Voiko joku tavallisissa maa / meri joukoissa ollut rivimies rehellisesti sanoa armejan opettaneen hänelle jotain? Tarkoitan tällä muita kuin sotimiseen liittyviä taitoja, joilla olisi myös käyttöä siviilielämässä.
Ihmetyttää nuo puheet niistä kuuluisista "merkinnöistä papereissa", jotka muka pilaavat jo etukäteen miehen mahdollisen työuran. Samaa schaittia jauhetaan toisinaan myös siviilipalveluksen suorittaneille.
Itse sain armejassa sotilaspoliisikoulutuksen, jossa kuulemma pitäisi oppia muutakin kuin pelkkää "SYÖKSYN, TUEN" -hoilotusta. En tiedä millä lailla olen muka taivavampi kansalainen verrattuna kavereihini, jotka ovat saaneet vapautuksen armejasta.
Ihmetyttää nuo puheet niistä kuuluisista "merkinnöistä papereissa", jotka muka pilaavat jo etukäteen miehen mahdollisen työuran. Samaa schaittia jauhetaan toisinaan myös siviilipalveluksen suorittaneille.
Itse sain armejassa sotilaspoliisikoulutuksen, jossa kuulemma pitäisi oppia muutakin kuin pelkkää "SYÖKSYN, TUEN" -hoilotusta. En tiedä millä lailla olen muka taivavampi kansalainen verrattuna kavereihini, jotka ovat saaneet vapautuksen armejasta.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Jos siellä nyt osa porukasta pääsi hieamn äidin helmasta irti.Ehkä myös sietokykyä kasvatti...?
Jos armeija muka kasvattaa, koska joutuu sokeasti tottelemaan muita, Neuvostoliitto ja sosialismi kasvatti varmaan tuplasti enemmän. Eli mitenköhän on.
Kokeilepa asua muutama vuosi maassa, jossa ei ole yleistä asevelvollisuutta, ja katsele 30 vuotiaita miehiä. Kohteliaita he ovat, mutta muuten useimmat käyttäytyvät kuin kakarat.
Kuinka moni kaikista länsimaisista miehistä on käynyt armeijan? 5%? Niissäkin maissa joissa asevelvollisuus, aika harva sen käy. Ovatko kaikki muut paitsi suomalaiset miehet pentuja? Suomesta löytyy roppakaupalla kakaramaisia 3-kymppisiä, jotka ovat käyneet armeijan.
Olin intissä 9 kuukautta ja sen sota opit olisin oppinnu alle viikon. Loppu aika opettikin vaan vittuuntuu.
Missään vaiheessa EI OPETETTU MITEN se tehdään ja mihin olis parasta lasettaa. Ei minkäänlaista lähikontaktituntemusta ei siis YHTÄÄN MITÄÄN!
No onneksi olen jänismetsällä oppinut että kohti kun lasettaa niin ohi menee... ainakin liikkuvaan...
Ihan tottapuhuen olin suunnattomasti pettynyt kun EI EDES aliupseerikoulussa asiaa opetettu!
Mä ainakin opin nukkumaan lähes missä tahansa millon tahansa. Lisäksi siellä sai hyvää harjotusta siihen miten luistetaan tekemästä jotain.
Noi merkinnät papereissa ovat aivan tyhjän kanssa, mulla tosin ne voivat olla syynä siihen etten ole joutunut kertaamaan kertaakaan :). Mutta noin niinkun siviilielämän kannalta ei mitään merkitystä, tosta kun ei taida enää saada edes lisäpisteitä mihinkään kouluunkaan.
Armeija-aika oli suurimmaksi osaksi turhaa löysäilyä, odottelua tai turhaa nysväystä. Kahdeksan kuukauden aikana olisi ollut aikaa vaikka mihin ensiapu ym. kansalaistaitokursseihin, mutta juuri mitään järkevää ei järjestetty. Olikohan siellä nyt joku lääkärin luento sukupuolitaudeista ja ensiavun alkeet. Samat jutut olin jo oppinut lukion terveystiedon tunneilla ja partiossa.
Armeija opetti vittuilemaan armeijaa käymättömille.
Lisäksi siellä opetettiin vittuilemaan fyysisesti heikommille miehille.
Armeijassa opetettiin myös vittuilemaan hierarkiassa alempana oleville.
Armeijassa opetettiin vittuilemaan niille, jotka uskaltavat kyseenalaistaa.
Armeija opettaa nöyräksi ja ottamaan toiset huomioon. Itse en ole päässyt haluistani huolimatta puolustusvoimille töihin, koska kämmäsin p-kaudella tahallani yhden testin. Kyllä varusmiespalveluksella on merkitystä.
Siis kouluttajat on tyhmiä ja yksinkertaisa eivätkä hallitse edes alkeellista koulutusohjelmaansa. Toki oli joku poikkeuskin joukossa. Teknisessä erikoiskoulutuksessa insinöörikapteeni, joka oli samaa asiaa opettanut vuosikaudet, ei hallinnut teoriaa ja tämä ei ollut edes ainoa kerta.
