Monesti saanut kuulla räyhäävän tai muuten huonosti käyttäytyvän koiran omistajilta selityksenä, että se on vastaantulevan/toisen puistossaolijan/pihan ohi kulkevan ine. koirakon syytä.
Eikö olisi aika jokaisen ottaa vastuu omasta koirastaan eikä syyttää aina ympäristöä.
Eikö olisi aika jokaisen ottaa vastuu omasta koirastaan eikä syyttää aina ympäristöä.
Vastaukset 29
Vanhimmat
selvää että jos sinä tulet koirasi kanssa toisen kotikadulle häiriköimään, niin sinähän se olet syyllinen ja koira vain hoitaa tehtäväänsä tontinvartijana?
No joo, aika aiheellista asiaa monelle. Pihalta säntäävistä tonttivahdeista pääsee kun aitaa tonttinsa riittävän huolella. Ei mikään ylipääsemätön juttu.
Ja noista ohituksissa koheltavia tai puistomatseja nyt ei kannata aina niin kauhean tosissaan kenenkään ottaa. Se vaan kuuluu koirien, etenkin uroskoirien, elämään että ohittaessa pitää toinen haukkua pataluhaksi. Omistajien tehtävä on pitää huoli siitä että pysytään kohtuuden rajoissa eikä päästetä matsaamaan alkua pidemmälle. Turhaa siinä ketään syyttää on. Riittää kun ulkoillessa koira on hihnassa ja ote niin että pysyy...
Jos koirasi on irti, ja minun kiinni, jonka johdosta tulee jotain krapinaa, niin totta ihmeessä saat vihani niskaasi.
Ahaa, heti tulikin yhden muita syyttelevän vastaus.
Mistä kohtaa kirjoitustani päättelit että pidän koiraani vapaana? Ja miksei "kotikadullasi" saa muut kävelyttää koiriaan? Jos se ei ole yksityinen tie, on sinun oma velvollisuutesi huolehtia ettei koirasi vartioi liikaa, vaan että ohikulkijat pääsevät turvallisesti talosi ohi.
Aloitukseni tarkoitus on juuri vähän herätellä niitä, jotka eivät viitsi kunnolla panostaa koiransa kouluttamiseen ja hyvinvointiin, vaan syyttävät aina kaikesta muiden olemassaoloa. Olemme jokainen vastuussa omista lemmikeistämme, emme voi syyttää ohikulkevaa koirakkoa siitä että oma vetää pultit.
Oma uroskoirani oli nuorena hurja ja saattoi riehaantua ohikulkeville uroksille. En kuitenkaan voinut siitä syyttää niitä ohikulkijoita, vaan piti keskittyä oman koiran kouluttamiseen, aktivoimiseen ja hyvinvointiin. Nyt se on 3v ja ohittamiset menee kuin vettä vain, olen ylpeä.
Juuri näin. Jos ei yksityistie kyseessä, tontin ohi saa kävellä.
Rähiseminen on aina omistajan vastuulla.
Välillä tekisi mieli huutaa, että miksi annat koirasi rähistä, koirako se teillä päättää miten vataantulijaan suhtaudutaan?! Etkö hallitse koiraasi?
Minua kyllä hävettäisi jos en koiraani saisi kunnolla käyttäytymään.
Se jos joku koira ei pidä vaikka uroksista, ei ole mikään syy. Koira ei rähise, jos se siltä kielletään, koira tottelee kun auktoriteetti on kunnossa. Muu on omistajien heikkoutta, osaamattomuutta, laiskuutta, jne.
Lisäänpä vielä, että erityisesti naisilta tuntuu puuttuvan asennetta ja auktoriteettia kieltää koiransa ei-toivottu käytös. Hyssyttelyllä asia nyt viimeksi paranee. Tiukkana pitää olla, ja asettaa rajat kuten lapsellekin, mutta miksi se koiran suhteen on niin vaikeaa?
