Onhan tuo jo kauan tiedetty ihmisten suhteen, sillä paljon helpompi kepun on houkutella kannattajikseen nykyisin kaupunkilaisia kuin maalaisia, koska maalaiset ovat jo kepulaisia. Erityisen hyvin se nähdään suurissa kaupungeissa, kuten Oulussa, jossa kepun kannatus viime kuntavaaleissa nousi 27 prosenttiin. Mutta ilmiö on sama myös monissa muissa kaupungeissa.
Keskustan kannattajat jakautuvat eri ammattiryhmiin seuraavasti:
eläkeläiset 28 %
työntekijät 23 %
toimihenkilöt 18 %
maanviljelijät 10 %
opiskelijat 9 %
yrittäjät 8 %
muut 4 %
Keskustan kannattajat jakautuvat eri ammattiryhmiin seuraavasti:
eläkeläiset 28 %
työntekijät 23 %
toimihenkilöt 18 %
maanviljelijät 10 %
opiskelijat 9 %
yrittäjät 8 %
muut 4 %
Vastaukset 10
Vanhimmat
Mikä yllätys tuo on? Pohjois-Pohjanmaahan on valtaosin maaseutua, Suomen parhaita viljelysalueita, jolla on paljon oikein ökytiloja. Suuremmaksikin olen kepun kannatuksen siellä luullut. Jokohan Väyrynenkin pääsisi sieltä nyt eduskuntaan?
Miten ne Pohjois-Pohjanmaan ökytilat vaikuttaa siihen, että kaupunkilaisetkin äänestää keskustaa?
Vain ökytilojen isäntien äänillä kannatus jäisi alle 1% ?
odotettua !
ei äänestä kepua
väittää, käyvät ihan kuumana..
murrettu !
Jos Lestadiolaiset näyttää kepu-eläteille peukaloa alaspäin, niin se on kepu-elättien menoa se-
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) irtisanoo 44 työntekijää. Kaikkiaan työt vähenevät 100 henkilötyövuoden verran. Loput vähennyksistä tehdään osa-aikaistuksin ja eläkejärjestelyin.
Jos kepu todella jatkossa menestyy kaupungeissa, visio on kiintoisa. Erityisesti nämä kuntaliitokset johtavat jatkossa suuryksiköihin, joissa ihmisten laajempi kanssakäyminen on aiemmin johtanut kepun kannatuksen suhteellisen vähenemiseen. Mikäli näin ei jatkossa käy, on jotain muuttunut perustavanlaatuisesti. Vekkulein näkymä olisi se, että kepu menestyisi yliopistokaupungeissa. Aika näyttää. Itse en tuohon usko. Oulu on, mikä on johtuen pitkälti siitä, missä se on. Se ei käy mittapuuksi, kun punnitaan kepun menestystä kaupungeissa (monikko). Silloin ovat ensimmäiseksi merkityksellisiä Helsinki, Tampere ja Turku.
Kuntaliitoksethan ovat osaltaan johtaneet siihen, että keskustan kannatusosuus esimerkiksi maakuntakeskuksissa on noussut. Tokikaan se ei ole ainoa syy, mutta nähtävissä selittävänä tekijänä erityisen konkreettisesti kuntaliitosten jälkeisissä vaaleissa. Ja esimerkiksi Mikkelin seudulla toteutetussa suuressa kuntaliitoksessa kepu kasvoi kaupunkiin maaseudulta liitetyillä äänestysalueillakin. Joku tutkija selitti ilmiön niin, että pienillä äänestysalueilla asuvat pyrkivät turvaamaan oman alueellisen edustuksen kaupunginvaltuustossa, jolloin oli paras varmistaa alueen ykkösehdokkaan läpipääsy. Tämä ykkösehdokas oli tietenkin lähes aina kepulainen.
Yleisradion selvityksen mukaan kuntaliitosten suurin poliittinen häviäjä olisi SDP. Johtuu siitä, että demarit ovat vielä merkittävä vaikuttaja monissa keskuskaupungeissa, mutta voivat pudota kolmanneksi tai jopa neljänneksi suurimmaksi puolueeksi, jos noihin kaupunkeihin liitetään puhtaita maalaiskuntia, joissa demareiden kannatus on erittäin vähäistä. Kun selvityksen tulos julkaistiin, SDP:n asenne kuntaliitoksiin muuttuikin kriittisemmäksi.
Kokoomus sen sijaan on laskenut kuntaliitoksen vaikutuksen poliittisiin voimasuhteisiin hyvin. Toki sekin menettää hieman asemiaan keskisen ja pohjoisen Suomen kaupungeissa, mutta vahvistaa etelän kaupungeissa, joiden ympäryskunnat ovat esimerkiksi Espoon tapaan varsin kokoomuslaisia.