – vajaat 9 vuotta rauhaa
Ruotsille kunnia ?
22.10.2013 09:57
Näin aluksi suomenruotsalaisten näkemys Ruotsin
suurvalta-ajasta sellaisena kuin he sen haluavat meille kertoa:
"1600-luku (Ruotsin suurvalta-aika) oli suurimmalle
osalle Suomen kansaa rauhan aika, vaikka sotilaaksiotto ja
muualla käydyt pitkäaikaiset sodat tätä kuvaa häiritsevätkin.
Noin sadan vuoden rauhanaika oli eräänlainen ennätys
silloisessa Euroopassa."
Svenska Finlands Folkting:
http://www.folktinget.fi/pdf/publikationer/svefifi.pdf# page=11
Seuraavaksi sitä historian todellista tapahtumaketjua, josta he tyystin vaikenevat:
_______________________________
1555-1679 - 124 vuotta sotia, pisin
yhtäjaksoinen rauha vajaat 9 vuotta
_______________________________
1600-1611 sota Puolaa vastaa
1609-1617 sota Venäjän vastaan
1610 sota Luoteis-Venäjällä
1611-1613 Tanskan sota
1615-1617 Venäjän sota
1621- valloitussodat Liivinmaalla ...
1629 ... ja Preussissa
1629-1648 30-vuotinen jatkuva ja näännyttävä sota
1644 sodankäyntiä Saksassa
1645 Tanskan sota, Brömsebro
1648 Saksan sota, Westfalen
1654-1661 Kaarle X Kustaan sodat
1655-1657 taisteluja Puolaa ja Venäjää vastaan
1657-1658 Tanskan sota, Roskilde
1660 Puola, Venäjä, Brandenburg
1665-1666 Bremenin sota
1674-1679 Brandenburgin sota
1675-1679 Tanskan sota
1680 Brandenburg
1700-1721 Suuri Pohjan sota
_____________________________________
Sodista raahautui rääsyisiä raajarikkoja, silmäpuolia, mielensä sotatantereille kadottaneita loppuun sodittuja kruununraakkeja, nälkä ja rutto kintereillään. Matalan torpan laverille vääntäytyi lyhyeksi loppuelämäkseen sodasta tutiseva, ennenaikainen vanhus. - Rykmentin kirjurin antama kuparinen prenikka, sodan palkka, ripustettiin värikkäästä nauhastaan tuvan nokiseen peräseinään.
Ruotsin kuninkaiden veriset valloitussodat eivät suomalaisia rikastuttaneet. Vieraiden kaupunkien kultaa ja kirkkohopeaa kuljettavat loputtomat karavaanit keikkuivat kilisten ja kirskuen kaikki Tukholmaan.
1600-luvun sodissa taisteli Ruotsin armeijassa yhteensä 130 000 suureksi osaksi pakko-otettua suomalaista, joista yli puolet, 65 000-80 000, kuoli kulku- ja puutostauteihin sekä sotavammoihin. Tarkkoja tappiolukuja ei ole. Suomalaisia oli tämän historiamme verisimmän vuosisadan alussa 350 000 ja lopussa, 1695 ennen suuria kuolonvuosia, 400 000.
Rauhan oloissa väestö olisi tuossa ajassa vähintään kolminkertaistunut.
_____________________________________
1601-1602 ankarat kato- ja tautivuodet, leipään lisättiin olkia, autiotiloja
1630 rutto
1631-1635 katovuosia
1649-1650 katovuosia
1657 rutto
1664 katovuosi
1668-1670 Laurin hallavuodet
1680 kato
1690 kato
1693 kato
1696-1697 suuret kuolovuodet, lähes 1/3 Suomen väestöstä kuoli.
Vuosisata, jonka loppuessa suomalaisia oli vähemmän kuin sen alkaessa.