Yhtä lailla ne miesten koirat rähisee, mutta ainakin puuttuvat siihen paremmalla asenteella. Montakohan kertaa olen kuullut naisen sanat "hei älä nyt viitti olla tollanen" - ihan kuin tuo jotain auttaisi (!). Oenkin päätellyt, että tuolla halutaan tosiasiassa kertoa vastaantulijalle, että ollaan pahoillaan oman koiransa käytöksestä, miksi muuten tuo isoon ääneen sanottaisiin, koska mitään vaikutusta koiraan tuolla ei kerran ole?
Hei,minä olen pieni siro nainen,koirani n.70kiloa ei väitä,eikä rähjää ohikulkijoille,eikä heidän koirilleen,ei vaikka ne rähjäisivät.koulutuksissa käyty nuorena,ja totuteltu kaikkeen mahdolliseen.
Hienoa, kumpa kaikki olisi kaltaisiasi. Teitä vastaan onkin mukava kävellä :)
syyttelin syytöntä? Esitin näkemyksen joka pitää paikkansa(koirat toimivat pääosin ennustettavalla tavalla), ja annoin vielä hyvät neuvot miten sopu säilyy ellei homma muuten pelitä.
- Aitaa piha
- Pidä koira kiinni ja näin
a) ei synny vahinkoja kuten vapaana matsatessa
b) ei synny vahingonkorvausvastuita kun koira on lain edellyttämällä tavalla kytkettynä.
Jos koet että vihani niskassasi on aiheeton, silloin et ole pitänyt koiraasi kiinni. Näin ollen olet vihani kyllä aiheesta ansainnut.
Minulle on ihan sama miten hyvin tai huonosti sinä tai muut olette koiranne kouluttaneet tai opettaneet. Ei vaan kiinnosta. Minua kiinnostaa vain se että oma koirani kulkee hyvin, että yhteistyömme pelittää. Ja että koirani ei joudu turhaan mihinkään puolustustilanteisiin.
Minulla on elämäni aikana ollut jos jonkinmoista koiraa, muutama käytösongelmainen kodinvaihtajakin. Kaikista olen saanut hyvinkäyttäytyviä tiukalla varmalla koulutuksella, paitsi yhden kanssa en onnistunut, vaikka olen hyvä kouluttaja ja hyvä lukemaan koiria.
Ja jotkut koirat tarvivat tiukan kurin, toiset taas hellemmän kurin, voivat muuttua pelokkaiksi ja sen takia suojelevat herkästi itseään jos olet liian tiukalla tavalla kouluttanut. Jokaista koiraa pitää osata lukea, ovat yksilöitä
Se yksi jonka kanssa en onnistunut bokseri-sakemannisekoitus, karkasi ja jäi auton alle, 4vuotta ehdimme yhdessä elää. Koira oli oikea adhd-tapaus, viisas ja rakasti haasteita, joita tarjosimme eri muodoissa, oli mukana aina vaelluksillamme ja muutenkin sai paljon liikuntaa ja aivotyöskentelyä, jäljestyksessä oli huippu! Totteli hyvin ja kuuliaisesti, käveli vierellä nätisti. Kunhan asiat ja ulkoiluttaja pysyi tasaisen rauhallisena kokoajan. Mutta kun tapahtui jtn yllättävää, linnunpyrähdys, vastaantuleva koira ensin rauhallinen ja sitten ärähdys tai äkkiliike, niin omani nöyrä, tottelevainen käytös muuttui salamana hyökkääväksi, tilanteesta riipuen: jahtausfiilikselle, leikkifiilikselle tai joskus tappelufiilikselle. Koirani luonteen huomion ottaen tilanteen sai nopeasti hallintaan, ja sen jälkeen koirani oli entistä tottelevaisempi/nöyrempi ja luki ajatukseni aivan. Mutta tiedän vastaantulijoiden reaktioita seuranneena että kukaan ei ajatellut että olisin saanut hyvin ja nopeasti koirani hallintaan. Ja muutenkin näin vastaantulijoista että ajattelivat että taas yksi ongelmataupaus ja omistaja ei ole nähnyt vaivaa jne..
