Meillä on annettu yksivuotiaalle leikatulle urokselle uusi koti. Ollut meillä runsaan kk. Edistystä on tapahtunut koko ajan. Koira on sekarotuinen, emä labbis, isä karhukoira. Lukemani perusteella tunnistan koirassa paljon labbis -piirteitä: mahdottomasti virtaa, touhottaja, halukas oppimaan, tulee hyvin luokse esim metsälenkillä, missä saa juosta vapaana.
Koiralla on paksu turkki. Sen pitää saada olla mieluiten pihalla ison osan päivästä. Näin on ollutkin sen edellisessä kodissa, ihan pennusta asti... Eli meillä saattaa olla edessä asunnon vaihto rivarista taloon. Se on muutenkin ollut aikomuksenamme, ennen tätä koiraa. (Aikaisempia koiria on ollut.) Mielestäni osa sen huonosta käyttäytymisestä ilmaantuu myös silloin, kun sen on kuuma ja näin ollen tukala olla. Se rauhoittuu heti, kun sen vie ulos jäähtymään. Se ei kuitenkaan halua jäädä yksin ulos suht julkiselle paikalle rivarimme edustalle. Johtuu myös siitä, että sen pentuajan kodissa, se ilmeisesti suljettiin ajoittain ulos, erilleen muusta perheestä.
Ongelma: tietyissä tilanteissa koira saa hepulikohtauksia, jotka vaikuttavat lähes hulluuskohtauksilta. Näitä olemme opettelemassa rauhoittamaan rauhoittavalla 'kiinnipitämisellä' miehen sylissä. Koira rauhoittuu, ja ilta jatkuu rauhallisesti. Olen miettinyt hulluuskohtauksen syytä, koska se tapahtuu aina sen jälkeen, kun mieheni palaa koiran kanssa hihnalenkiltä. (Päivällä koira viedään metsälenkille, missä se saa juosta vapaana. Kotona se on täysin rauhallinen sen jälkeen.)
Mietin, että onko syynä se, että se kokee hihnassa lenkkeilyn stressaavana? (Aikaisemmassa kodissa sitä ei koskaan kuljetettu hihnassa.) Minulla on nilkassa toistaiseksi leikkauksesta toipuminen, eli en voi kuljettaa voimakasta, hihnaan oppimatonta koiraa. Alussa vein sitä aamulenkille, kuljin etanavauhtia, mutta ei koira kotiin tultuamme kohtauksia ainakaan pientä riehumista enempää saanut.
Mietin, että onko syy miehessäni, siinä miten hän 'on' koiran kanssa? Vai hihnassa kulkemisessa? Mieheni ei ole kovin hyvä vuorovaikutuksessa, eikä etenkään 'yhteyden' luomisessa. Stressaantuuko koira lenkillä mieheni 'yhteyden' laadusta? Koira jännittyy, ja jännitys purkautuu, kun se pääsee kotiin? (Koira alkaa luottamaan minuun, joka odottaa kotona.)
Onko tämä turhaa psykologisointia? Kenties koira vain saa hulluuskohtauksiaan, koska jännittyy hihnassa kulkemisesta?
Toinen ilmennyt ongelma:
Koira haluaa mieltää mieheni johtajaksi. Näin se ainakin hakee mieheni hyväksyntää, huomiota. Eli tykkää miehestäni. Tosin luottaa minuun. Kirjoitin, että miehelläni on puutetta kontaktin ottamisessa, tunteiden ilmaisussa, tai yleensä hän ei viitsi miettiä, miksi koira käyttäytyy tietyllä tavalla. Eikä ole kiinnostunut lukemaan.
Hänelle riittää koiran kuljettaminen ulkona, ja yleensä on hyväntuulisena mukana koiran hoidossa, JOS koira on helppo. Kuten tämäkin koira tietyissä tilanteissa on.
Nyt koira on hihnalenkiltä palattuaan alkanut käyttäytyä kiusallisella tavalla. Se ilmeisesti hakee mieheni huomiota väärällä tavalla. Vai onko se jopa pelkoa, tai luottamuksen puutetta? Koira hyppii voimakkaasti miestäni vasten, yrittää tavoitella kasvoja. Eli ylivilkasta 'rakastumisen' ja iloisuuden ilmaisua. Mutta kun siinä on jotain hysteeristä. Koira ei ole puhtaasti iloinen, vaan se on jo ongelmallista käyttäytymistä.
Sitten kun mies menee sohvalle istumaan, sielläkin koira alkaa tehdä samaa, jopa tietynlaista näykkimistä ja 'puremista'. Yleensä koira istuu nätisti vieressä pienen hetken, läheisyyttä hakien. Tämä hyppiminen, näykkiminen ja mieheni ahdistelu tapahtuu hihnalenkin jälkeen. Tietysti se on tietynlaista huomion hakemistakin.
Olen nyt miettinyt, että johtuuko koiran käytös sittenkin siitä, että mieheni käytös lenkillä saa koiran jännittyneeksi? Vai onko kenelläkään vastaavia kokemuksia.
