Olen seurustellut 2 vuotta miehen kanssa.
Suhde on ollut hyvä ja toiminut, mutta huonoja asioita on myös.
Mies syö rauhoittavia lääkkeitä (bentsot) sen verran yli normaalin annoksen, että menee aivan sekaisin.
Tällöin joudun olemaan hänen lapsenvahtinaan alati ja perumaan menojani. Riitelemme koko ajan, mies käyttäytyy kuin lapsi, haukkuu ja uhkailee minua vaikutuksenalaisena. Olen ihan loppu touhuun. Tiedän, että nuo lääkkeet vaikuttavat muuttaen miehen persoonaa radikaalisti ja ne vievät lähes kaikki muistikuvat päivien ajoilta. Ongelma on siinä, että tiedän 100% ettei mies ole oma itsensä lääkkeiden vaikutuksen alaisena, mutta päätös ottaa lääkkeitä on kuitenkin hänen, eli hänen täytyy kantaa vastuu teoistaan, vaikkei hän muista mitään ajasta.
Olen sanonut miehelleni etten siedä hänen käytöstään lääkkeiden alaisena, vaikkakin selvinpäin rakastan häntä oikeasti. Miehellä on aina morkkis lääkkeiden syönnistä ja pyytelee anteeksi luvaten ettei homma toistu.
Eroamispäätös on vaikea juuri tämän asian vuoksi. Mies on luvannut ettei syö lääkkeitä liikaa, mutta viikon kestävät sekoiluputket toistuvat aina noin 2-3kk välein.
Asumme vuokralla minun asunnossani. Miehellä ei ole omaa asuntoa tällähetkellä. Haluan omaa rauhaa ja asua yksin. Miten saisin ''potkittua'' miehen ulos? Vaikkakin se on tylyä. Eroaminen on hemmetin vaikeaa, koska vahvat tunteet on mukana pelissä.
Miesystäväni on myös itsetuhoinen. Hän on sanonut että jos jätän hänet, hänellä ei ole tarkoitusta elää ja hän tappaa itsensä.
En kestä tätä tilannetta. Rakastan miestä ja tulen aina rakastamaan, en halua hänelle pahaa. Pelkään että hän tekee itsellensä jotain lopullista. Olen kerran yllättänyt miehen hänen yrittäessään itsemurhaa. Mies joskus myös käyttää päihteitä holtittomasti ja pelkään hänen puolestaan että ottaa yliannostuksen.
Olen aivan hajalla tilanteesta.
Haluan erota, koska en kestä tätä jatkuvaa stressiä ja huolta, jota miehen sekoiluista ja menettämisen pelosta syntyy (tekee itsarin tms). Tuntuu, kuin se olisi vain ajan kysymys. Mies puhuu usein, että tappaa itsensä. En halua kuulla sellaista ihmiseltä, jota rakastan. Mutta en taida voida häntä auttaa?
Olen jumiutunut tilanteeseen.
Miten minun kannattaisi erota miehestä mahdollisimman neutraalisti?
En halua että hän teloo itseään tai syö yliannostuksen lääkkeitä eron vuoksi.
En antaisi sitä itselleni ikinä anteeksi. Nykyinen tilanne kuitenkin ahdistaa.
Suhde on ollut hyvä ja toiminut, mutta huonoja asioita on myös.
Mies syö rauhoittavia lääkkeitä (bentsot) sen verran yli normaalin annoksen, että menee aivan sekaisin.
Tällöin joudun olemaan hänen lapsenvahtinaan alati ja perumaan menojani. Riitelemme koko ajan, mies käyttäytyy kuin lapsi, haukkuu ja uhkailee minua vaikutuksenalaisena. Olen ihan loppu touhuun. Tiedän, että nuo lääkkeet vaikuttavat muuttaen miehen persoonaa radikaalisti ja ne vievät lähes kaikki muistikuvat päivien ajoilta. Ongelma on siinä, että tiedän 100% ettei mies ole oma itsensä lääkkeiden vaikutuksen alaisena, mutta päätös ottaa lääkkeitä on kuitenkin hänen, eli hänen täytyy kantaa vastuu teoistaan, vaikkei hän muista mitään ajasta.
Olen sanonut miehelleni etten siedä hänen käytöstään lääkkeiden alaisena, vaikkakin selvinpäin rakastan häntä oikeasti. Miehellä on aina morkkis lääkkeiden syönnistä ja pyytelee anteeksi luvaten ettei homma toistu.
Eroamispäätös on vaikea juuri tämän asian vuoksi. Mies on luvannut ettei syö lääkkeitä liikaa, mutta viikon kestävät sekoiluputket toistuvat aina noin 2-3kk välein.