Tiedän myös mitä teistäkin suurinosa ajattelee, mutta minulle riittää kun itse tunnen omat taitoni ja olen todistetusti onnistunut monen monen erilaisen koiran kanssa.
Pointtini on se että älkää turhan herkästi tuomitko! Esim. tuo minun "ongelma"koirani, sen kanssa kun olisin saanut vielä 1-2v aikaa olisin erilaisten kokemusten kautta saanut koirani täysin tottelevaiseksi itsensä hillitseväksi koiraksi.
Kun koira on ollut pennusta asti sinulla, se on tuplasti helpompi ja nopeampi kouluttaa, kun taas kodinvaihtajan kanssa työtuloksia saa odottaa kauemmin ja sitkeyttä ja mielikuvitusta tarvitaan enempi, takapakkia tulee useammin, ja koiran ennakoiminen ja luonteenpiirteiden oppiminen vie aikaa enemmän.
kaikilla meillä olisi helpompaa kun emme tuomitsisi niin herkästi ja pitäisimme huolen omista asioistamme ja omista koiristamme!
Jos joku sattuu kommentoimaan esim: mun koira ärähtää aina kun toinen lähestyy noin villisti! Ei se välttämättä ole puolustelua tai toisen koiran syyttelyä. Se voi olla vain tuumaus tai halu kertoa asia, ja saattaa olla ihan esim.uusi ilmiö jota ollaan just alettu työstämään pois. Sama koira voi myöhemmin tulla vastaan aivan rauhallisena ja tottelevaisena kuin viilipytty!
"karkasi ja jäi auton alle, 4vuotta ehdimme yhdessä elää." "Totteli hyvin ja kuuliaisesti" "tilanteen sai nopeasti hallintaan, ja sen jälkeen koirani oli entistä tottelevaisempi/nöyrempi ja luki ajatukseni aivan." Miten ihmeessä tottelevainen, nöyrä ja kuuliainen koira karkaa ja jää auton alle????? Ei ehkä kannattais rummuttaa täällä omia koiranluku ja -koulutustaitojaan, jos meriitit ovat tällaiset....
lukenut koko viestiä ajatuksella? Se kannattaisi tehdä. Tuo nimittäin sanoi ja korosti että auton alle jäänyt oli se ainoa poikkeus, jota ei ollut saanut KUNNOLLA hanskattua. Kyllä 9/10 on jo aika hyvä saavutus jota voi kehuskellakin.
Jos yksi haaveri tapahtuu, se tekee sinusta koirasta tottelemattoman ja omistajastaan huonon?
Meidänkin koira ed. koira oli todella tottelevainen ja kuiliainen, mutta kerran kahdeksan vuoden aikana karkasi hajujen perässä metsään, ei sattunut menemään suuntaan jossa olisi tullut lopulta autotie vastaan.
Mistäs sait luvun 9/10? Ei ainakaan ogiks
Haavereita voi sattua kenelle tahansa, enkä ole missään väittänyt, että se tekisi omistajasta huonon, mutta..... jos koira on tottelevainen, kiltti ja kuuliainen, niin kyllä sen saa pysäytettyä hajun perästä. Jos ei saa, niin silloinhan se on tottelematon/kuriton?
Mihinkähän tuo lopputeksti jäi? Eli: Ei ainakaan ogiks
Tää ei näköjään suostu tuon nimim. kirjoittamiseen.... eli vielä kerran: Ei ainakaan nimimerikin tekstistä :)
naantalin aurinko tuolla rivien välissä kun osaa lukea ja laskea:
"Minulla on elämäni aikana ollut jos jonkinmoista koiraa, muutama käytösongelmainen kodinvaihtajakin. Kaikista olen saanut hyvinkäyttäytyviä tiukalla varmalla koulutuksella, paitsi yhden kanssa en onnistunut, vaikka olen hyvä kouluttaja ja hyvä lukemaan koiria. " ja " ja olen todistetusti onnistunut monen monen erilaisen koiran kanssa."
