Oletteko huomanneet, että ihmisten keskustelunaiheiden motiivit ovat pääasiassa aika ankeita? On kaksi päälinjaa: itsensä tehostaminen ja valittaminen. Melkein kaiken saa luokiteltua jompaankumpaan näistä, kun oikein ajatuksella ihmisiä kuuntelee. En tiedä, ehkä ei ole terveellistä kuunnella niin ajatuksella ja olla liian analyyttinen.
Tunnistan jo työkavereiden äänensävystä ja ilmeistä, milloin itsetehostusvaihde naksahtaa päälle. Itsensä tehostamiseen sisältyvät omien (täysin toisiin työntekijöihin liittymättömien) työsuoritusten selostaminen, sen kertominen, kuinka auttoi mummon ovesta tai keräsi roskia kävelyretkellä tai kuinka paljon säästi kauppareissulla, kun osti niin ja niin monta purkkia pakastimeen. Tai kuinka pitkän sauvakävelyreissun teki. Tai kuinka ei ymmärrä ihmisiä, jotka antavat roskapussin lojua eteisessä - kuinka täysin KÄSITTÄMÄTÖNTÄ se on! Oikeastaan natsi-Saksankin tapahtumat kalpenevat sen rinnalla.
Itsetehostuksen keinot ovat varsin joustavat. Silloin kun omasta mielestä ei ole in kerätä muiden heittämiä roskia maasta, se on tyhmien ihmisten ajanhukkaa ja toivotonta tuulimyllyjä vastaan taistelemista. Sitten kun se onkin in, se on _niin_ vastuullista ja hienoa.
Valittamista ei tarvitse varmaan tarkemmin avata. En pidä sitä edes mitenkään pahana asiana. Paska asia on yleensä paska asia myös viikon päästä, joten valittaminen on sentään rehellistä. Itsetehostuksessa asioiden laita muuttuilee aina sen mukaan, mihin itsestä on ja mitä itseä nappaa tehdä.
Verenpaineeni on etenkin töissä pilvissä, kun kuuntelen sitä itsetehostuskuoron kilpalaulantaa. Terapeutti käski "hyväksyä sen, että ihmiset ovat sellaisia". En. Pysty. En tiedä miksen. Minusta ihmisen olisi hyvä pystyä jonkinlaiseen itseanalyysiin ja huomata tuollainen itsessään.
Olen miettinyt, että patoan niin voimakkaasti omaa itsetehostusviettiä (joka eli ja kukoisti joskus hyvissä voimissaan, kunnes aloin kuunnella itseäni), että haluan sen vuoksi liiskata jokaisen itsetehostajan.
Huhhuh, tulipa tekstiä. Verenpaineeni laski varmaan kymmenen pykälää, kun sain purkaa tämän tänne.
Tunnistan jo työkavereiden äänensävystä ja ilmeistä, milloin itsetehostusvaihde naksahtaa päälle. Itsensä tehostamiseen sisältyvät omien (täysin toisiin työntekijöihin liittymättömien) työsuoritusten selostaminen, sen kertominen, kuinka auttoi mummon ovesta tai keräsi roskia kävelyretkellä tai kuinka paljon säästi kauppareissulla, kun osti niin ja niin monta purkkia pakastimeen. Tai kuinka pitkän sauvakävelyreissun teki. Tai kuinka ei ymmärrä ihmisiä, jotka antavat roskapussin lojua eteisessä - kuinka täysin KÄSITTÄMÄTÖNTÄ se on! Oikeastaan natsi-Saksankin tapahtumat kalpenevat sen rinnalla.
Itsetehostuksen keinot ovat varsin joustavat. Silloin kun omasta mielestä ei ole in kerätä muiden heittämiä roskia maasta, se on tyhmien ihmisten ajanhukkaa ja toivotonta tuulimyllyjä vastaan taistelemista. Sitten kun se onkin in, se on _niin_ vastuullista ja hienoa.
Valittamista ei tarvitse varmaan tarkemmin avata. En pidä sitä edes mitenkään pahana asiana. Paska asia on yleensä paska asia myös viikon päästä, joten valittaminen on sentään rehellistä. Itsetehostuksessa asioiden laita muuttuilee aina sen mukaan, mihin itsestä on ja mitä itseä nappaa tehdä.
Verenpaineeni on etenkin töissä pilvissä, kun kuuntelen sitä itsetehostuskuoron kilpalaulantaa. Terapeutti käski "hyväksyä sen, että ihmiset ovat sellaisia". En. Pysty. En tiedä miksen. Minusta ihmisen olisi hyvä pystyä jonkinlaiseen itseanalyysiin ja huomata tuollainen itsessään.
Olen miettinyt, että patoan niin voimakkaasti omaa itsetehostusviettiä (joka eli ja kukoisti joskus hyvissä voimissaan, kunnes aloin kuunnella itseäni), että haluan sen vuoksi liiskata jokaisen itsetehostajan.
Huhhuh, tulipa tekstiä. Verenpaineeni laski varmaan kymmenen pykälää, kun sain purkaa tämän tänne.
Vastaukset 5
Vanhimmat
No hyvä että helpotti. Se kai on palstan tärkein tehtävä.
Kirjoitustesi perusteella haluaisin tutustua sinuun :)
Hui, en tiennyt, että joku on seurannut kommenttejani/postauksiani.. 8) (Toivottavasti niissä ei ole ollut hirveästi itsetehostusta.)
On kyllä aivan totta : D. Keskeiset teemat mistä ihmiset puhuvat, harvemmin on syvällisempiä keskusteluja joissa ajatuksia vaihdetaan joista syntyy usein uusia ajatuksia ja näkökulmia. Sen sijaan valitetaan jostain taikka boostataan omaa egoa. Hyvä havainto. Tuntemattomampien kesken sää on aina kestopuheenaihe. En jaksa mitään noista aiheista kuunnella pätkääkään, mutta pakkohan se on olla edes kohtelias :-).
Surullista jos ajattelet tosissas että ihmisten keskustelu on noin mustavalkoista.