Aloitteen vireillepanija on perussuomalainen Ilmari Rostila joka istuu Suomalaisuuden liiton hallituksessa. Aloitteen tukijana PS.nuoret jonka puheenjohtaja Simon Elo myös istuu SL:n hallituksessa. Myös SL tukee aloitetta ( tottakai )
Kohua herättänyt äärioikeistolainen järjestö Kokoomusnuoret on myös aloitteen takana.
Aloite ei saanut netissä riittävästi kannatusta joten SL:n entinen puheenjohtaja, perussuomalainen Heikki Tala lähti kaduille keräämään nimiä.
Suomalaisuuden liitto on vuonna 1906, J. V. Snellmanin syntymän satavuotispäivänä, perustettu kansalaisjärjestö, jonka tehtäväksi tuli suomen kielen ja suomalaisen kirjallisuuden vaaliminen sekä kansallishengen herättäminen.
Tänä päivänä Suomalaisuuden liitto ei enää täytä tehtäväänsä. Siitä on tehty Perussuomalaisuuden liitto. Liiton hallitukseen kuuluu 11 jäsentä toiminnanjohtaja mukaan lukien. Heistä vainyksi ei kuulu perussuomalaisiin.
Liitto julkaisee Suomen Mieli -lehteä. Lehteen kirjoittajista ainakin Terho, Niinistö, Sinisalo, Tala ja Rostila ovat sidoksissa Perussuomalaisiin.
Liki kaikki Suomen Mielen viime numeron artikkelit käsittelevät kansalaisaloitetta, joka tähtää ”pakkoruotsin” lopettamiseen. Muutenkaan koko liitolla ei ole enää muuta tehtävää kuin taistelu ruotsin kieltä vastaan. Liitosta on tullut tyyssija niille, jotka lietsovat kammoa ja vihaa ruotsalaisuutta ja ruotsinkielisiä kohtaan.
On surullinen paradoksi, että liiton kielipoliisit näin määrittelevät suomalaisuuden
Kohua herättänyt äärioikeistolainen järjestö Kokoomusnuoret on myös aloitteen takana.
Aloite ei saanut netissä riittävästi kannatusta joten SL:n entinen puheenjohtaja, perussuomalainen Heikki Tala lähti kaduille keräämään nimiä.
Suomalaisuuden liitto on vuonna 1906, J. V. Snellmanin syntymän satavuotispäivänä, perustettu kansalaisjärjestö, jonka tehtäväksi tuli suomen kielen ja suomalaisen kirjallisuuden vaaliminen sekä kansallishengen herättäminen.
Tänä päivänä Suomalaisuuden liitto ei enää täytä tehtäväänsä. Siitä on tehty Perussuomalaisuuden liitto. Liiton hallitukseen kuuluu 11 jäsentä toiminnanjohtaja mukaan lukien. Heistä vainyksi ei kuulu perussuomalaisiin.
Liitto julkaisee Suomen Mieli -lehteä. Lehteen kirjoittajista ainakin Terho, Niinistö, Sinisalo, Tala ja Rostila ovat sidoksissa Perussuomalaisiin.
Liki kaikki Suomen Mielen viime numeron artikkelit käsittelevät kansalaisaloitetta, joka tähtää ”pakkoruotsin” lopettamiseen. Muutenkaan koko liitolla ei ole enää muuta tehtävää kuin taistelu ruotsin kieltä vastaan. Liitosta on tullut tyyssija niille, jotka lietsovat kammoa ja vihaa ruotsalaisuutta ja ruotsinkielisiä kohtaan.
On surullinen paradoksi, että liiton kielipoliisit näin määrittelevät suomalaisuuden
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kansalaisaloitteen tekeminen ja nimien kerääminen on täysin laillista puuhaa, ja monenlaista hanketta on vireillä - tämä pakollisen ruotsin poistamista koskeva on niistä yksi.
Suomalaisuuden liiton vastustajien luulisi olevan iloisia, jos liitto ei enää täyttäisi tehtäväänsä. Mutta kuten aloituksesta käy ilmi, liitto ja sen julkaisu herättävät vastustajissa äkäisiä tuntemuksia, ja ilo on kaukana. Ei taida olla liiton ulkopuolisten asia arvostella, keitä sen hallituksessa istuu ja jäsenlehteen kirjoittaa. Suomessa on yhdistymisvapaus, ja yhdistyksen kokous valitsee mieleisensä hallituksen.