Luuletko että ylläolevan tekstin voisi kirjoittaa joku jolla on ollut yksi kiltti ja yksi ongelmakoira? Veikkasin siis lähemmäs 9/10 onnistuneesta tapauksesta koska hän puhui vain yhdestä (1) ongelmatapauksesta ja monen monesta onnistuneesta. Voin toki olla väärässä ja suhde onkin 19/20.
"Jos ei saa, niin silloinhan se on tottelematon/kuriton? "
- Ei vaan sitä sanotaan metsästysviettiseksi. Riistaverinen koira VOI olla erittäin tottelevainen ja kurinalainen kaikissa muissa tilanteissa poislukien se riistan haju tai näkeminen. Tiesitkö että tämän vuoksi metsästykseen käytettävät koirat pidetään yleensä kiinni metsästysajan ulkopuolella? Ja koska lähes kaikissa koirissa on riistakoiran "vikaa" niin suositellaan ihan lakipykälien nojalla pitämään muitakin kiinni tiettyinä aikoina.
kun Mamma mia ihmetteli mistä joku sai luvun 9/10, niin veikkaus meni lähes oikeaan, eli jotkut osavat tehdä oikeanlaisia päätelmiä toisten kirjoituksista, osa haluaa vain aina olla eri mieltä kuin muut! Eli oikea luku on 10/11. Eli olen omistanut 10 tosi upeasti käyttäytyvää koiraa, joista 4 on ollut koviakin kokeneita kodinvaihtajia. Ja tämä koira 1 koira 11koirastani oli sellainen jonka kanssa en onnistunut(aikamme loppui kesken). Koiria minulla on ollut vaihtelevasti vuosien varrella 1-3kerrallaan. 1/2vuoden ajan koiria oli 4kpl. Tällä hetkellä minulla on 2koiraa.
Kyllä minä tiedän, mitä on riistaviettisen koiran omistaminen. Minulla on itsellä tällä hetkellä koirat nro 8 ja 9 menossa, kaksi on ollut kv-koiria (toinen kuin ihmisen mieli ja toinen sitten taas erittäin haastava), joten kokemusta löytyy kyllä täältäkin.
Yksi aiemmista koirista oli todella riistaviettinen, oli käyttövalio (palveluskoira) jäljellä, avoimessa luokassa haussa ja kisasin sen kanssa myös tokossa ja agilityssä eli koiralla kyllä oli titteleitä. Vaan en sitä ikinä olisi kutsunut tottelevaiseksi tai kuuliaiseksi, koska metsässä paineli ihan taatusti kuurona hirven tai pupun perään. Onneksi ei onnettomuuksia sattunut (eli 13 v 8 kk ikäiseksi ja kuoli ihan vanhuuttaan). Ikinä en ole itseänikään pitänyt huonona koiranomistajana (vaikka tämä yksi karkailikin) vaan pelkästään taitamattomana koirankouluttajana, koska en saanut tätä asiaa kitkettyä koirasta pois. Käskyn alla koira siis oli hyvinkin kuuliainen, esim. oli aggressiivinen toisille koirille, mutta tokon paikallamakuussa ei ikinä edes meinannut lähteä vieruskaverin päälle, ei vaikka toinen olisi sitä provosoinut.
Olen itseäni kohtaan ihan yhtä kriittinen kuin muitakin koiranomistajia kohtaan. Edelleen luen vinkkejä siitä, miten riistaviettinen koira saadaan koulutettua oikeasti tottelevaiseksi (pois sieltä riistan perästä), vaikka tämän omani kuolemasta on jo yli 5 v. Ja yritän miettiä, että olisiko tuosta ollut apua meille..... toistaiseksi en ole yhteenkään pätevään vinkkiin törmännyt (impulssipanta olisi ehkä toiminut, mutta sellaiseen minä en lähde....).