Suomen väkiluku 1600 - 1850
1600......350 000
1695......400 000
1700......270 000
1750......421 000
1800......832 700
1850...1 636 900 - väkiluku nelinkertaistui vuodesta 1750
http://en.wikipedia.org/wiki/Finland
_____________________________________
Ei kansaa raatelevat kulkutaudit mikään irrallinen ilmiö ollut. Sodista palanneet miehet ja aina sotien kintereillä jolkuttava kaiken lamaannuttava puute tauteineen niitä kotimaahan toi. Katovuosien lohduttomuutta ei helpottanut, että sekin vähä vilja, joka oli korjattavissa, jäi usein kivisiin peltoihin. Töllien elonkorjaajat olivat näet joko sodissa tai kuolleet niihin.
Sitten se kysymys Kustaa II Adolfin kunniaksi liputtamisesta. Kaikki tuonkin vuosisadan sodat olivat Ruotsin sotia, joihin me annoimme vain ruuat tykeille ja loppuun ajetut lihat sapeleille, saamatta mitään tilalle. Tuo vuosisata hirvittävien sotiensa tappioineen ja niistä johtuvine seurauksineen suisti suomalaisen kansan totaalisen sukupuuton partaalle.
Jos kansaa kohdanneelle katastrofille on liputettava, niin
olisiko liput tässä tapauksessa vedettävä puolitankoon?
Kysymys, jonka vastaus on meiltä myöskin salattu:
Olisiko suurvalta Ruotsia milloinkaan kyetty luomaan ja
ylläpitämään ilman Ruotsin sotakoneen voitelemiseksi
loputtomasti tarvittavaa alamaiskansan verotusta ja verta?
______________________
http://www.uta.fi/laitokset/historia/sivut/kurssit/1600 -lsodat.pdf
http://personal.inet.fi/palvelu/karjala-tk/historia/vuo siluvut.htm
Ruotsalaisuuden päivä 1600-luvulla
"1600-luku (Ruotsin suurvalta-aika) oli suurimmalle
osalle Suomen kansaa rauhan aika, vaikka sotilaaksiotto ja
muualla käydyt pitkäaikaiset sodat tätä kuvaa häiritsevätkin.
Noin sadan vuoden rauhanaika oli eräänlainen ennätys
silloisessa Euroopassa."
Folkitiget: Suomenruotsalaiset
http://www.folktinget.fi/pdf/publikationer/svefifi.pdf#page
.
Tänään: Pitäisikö suomalaisten juhlia Kustaa II Adolfin päivää? Sen päättäköön itse kukin, mutta luokaamme ensin silmäys hänen korkeutensa vuosisataan, jolloin suurvalta Ruotsia luotiin ja ylläpidettiin. On historiallinen tosiasia, että ruotsalaista suurvaltaa ei olisi milloinkaan kyetty luomaan ilman suomalaisten antamaa suunnatonta uhria Ruotsin kuninkaiden loppumattomiin valloitussotiin. Tätä ei mainita tämänkään päivän ylevissä maljapuheissa, saati, että joku vuosisatojen takaisia poloisia sotaveteraanejamme sanallakaan kiittäisi tai muistaisi. Heitä oli suhteellisesti ottaen valtavasti enemmän kuin Suomen käymissä sodissa koskaan, maailmasodat mukaan lukien.
______________________________
1555-1679 - 124 vuotta sotia, pisin
yhtäjaksoinen rauha vajaat 9 vuotta
______________________________
1600-1611 sota Puolaa vastaa
1609-1617 sota Venäjän vastaan
1610 sota Luoteis-Venäjällä
1611-1613 Tanskan sota
1615-1617 Venäjän sota
1621- valloitussodat Liivinmaalla ...