Suomalaisuuden liitto on pienenpuoleinen yhdistys verrattuna siihen huomioon, jonka se on saanut ruotsinkielisissä piireissä. Joku vihakohde heille on tarpeen perussuomalaisten lisäksi. Suomenkielisellä puolella tuskin tiedetään Suomalaisuuden liiton olemassaolosta.
123456789
Mitä väliä sillä on, mikä taho ajaa aloitetta, jota selvä enemmistö suomalaisista kannattaa?
Nettisvekon mielestä on kauheaa, kun löytyy peräti YKSI järjestö, joka puolustaa pääväestön kielioikeuksia.
Samaan aikaan kymmennet instanssit ajavat surujen etuja maassa.
Avauksesi kertoo vain paljon sinusta, ei mistään muusta.
Sensuuri ei siedä tätä kaikkien luettavaksi.
Vallanpitoväline lahjomalla puolueden johtajat, rkp pystyy rimpuilemaan vallankahvassa, rkp seuraa oppi-isänsä A O Freukan oppeja orjamaisesti se on
rkp:n uskonto, jos he menettäisivät uskontonsa menettäsivät myös valtansa.
Pakkoruotsi on täysin myös poliittinen valanpito sekä niitä palveluja vaativa- asia.
RKP myös tienaa kaksikilisyydellä ( virkamiesruosi, kaiken kääntäminen ruotsiksi ).
Tälläkin palstalla on ihmetelty, miksi RKP poisti nettisivuiltaan maininnan, että Freudenthal on puolueen henkinen isä ja miksi Freudenthal-mitalin jako on ollut jäissä vuodesta 2007 lähtien.
On myös kyselty, mitä Freudenthal ajatteli suomalaisista. Aika hyvän kuvan saa professori John H Wuorisen kirjasta Suomalaisuuden historia (WSOY 1935):
”Muutamia vuosia sen jälkeen, kun Sohlman täten oli analysoinut Suomen kielikysymyksen ja sen vaatimukset, hänen aatteistaan kehitettiin ruotsalainen kansallisuusoppi. Sen luoja oli A. O. Freudenthal, jonka suku oli Ruotsista muuttanut Suomeen vuosisadan vaihteessa. Freudenthal piti edelleen Ruotsia isänmaanaan ja Ruotsin kansaa kansakuntanaan. Viisikymmenluvun puolivälin (1850) ”Skandinavia-väittelyt” tekivät hänestä intohimoisen skandinaavin; hän tuomitsi suomalaiskansallisen suunnan ja tarkoitukset turmiollisina, väittäen niiden vain jouduttavan venäläistymistä, ja pian hänestä tuli fennomaanien kiivain vastustaja nuorten akateemikkojen piirissä. Hyväksyen tinkimättä Sohlmanin todistelut Freudenthal loi ohjelman, jota muutamin muutoksin ruotsalaiset kansallismieliset ovat kuluneiden vuosikymmenien aikana seuranneet.
Freudenthal väittää, että kansallisuuden kokonaan määrää kieli; eivät lait eivätkä tavat, eivät yhteiskunnalliset laitokset eivätkä historialliset tekijät, eivät myös valtiolliset olot ole sen perustuksena. Suomen oloista puhuttaessa hänen mielestään ruotsinkielisiä asukkaita ei voinut eikä saanut kutsua suomalaisiksi, sillä he olivat aitoruotsalaisia, vaikka asuivatkin maassa, joka ei enää kuulunut Ruotsin kuningaskuntaan.
Kun suomalaiskansalliset tahtoivat hävittää heidän luonnollisen ruotsalaisen kansallisuutensa, oli sen tähden paikallaan käyttää tästä liikkeestä nimitystä fennomania (kiihkosuomalaisuus). Työskentely suomenkielisen väestön hyväksi oli kylläkin puolustettavaa, ja olosuhteet tekivät sen jossain määrässä välttämättömäksikin, vaikka suomalaiset olivatkin ruotsalaisille ”vierasta kansallisuutta”. Mutta sen ei saa antaa jäytää ruotsinkielen asemaa maassa, ja kaikkein vähimmin tulisi ruotsinkielisten kannattaa yläluokan suomalaistamista, koska se edisti ruotsinkielisen väestön vähenemistä.