Syy voi olla myös koirassa itsessään. Kaikista koirista ei ole mahdollista kouluttaa sosiaalisia, vaan jos syntyy aggressiiviseksi, niin sellaisena saattaa kaikesta (myös hyvästä koulutuksesta) huolimatta myös pysyä. Aivan kuten ihmistenkin kohdalla.
En tiedä pitäiskö väittää vastaan kun en ole kovin kokenut koiran omistaja, vasta puoli vuotta ollut meillä koira mutta kerron eräästä ongelmakoirasta joka oli erittäin agressiivinen muille koirille. Se oli tosi pelottava koira, enkä tiedä miten sitä koulutettiin mutta kerran näin kun se meinasi alkaa ärisemään, niin omistaja koppasi sitä remmillä kuonolle mutta ei kovin lujaa ja sanoi ei. Siis meidän koira tuli vastaan. Se koira keskittyi sen jälkeen vain siihen omistajaan ja meni hiljaa ohi. Nyt se jo ohittaa muut koirat ja katselee vielä niitä mutta ei näytä hampaita. En nyt sano että piiskatkaa koiraanne mutta se että kyllä osaavat ihmiset saa ihmeitä aikaan joskus. Eilen näin kun se koira leikki omistajan kanssa pallon hakua ja nyt se on saanut kodin jossa sen ei tartte olla vihanen.
Olet mielestäni osittain oikeassa. Tottakai jokainen koiranomistaja on omasta koirastaan vastuussa eikä vastuun sälyttäminen muille korjaa ongelmaa jos sellainen on olemassa. Mutta on myös totta että jos jollain on perusrauhallinen koira jota ei ole tarvinnut provosoiviin koiriin siedättää koska luonnollisesti ei niitä huomioi, niin jos tulee vastaan koira joka lähettää todella vahvoja hiljaisia uhkauseleitä niin tämä koira voi reagoida osoittaakseen ettei ole heikko. Minä olen saanut koirani siedätettyä provosoiviin koiriin koska en siedä yhtään räksyttämistä mistään syystä koiriltani kun olemme lenkillä, mutta en voi väittää että on mahdollista kouluttaa kaikki koirat näin koska epävarmalle tai aralle koiralle se on niin paljon pahempi paikka. Omistajan kuuluisi tehdä parhaansa minimoidakseen koiransa stressiä, räyhääminen on myös stressiä. Tähän toki pystyy vain yksilön puitteissa, paljon on koiran aineessa kiinni. Joten itse en tuomitse muita joiden koirat käyttäytyvät huonosti, ikinä ei voi tietää taustoja. Ja apua voi kyllä tarjota jos toinen vaikuttaa vastaanottavaiselta :)
Osittain oikeassa? Missä asiassa olin väärässä?
Kuten sanoin, koiran koulutukseen, aktivointiin ja hyvinvointiin pitää panostaa saadakseen siitä hyvin käyttäytyvän.
-Koulutus sisältää oikeanlaisen käyttäytymisen oppimista.
-Aktivointi sisältää leikkiä ja temppuharjoittelua.