Asumme vuokralla minun asunnossani. Miehellä ei ole omaa asuntoa tällähetkellä. Haluan omaa rauhaa ja asua yksin. Miten saisin ''potkittua'' miehen ulos? Vaikkakin se on tylyä. Eroaminen on hemmetin vaikeaa, koska vahvat tunteet on mukana pelissä.
Miesystäväni on myös itsetuhoinen. Hän on sanonut että jos jätän hänet, hänellä ei ole tarkoitusta elää ja hän tappaa itsensä.
En kestä tätä tilannetta. Rakastan miestä ja tulen aina rakastamaan, en halua hänelle pahaa. Pelkään että hän tekee itsellensä jotain lopullista. Olen kerran yllättänyt miehen hänen yrittäessään itsemurhaa. Mies joskus myös käyttää päihteitä holtittomasti ja pelkään hänen puolestaan että ottaa yliannostuksen.
Olen aivan hajalla tilanteesta.
Haluan erota, koska en kestä tätä jatkuvaa stressiä ja huolta, jota miehen sekoiluista ja menettämisen pelosta syntyy (tekee itsarin tms). Tuntuu, kuin se olisi vain ajan kysymys. Mies puhuu usein, että tappaa itsensä. En halua kuulla sellaista ihmiseltä, jota rakastan. Mutta en taida voida häntä auttaa?
Olen jumiutunut tilanteeseen.
Miten minun kannattaisi erota miehestä mahdollisimman neutraalisti?
En halua että hän teloo itseään tai syö yliannostuksen lääkkeitä eron vuoksi.
En antaisi sitä itselleni ikinä anteeksi. Nykyinen tilanne kuitenkin ahdistaa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olin kerran itse vähän samankaltaisessa ahdingossa. Mies uhkaili itsemurhalla ja sai jatkuvasti pelätä josko nyt kohta tulee joku puhelu että on sen tehnyt. Kun tyyppi on tuossa tilassa on varmaan aika mahdoton päästää irti neutraalisti. Viranomaisille voi tietenkin ilmoittaa tuosta uhkailusta, mutta loppupeleissä tosiasia on että et sinä ole vastuussa hänestä ja hänen tekemisistään jos mies aikoo tehdä itsemurhan se on hänen oma päätöksensä eikä sinun kuulu potea siitä syyllisyyttä. Ei kukaan ansaitse elää tuollaisessa jatkuvassa ahdistuksessa ja pelossa kuluttaa niin paljon energiaakin kun joutuu miettimään mitä se toinen nytkin tekee siinä vain masentuu. Elämä on aivan liian lyhyt sellaiseen. Ehdottaisin että puhut vielä kerran miehen kanssa ja teet hänelle selväksi että jos käytös ei muutu hän saa lähteä. Omassa tapauksessani päätin jättää hänet uhkailuista huolimatta koska en vain yksinkertaisesti kestänyt enää. Onneksi miehellä menee tänä päivänä ihan hyvin ja itsemurha jäi vain uhkailuksi. Toivottavasti saat nyt asiat järjestymään ja jos hänen käytöksensä ei muutu sinun on parempi päästää irti. Tsemppiä!
Usein suhteissa voi olla ongelmana juurikin toisen liiallinen päihteidenkäyttö, eikä se tuollaisessa tilanteessa enää auta, että mies ei muista tapahtumia. Hän lopettaisi lääkkeiden käytön jos haluaisi tarpeeksi kovasti. Sun pitää tehdä selväksi, että mies lähtee lätkimään juurikin hänen lääkkeiden käyttönsä takia, koska muuttuu täysin eri ihmiseksi.
En osaa sanoa tuohon itsetuhoisuuteen mitään, toki useat sanovat sitä mutta eivät oikeasti tee itselleen mitään, miehesi kuitenkin kuulostaa jo valmiiksi itsetuhoiselta ihmiseltä johon auttaa varmaan pelkästään ammattiapu.
Uskon, että pystyt itsekin ottamaan yhteyttä ammattiauttajaan tai auttavaan puhelimeen, sieltä varmasti tulee hyviä vinkkejä tuon eroprosessin käymiseen. Ongelma on kuitenkin sen verran yleinen, että keinot siihenkin löytyy. Itsemurhalla uhkailu ei ole reilua ketään kohtaan.
Koita puhua miehelle vielä ja sanoa, että haluaako hän sinun oikeasti olevan onneton suhteessa ja pitää sinut siinä uhkailemalla. Voiko hän itsekkään nauttia sellaisesta suhteesta. Voisit myös ehdottaa, että hän punkkaisi jollain kaverillaan pari viikkoa ja voisitte olla yhteyksissä, mutta haluat myös omaa aikaa. Ehkä mies tajuaisi, että olet tällä kertaa tosissasi.
En ole ikinä kokenut vastaavaa enkä siis tiedä onko neuvoistani hyötyä, mutta saat ainakin mielipiteitä ja miettiä asiaa itseksesi.