Ajattelin sinusta niin, mutta se taidankin olla minä. Luulin, että osasin kuunnella sisintäni ja heittäytyä Hänen johdatukseensa. En pääse tästä irti. En pysty irtautumaan. Aina, kun yritän ( sinun vuoksesi, en itseni) huomaan tarraavani sinuun entistä enemmän. Ihan kuin turvaa hakien....minä, joka en koskaan henkilökohtaisesti turvaa Hänen lisäkseen muuta kuin itseeni.
Se taidankin olla minä
elämänpelkuri
5551
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ei tarvitse irtautua. Kerro se hänelle. Kerran täällä eletään.
Jos yrität vuokseni jotain niin yritä napata minut. En halua sinusta irti.
Uusi miesystävä, ihan tuore, kiva ja kiltti ja huomaavainen, kaikki kohdallaan, niin luulin. Istuimme kahvilassa ja katsoin ikkunasta sinnepäin kävelevää miestä. Katsoimme toisiamme silmiin ja pitkään. Hän tuli sisään ja tervehti miesystävääni, katsoi taas minuun, kättelimme ja piti kädestäni ehkä hieman liian pitkään. Vilkuilimme toisiamme aika ajoin, luulen nähneeni hänen katseessaan vastauksen omiin tunteisiini. Ei mitään rakkautta ensisilmäyksellä, mutta jotain sellaista, mikä herättää kiinnostusta. Hän oli mies makuuni, kaikki hänessä ja tunsin syyllisyyttä ja vähän haikeuttakin. Tätä miestä en koskaan voisi saada. Kunpa olisin tavannut hänet vain muutaman viikon aiemmin.
Tässä minä sitten olen, kiltin ja ihanan miehen rinnalla ja yritän olla ajattelematta toista. Tapasimme taas tänään, katseemme viipyivät pitkään, hän katsoi huuliani kun puhuin, tavoitti katseeni, kun yritin vilkuilla salaa, hipaisi "vahingossa" kävellessään ohi.
En halua olla tällainen, en halua tuntea näin. Löysin mukavan ja kivan miehen, jollaista etsin kauan, en halua pilata tätä typerillä tunteillani, jotka ovat kuin koulutytön ihastusta... Mitä teen??????
Kuule, jos sun ikäs on vasta koulutytön ikä???
Järki käteen ja kuuntele sydäntä, ota selvää siitä uudesta tyypistä! Selkeesti se on Oikea.