Paljon on opittavaa, että osaisi opettaa.
Olisin kiitollinen palautteesta. Kaikki palaute on arvokasta. Johtajuudesta sen verran, että en ole johtajuus -ajatteluun uskova (Anders Hallgrenin mukaan johtajuus puheet ovat puppua).
Hyppii, näykkii ja 'pentu puremista'...
9
271
Vastaukset
- koirankasvattaja
Sun täytyy ihan ensin tajuta, että koira on eläin.
Sitten :
- Kun koira tekee väärin, tulee se painaa maahan ja osoittaa, että se ei määrää vaan te.
- Sulkea yksin, kun ei ole kunnolla.
Lisäksi, yksivuotias on vielä luonteeltaan leikkisä. Sitä ei tule tukahduttaa ( leikkiä), jollei kyseessä ole palveluskoira, jolloin koira ei saa elää omaa koiranelämää.
Labbis/karhu on hyvä sekoitus. Parempi vielä olisi jokin seefferilisä.
Onnea ! Koira on varmasti mukava. Toivottavasti labbis ei ole liikaa, koska se on heikkous luustolle ja terveydelle.- PerttuliP
Positiivisesti...
vahvistetaan hyvää/oikeaa/haluttua käytöstä palkitsemalla, jätetään huono huomiotta.
Alistamisella saa pelokkaan koiran.
- Aamun optimismi
Kiitos vastauksesta. Totta, on aina muistettava, että koira on eläin. Ihminen on siitä hölmö, että unohtaa usein ettei koira ole lajitoverinsa. Tai ainakin minä unohdan. Mies taisikin sitten ottaa koiran syliinsä 'vangiten', koira tuntuu rauhoittuvan. Yritän painottaa hänellekin, että määrätietoinen rauhallisella tavalla on oltava, ei aggressiivinen.
Ihana koira se on, vaikka välillä minusta tuntuu, että kiltistä lupposesta tulee esiin pirulainen. Aikaisemmat koiramme (-ni) olivat narttuja ja pennusta asti. Useampi koira, saivat telmiä ja leikkiä keskenään. Ei ollut koskaan minkäänlaisia näykkimis-tai puremisongelmia, eikä hyppäämistä yms. Ei mitään ongelmia. Normaalia pentujen kenkien ja sitten luiden puremista.
Löytökoirana otetulla ihanalla aikaisemmalla yksivuotiaallamme oli eroahdistusta, mutta se oli ymmärrettävää, olihan se hylätty, eli sellaisesta pentukodista. Siitäkin tuli ihana ja rakas koira.
Kyllä me tästäkin hyvä koira saadaan. Kiitos vain rohkaisustasi!- aikansa kutakin
Aloittaja lisää vielä: sinä eka vastaaja! Erittäin hyvä ja tärkeä asia tuo, mitä toit esiin koiran leikkisyydestä! Pennun pitää saada olla pentu, nauttia elämän kohtaamisesta, 'riehumisestakin' jne. Se kyllä muuttuu ajan myötä. Kokemusta on koiran ikääntymisestä ja vanhenemisesta, tulevat aina vain rakkaimmiksi. Edesmenneet ystävät ovat aina sydämessä jä mielessä, kyyneliä vuodatan kauniille, korvaamattomille muistoille.
- mindeliinos12
aikansa kutakin kirjoitti:
Aloittaja lisää vielä: sinä eka vastaaja! Erittäin hyvä ja tärkeä asia tuo, mitä toit esiin koiran leikkisyydestä! Pennun pitää saada olla pentu, nauttia elämän kohtaamisesta, 'riehumisestakin' jne. Se kyllä muuttuu ajan myötä. Kokemusta on koiran ikääntymisestä ja vanhenemisesta, tulevat aina vain rakkaimmiksi. Edesmenneet ystävät ovat aina sydämessä jä mielessä, kyyneliä vuodatan kauniille, korvaamattomille muistoille.
Mun tädillä on koira joka hyppii ja näykkii mutta Se on vasta pentu . Koira kulussa Se ie keskity vaan Se haluis vaan painii toistenkaa ,mun tädille Se on nöyryyttävää kun Emma ei tottele yhtään.
- Aloittaja....m
mindeliinos12 kirjoitti:
Mun tädillä on koira joka hyppii ja näykkii mutta Se on vasta pentu . Koira kulussa Se ie keskity vaan Se haluis vaan painii toistenkaa ,mun tädille Se on nöyryyttävää kun Emma ei tottele yhtään.
Mindeliinos. Aloittaja: ihan suotta koet tätisi pentukoiran temppuilun nöyryyttäväksi. Pennun kuulukin olla villi, leikkisä ja kuriton. Tosin koiranpennuillakin on yksilöllinen luonne ja temperamentti. Koulutus ei mene turhaan, vaikka sen keskittymishetket olisivatkin tooosi lyhyitä. Se oppii siitä huolimatta asioita; olemaan ihmisten ja toisten koirien kanssa.