Peruskoulutus on siis seuraavanlaista ja kielenkäyttö tuo mieleen vähä-älyisen apinalauman kesyttäjän!
Simputus ja armeijan koulutusmenetelmät saksalaista perua
Ihmisestä halutaan tehdä sokeasti ja kyselemättä toimiva,lähes kuin robotti, joka tarvittaessa vaistomaisesti tekee mitä käsketään eikä kysele.
Aikoinaan intissä ollessani (1982) käyttivät kapiaiset sellaista sanontaa että:
"sotilas on kuin kyrpä, menee minne työnnetään eikä kysele!"
Siihen se simputus ja pennalismi tähtää ja esim. sakemanneilla tämä "höykytyskoulutus" oli hyvin pitkälle kehitetty ja sitä toistettiin kunnes haluttu "koulutustaso" oli saavutettu eli äijät teki kyselemättä mitä sanottiin vaikka henki menisi samantien.
Suomen armeijan koulutusmenetelmät simputuksineen ja pennalismeineen on saksalaista perua jo Lockstedin koulutusleiriltä 1916 alkaen ja luultavasti hyväksi havaittu käytännön tositoimissa.
Varmasti se parantaa näiden uusavuttomien mammanpoikien stressinsietoa kun huomaavat ettei siihen hihkumiseen kuolekaan mutta sitä ne ei tajua että niiden tajunta muuttuu vähitellen sokean tottelemisen toteuttajaksi!
Sotilastaitojen lisäksi opin suuresti vuorovaikutustaitoja ja luonnekin taisi vähän kehittyä, kun ei oma napa ollutkaan enää pääosassa. Intti opettaa rutosti, jos haluaa vaan oppia. On turha mennä sinne kiukuttelemaan ja kärvistelemään ja sitten vinkua huonoa saldoa. Tein töitä, otin selvää ja kivaa oli. Suosittelen muutenkin kuin velvollisuutena.
Armeija opetti tai ainakin hioi jo opittuja sosiaalisia taitoja, kun piti tulla toimeen idioottienkin kanssa vaikeissa maasto-olosuhteissa, pienessä porukassa, pitkiäkin aikoja.
Armeija tai oikeastaan enemmänkin juuri sissi-RUK opetti sinnikkyyttä ja velvollisuuden tuntoa. ("Tultiinko tänne luovuttamaan, saatana?!")
Armeija opetti nauttimaan liikunnasta ja jatkamaan kunnon ylläpitämistä reservissäkin.
--
Korpisoturi
http://SUSI1.net
Tulipa tässä mieleeni mielenkiintoinen pointti. Jos kerran armeijassa oppii sosiaalisia taitoja, kuten edellä parissakin viestissä on mainittu, miksi ihmeessä suomalaiset miehet sitten ovat myös armeijan jälkeen äärimmäisen juroja ja epäsosiaalisia?
Aika paha yleistys...
Mutta itselläni, kun tällainen kaupunkilaistoope olen, niin erätaidot olivat arvokkaita oppeja. Samoin se henkisen voiman kasvu monessa mielessä, erilaisten ihmisten kanssa toimiminen ja heidän sietäminen stressaavissa ympäristöissä pitkiäkin aikoja...siihen liittyen oman mukavuudenhalun "kohtuullistuminen". Tosin, se hyöty on varmaan jo nollaantunut :D
" erilaisten ihmisten kanssa toimiminen ja heidän sietäminen stressaavissa ympäristöissä pitkiäkin aikoja.."
Itse ainakaan homoseksuaalina en koe, että armeija olisi opettanut miehiä toimimaan kanssani yhtään sen sosiaalisemmin ja avoimemmin. Että se siitä erilaisuuden sietämisestä.
Tuota, jos odotit tuossa homoseksuaalisuuden viitekehyksessä tai siihen perustuen jotain erityistä, ymmärrän toki, jos olet pettynyt. :)
Mitä tuolla tarkoitin kommentilla tarkoitin: metsässä, sataa, on kylmä ja nälkä, v!tutt44 sekä väsyttää, jotain pitäisi tehdä ja se yksi tyyppi vaihteeksi selittää niitä samoja juttuja 4 päivää putkeen. Näistä seikoista huolimatta homma toimi...vähän enemmän tuonnepäin oli se tarkoitus viitata. Ja joka tapauksessa, varmasti moni joutui sinun kanssaan toimimaan huolimatta siitä, että henkilökohtainen suuntautumuksesi saattoi aiheuttaa heissä närää.
Mutta, itse heteroseksuaalina koin kyllä selvää avoimmuutta - tosin aika pitkälti niiden kanssa, jotka palvelivat kanssani sen 12kk. Ja heidän kanssaan on paljon tapailtu armeijan jälkeen. On varmasti totta, ettei näin käy joka paikassa...
Phite