-Hyvinvoinnista huolehtiminen tarkoittaa, että koira saa riittävästi liikuntaa, lepoa ja kunnon ravintoa ja sen terveydestä pidetään huolta muistamalla säännölliset rokotukset, madotukset, turkinhoito, kynsien leikkuu ja että se viedään aina tarpeen tullen eläinlääkäriin. Koiran tarvitsee myös kokea olevansa hyväksytty perheenjäsen, joten rapsuttelua ja ystävällistä kohtelua runsainmitoin :)
Hyvä omistaja tunnistaa koiransa tempperamentin ja soveltaa koulutusmetodeja sen mukaisesti, kuitenkaan ei koskaan saa käyttää väkivaltaa, vaikka koira olisikin "adhd" tai "aggressiivinen". Rauhallinen omistaja saa hurjimmankin remupetterin rauhoittumaan ajan kanssa. Oma kokemus on että kärsivällisyys on paras apu hankalaa koiraa kouluttaessa. Pahoinptely vain pahentaa, vaikka koira juuri selkäsaunan jälkeen olisikin "kiltti". Se on kiltti vain pelosta.
Ja kuka haluaa koiran joka pelkää, kun voi saada iloisen ja onnellisen kiltin koiran, jos vaan jaksaa panostaa aikaa ja kärsivällisyyttä kouluttamiseen?
Luitko muuta kirjoituksestani kuin ensimmäisen lauseen johon viittaat? Koska lopulla tekstistäsi ei oe mitään yhteyttä kirjoittamaani. En puhunut hurjista remupettereista, en sanonut ettei koiran tarpeisiin kuulu vastata enkä todellakaan viitannut missään koiran pelotteluun tai väkivallalla kouluttamiseen. Jos vain suollat samoja vastauksia lukematta oikeasti kirjootuksia niin voit jättää vastaamatta tähän. Jos luet ajatuksella läpi ensimmäisen kommenttini ja sinulla on siitä ajatuksia kuuen siitä mielelläni :) Huom että siinä esitin omia mielipiteitäni, en väitä faktoja koska se ei edistä vuoropuhelua.
Sori, rn tosiaankaan lukenut muuta kuin ekan rivin, sillä olen täällä jo pitkän aikaa lukenut viisastelujasi. En vastannut sinulle suoraan, kerroin vain omat mielipiteeni, kuten sinä teet lähes joka ketjuun.
En halua kuulla mielipiteitäsi, joten en lue huolellisesti läpi kirjoituksiasi enkä esitä niistä mitään ajatuksia.
Onkohan sinulla pikkutonttuja päässä jotka sekoittavat jotain kun näet kirjoituksia minulta joka paikassa vaikka tälläkin hetkellä olen tämän aloituksen lisäksi kommentoinut yhteen toiseen. Enkä todellakaan suolla asiaan kuulumatonta vastausta samalla linjalla joka juttuun, en edes ymmärrä niitä jotka niin tekee. Samalta kokemuspohjalta tietysti kirjoittelen aina. Jännä että olen jotenkin ilmeisesti ärsyttänyt sinua, ehkä jossain toisessa ketjussa, sanomisillani vaikka yritän aina pysyä asiayhteydessä ja keskustella kohteliaasti, kommentoiden vain keskusteluihin jotka oikeasti kiinnostaa.
Olen ottanut vastuun koirani tekemisistä, mutta koirani suojelu- ja vahtivietin takia varoittaa toisia koria ja humalaisia tulemasta meidän aidatulle pihalle. Itse oman koiran kanssa välttelen mielellään pihoja missä on koiria, ettei tule turhaa näille koirille stressiä ohikulkijoista.
Tuollaisia selittelijöitä löytyy joka ketjusta. Väittää tekevänsä juuri oikein, mutta asenteesta huomaa, että kirjoitus onkin osunut arkaan paikkaan ja siitä on vedetty herne nenään.
Jos olet ottanut vastuun, niin mitä siinä nyt sitten iniset?
Ja eikö minun kirjoituksestani käy aika selvästi ilmi, että minä olen ottanut vastuun koirani käytöksestä.
Näppärää,jos asuu itse tienpäässä,ja matkalla siinä on koiria pihoissa,niin sitten kiertää jostain metsän ja pellon kautta,ettei vain häiritse muita....en tosiaankaan,kierrän mistä haluan,ja tietä käytän,kun tiemaksunkin maksan .En väistele muita.XD