1629 ... ja Preussissa
1629-1648 30-vuotinen jatkuva ja näännyttävä sota
1644 sodankäyntiä Saksassa
1645 Tanskan sota, Brömsebro
1648 Saksan sota, Westfalen
1654-1661 Kaarle X Kustaan sodat
1655-1657 taisteluja Puolaa ja Venäjää vastaan
1657-1658 Tanskan sota, Roskilde
1660 Puola, Venäjä, Brandenburg
1665-1666 Bremenin sota
1674-1679 Brandenburgin sota
1675-1679 Tanskan sota
1680 Brandenburg
1700-1721 Suuri Pohjan sota
_____________________________________
Ei noista sodista vielä perunoita kotiin tuotu. Etupäässä niistä raahautui rääsyisiä
raajarikkoja, silmäpuolia, mielensä sotatantereille kadottaneita loppuun sodittuja
kruununraakkeja, nälkä ja rutto kintereillään. Matalan torpan laverille vääntäytyi
lyhyeksi loppuelämäkseen sodasta tutiseva, ennenaikainen vanhus. - Rykmentin
kirjurin antama kuparinen prenikka, sodan palkka, ripustettiin värikkäästä nauhas-
taan tuvan nokiseen peräseinään.
Ruotsin kuninkaiden veriset valloitussodat eivät suomalaisia rikastuttaneet.
Vieraiden kaupunkien kultaa ja kirkkohopeaa kuljettavat loputtomat kara-
vaanit keikkuivat kilisten ja kirskuen kaikki Tukholmaan.
1600-luvun sodissa taisteli Ruotsin armeijassa yhteensä 130 000 suureksi
osaksi pakko-otettua suomalaista, joista yli puolet, 65 000-80 000, kuoli
kulku- ja puutostauteihin sekä sotavammoihin. Tarkkoja tappiolukuja ei ole.
Suomalaisia oli tämän historiamme verisimmän vuosisadan alussa 350 000
ja lopussa, 1695, ennen suuria kuolonvuosia 400 000.
Rauhan oloissa väestö olisi tuossa ajassa nelinkertaistunut.
_____________________________________
1601-1602 ankarat kato- ja tautivuodet, leipään lisättiin olkia, autiotiloja
1630 rutto
1631-1635 katovuosia
1649-1650 katovuosia
1657 rutto
1664 katovuosi
1668-1670 Laurin hallavuodet
1680 kato
1690 kato
1693 kato
1696-1697 suuret kuolovuodet, lähes 1/3 Suomen väestöstä kuoli.
Tämä oli vuosisata, jonka loppuessa suomalaisia oli vähemmän
kuin sen alkaessa, joka oli erittäin poikkeuksellista.
Suomen väkiluku 1600 - 1850
1600......350 000
1695......400 000
1700......270 000
1750......421 500
1800......832 700
1850...1 636 900 väkiluku lähes nelinkertaistui vuodesta 1750
_____________________________________
Eivät kansaa raatelevat kulkutaudit mikään irrallinen ilmiö ollut.
Sodista palanneet miehet ja aina sotien kintereillä jolkuttava kaiken
lamaannuttava puute tauteineen niitä kotimaahan toi. Katovuosien
lohduttomuutta ei helpottanut, että sekin vähä vilja, joka oli korjat-
tavissa, jäi usein kivisiin peltoihin. Töllien elonkorjaajat olivat näet
joko tukahduttavissa sodissa tai kuolleet niihin.
Sitten se kysymys Kustaa II Adolfin kunniaksi liputtamisesta. Kaikki tuonkin vuosisadan sodat olivat Ruotsin sotia, joihin me annoimme vain ruuat tykeille ja loppuun ajetut lihat sapeleille, saamatta mitään tilalle. Tuo vuosisata hirvittävien sotien tappioineen ja niistä johtuvine seurauksineen suisti suomalaisen kansan totaalisen sukupuuton partaalle.
Jos kansaa kohdanneelle katastrofille on liputettava, niin
olisiko liput tässä tapauksessa vedettävä puolitankoon?
______________________
http://www.uta.fi/laitokset/historia/sivut/kurssit/1600-lsodat.pdf
http://personal.inet.fi/palvelu/karjala-tk/historia/vuosiluvut.htm
Tämän päivän hesarissa oli mielenkiintoinen juttu josaa todettiin Suomalaisia
kuolleen sodissa 1617 - 1721 n.100 000, suhteutettuna nykyaikaan se olisi
yli miljoona henkeä vuosisadassa !
Aikamoista "rauhan aikaa". Minkähänlaista olisi ollut sota ??