Molemmat kieliryhmät ovat niin erilaiset ja keskenään sovittamattomat, että niiden yhteensulattaminen oli vuosisatainen mahdottomuus, eikä sen vuoksi mikään hyödyllinen kansallispolitiikka voi perustua siihen edellytykseen, että todellinen kielellinen yhteensulaminen joskus olisi toteutettavissa".
JA LOPUKSI
"SUOMEN RUOTSALAISTEN TULI PUOLUSTAA MAKSOI MITÄ MAKSOI, RUOTSINKIELISTEN YLIVALTA MAASSA". ( Ja siksi meillä on pakkoruotsi vielä tänään )
Ajatelkaapa ne jotka ovat äänestäneet pakkoruotsittajia onko lapsillenne hyötyä
pakkoruotsista, eiole, siitä vain on hyötyä puolueden johdossa olevien lapsille,jos niillekää kaikille,pakkoruotsi on ainoastaan vallanpitoväline.
Ja sitäpaitsi kansanedustajien lahjominen on rangaistava teko, niin lahjottu kuin lahjojakin voidaan tuomita vastaamaan teostaan, jopa vankeuteen
Se on erikoista että eli reippaasti yli puolet(kuten puolet kansanedustajista) kansalaisista haluaa pakkoruotsin pois ja silti puolueista vain persut ja nuorkokkarit ajaa tuota asiaa. Vastavoimiakin on jos Batmannin puoluekuri totetuu. Batmankin alunperin yksikielisestä Savonlinnasta.
Mikä on Folktingetin tehtävä? Ja miten paljon rahaa se ottaa valtion budjetista?
Mielestäni Folktingetille ei jakaa mitään julkista rahaa, koska ruotsinkielisillä on demokraattiset paikkansa Eduskunnassa.
Talousarvioaloite 42/2013 vp
Suomennos
TAA 42/2013 vp - Christina Gestrin /r
Määrärahan osoittaminen Svenska Finlands folkting -nimiselle järjestölle
Eduskunnalle
Svenska Finlands folkting on yli poliittisten rajojen toimiva Suomen ruotsinkielisen väestön yhteistyöelin. Toiminnassa ovat mukana kaikki eduskuntapuolueet, joilla on ruotsinkielistä toimintaa. Toimintaa ohjaa laki Svenska Finlands folkting -nimisestä järjestöstä, ja varoja myönnetään mm. valtion talousarviosta. Vuonna 2013 järjestö sai 675 000 euroa valtion määrärahoja sen jälkeen, kun eduskunta oli korottanut määrärahaa 100 000 euroa. Folktingetin hoitamien merkittävien lakisääteisten tehtävien vuoksi on välttämätöntä pitää määräraha samalla tasolla myös vuonna 2014.
( Riittää mukavasti lahjomiseen )
Folktingetin tehtävänä on tukea ja vahvistaa ruotsin kielen asemaa ja ruotsinkielistä kulttuuria sekä valvoa ja edistää ruotsinkielisen väestön oikeuksia. Folktingetiä koskevan lain mukaan Folktingetin tulee harjoittaa tiedotus- ja valistustoimintaa. Viime vuoden aikana on toteutettu useita tapahtumia maan kaksikielisyyttä koskevan tiedon ja ymmärtämyksen lisäämiseksi. Kesällä 2012 Folktinget osallistui esim. SuomiAreena-tapahtumaan Porissa ja järjesti siellä useita keskusteluja ja esitteli myös ruotsinkielistä Suomea Kansalaistorilla. ( tyrkytivät lahjoja lapsille,anna lapsellesi lahja, vaihda kielesi ruotsiksi.)
Vuoteen 2015 saakka jatkuvat ajankohtaiset kunta- ja palvelurakenteen, sosiaali- ja terveydenhuollon ym. uudistukset ovat lisänneet huomattavasti Folktingetin tehtäviä. Useat ministeriöt ja eduskunnan valiokunnat pyytävät lausuntoja Folktingetiltä, ja se antaa lausuntoja ja toimittaa kirjelmiä myös omasta aloitteestaan sekä osallistuu useisiin valtiollisiin työryhmiin ja valtuuskuntiin.
Yhtenä Folktingetin tärkeimpänä ja eniten resursseja vaativana tehtävänä on ollut osallistuminen kansalliskielistrategian valmisteluun pääministeri Jyrki Kataisen johdolla. Valtioneuvosto hyväksyi kansalliskielistrategian joulukuussa 2012, ja nyt käynnistyy työ strategiaan sisältyvien tavoitteiden toteuttamiseksi. Strategian toimeenpanon seuraamiseksi ja siinä avustamiseksi oikeusministeriö on muodostanut yhdyshenkilöverkoston, jossa on jäseniä kaikista ministeriöistä. Folktinget on kutsuttu asiantuntijana tähän työhön. Folktinget tulee myös jakamaan yleisölle tietoa kansalliskielistrategian sisällöstä ja kielellisistä oikeuksista, joita strategiassa korostetaan.
( Kuika tulee vaatia palvelua joka paikasa, niin yöllä kuin päivälläläkin. )
Kieliturvatoiminta on yksi Folktingetin lakisääteisistä tehtävistä. Folktingetiä koskevan lain mukaan Folktingetin tulee valvoa kielellisten oikeuksien noudattamista sekä jakaa tietoa ja valistaa kansalaisia heidän kielellisistä oikeuksistaan. Vastaavia tehtäviä hoitavat viranomaiset useimmissa maissa, joissa on vastaava kielilainsäädäntö.
Folktinget on jäsenenä eurooppalaisessa verkostossa kielellisen monimuotoisuuden edistämiseksi, NPLD, ja johtaa verkoston hanketta eurooppalaisen kielistrategian laatimiseksi. Tässä hankkeessa NPLD on läheisessä yhteistyössä Euroopan parlamentin vähemmistökielten ryhmän kanssa. Sen lisäksi, että Folktinget johtaa kielistrategiahanketta, Folktingetin edustaja on verkoston varapuheenjohtaja.
Folktinget on aktiivisesti jatkanut tiivistä yhteistyö Ruotsin Suomalaisseurojen Keskusliiton (RSKL) ja Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan kanssa suomen kielen aseman edistämiseksi Ruotsissa. Vuoden 2014 aikana Folktinget järjestää Tukholmassa pyöreän pöydän keskustelun, johon kutsutaan edustajia ruotsinsuomalaisista järjestöistä ja 40 kunnasta, jotka kuuluvat suomenkieliseen hallintoalueeseen Ruotsissa. Heinäkuussa 2014 Folktinget suunnittelee järjestävänsä yhteistyössä Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan kanssa suuren keskustelun Ruotsin poliitikkoviikolla Almedalenissa Gotlannissa.
( RSKL ruotsin sossujen ruosuilta äänien kalastusjärjestö paperilla, ei sillä muuta virkaa ole.)
Myös Suomessa Folktinget on toiminut vahvasti aloitteentekijänä eri kieliryhmien välisessä yhteistyössä esim. Euroopan neuvoston alueellisia tai vähemmistökieliä koskevan peruskirjan soveltamisessa. Tarkoituksena on luoda rakentava vuoropuhelu Euroopan neuvoston, Suomen vastuuviranomaisten ja eri kieliä edistävien kansalaisjärjestöjen välille peruskirjan soveltamisesta Suomessa.
Koska Folktingetiä käytetään yhä enemmän lausunnonantajana ja asiantuntijana toteutettaessa lähivuosien uudistuksia, joilla on suuria vaikutuksia ruotsinkieliselle väestölle, sekä ottaen huomioon Folktingetin kasvaneen roolin Suomen kieli- ja ulkopolitiikassa on perusteltua pitää määräraha vuoden 2012 tasolla eli korottaa määrärahaa 100 000 eurolla.
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että eduskunta ottaa valtion vuoden 2014 talousarvioon momentille 29.01.50 lisäyksenä 100 000 euroa Svenska Finlands folkting -nimisen järjestön valtionapuun.
Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 2013
Christina Gestrin /r
Ville Itälä oli ja on mies paikallaan