Älä vaadi siltä liikaa. Nauti sen pentuajasta ja naura sen hötkyilylle. Ei ole mitään syytä hävetä. Ohjaaja osaa opastaa sinua. Koirasi oppimiskyky paranee sen tullessa hieman vanhemmaksi. Pentu oppii uusia asioita ja kehittyy leikin kautta, aivan kuten ihmislapsikin. Silloin on syytä huolestua, jos lapsi ei leiki tai pentu ei kujeile ja hötkyile yhtään.
PS Halutessasi, lainaa kirjastosta huippuhyvän koirankouluttajan Anders Hallgrenin kirjoja.
Nauti kesästä ihanan leikkisän pentukoiran kanssa!
- Aika parantaa
Aloittaja lisää tänään, neljä kuukautta viestiketjun aloittamisesta ( 21.12.13):
Käytökseen liittyvät 'ongelmat', pentupureminen, hyppely ym, ovat vähentyneet huimasti, voisi sanoa, että ovat lähes loppuneet! - Aika, kärsivällisyys ja rakkaus ovat tehneet tehtävänsä! Näin jälkiviisaana sitä ihmettelee omaa tyhmyyttään: mitä voi odottaa 1-vuotiaalta urokselta, joka on viety pois pentuajan ensimmäisestä kodista uuteen kotiin. Lisäksi, ekassa kodissaan pentu on saanut kasvaa liian itsenäisesti, eikä sillä ole rakentunut luottamuksellisia kiintymyssuhteita ekan perheen jäseniin.
Ihana koiramme on tätä nykyä aivan kuin toinen koira, ja vieläkin näkyy muutosta ja edistystä päivittäin. Sosiaalistaminen muihin koiriin on jäänyt sattuneista syistä vähälle (meilläKIN), mutta se on agendassa.
Ainoa jäänne sen 'oncelmakäytöksessä' on tuo hepulikohtausta muistuttava paniikkikohtaus. Olen nyt vahvistunut huomiossani, että koira saa sen yks kaks, kun laumamme johtajana pitämänsä mieheni käyttäytyy piiloagressiivisesti. Miehellä ei ole pinnaa. Olen huomannut, että ilmeisesti edellisen perheen isäntä on omannut yhtä lyhyen pinnan. Agressiivisuus on ikävä luonteenpiirre.
Koira luottaa minuun täysin, joten tämä tasapainottaa isännän epäjohdonmukaisuutta. Muutoin isäntä kyllä kohtelee koiraa hyvin.
Loppupäätelmänä voin sanoa, että kun rakastaa koiraa ja osoittaa luotettavuutensa vaikeuksienkin aikana, koira alkaa muuttumaan. Vaikeatkin käytösmallit jäävät; tosin ennakoiminen on tärkeää.
Rauhoittunut ja omistajaansa luottava 'kodinvaihtajakoira' kykenee keskittymään siihen, mitä sille opetetaan, minkälaista käytöstä siltä odotetaan.
Luottavainen ja omistajansa rakastama koira alkaa luonnollisestikin käyttäytymään omistajaa miellyttääkseen (hyvä opetus). Turvattomuutta, pelkoa ja kiihtyneessä mielentilassa (ei muutu hetkessä) oleva koira vain reagoi kiihtymällä enemmän, jos ympärillä olevat ihmiset reagoivat kielteisesti sen ongelmakäytökseen. - Kyseessä ei siis todellakaan ollut huono johtajuus, hupno koulutus vaan koira reagoi siihen astisiin elämänkokemuksiinsa.
AIKAA, RAKKAUTTA, LUOTETTAVUUTTA JA KÄRSIVÄLLISYYTTÄ. - eka koira
Minä suihkautan nenälle sitruunamehua. Rauhoittaa heti. Ei hypi ei pure. Nykyisin pelkkä sitruunapullon näkeminen auttaa.
- Neurologiaa
Perimmäinen totuus on, että kun ihminen oppii, niin hän kykenee opettamaan koiraansa. Pitkän pinnan ja kärsivällisyyden opetellut ja harjoittanut ihminen kykenee muuttamaan myös koiransa käyttäytymistä. Koira on omistajansa (myös edellisen omistajansa, jos kodinvaihtaja) peili.
Sitruunapullo voi toimia ihmisille, jotka eivät halua oppia muita keinoja.
Hermosto oppii loputtomasti uusia toimintamalleja. Uudet toimintamallit (mm kärsivällisyys) edellyttävät harjoituskertoja ja toistoja. 10 toistoa lupaa jo hyviä tuloksia käytösmallien muutoksessa. Toisin sanoen, edistystä voi tapahtua jo kahdessa viikossa.
PS Tsekkaa vanhempiesi tottumuksia ja toimintamalleja. Onko jompikumpi vanhemmistasi tosi lyhytpinnainen? Jos sinä olet myös lyhytpinnainen, niin tämä ei johdu lyhytpinnaisuuden periytymisestä, vaan että olet oppinut vanhemmaltasi tämän tavan reagoida (hermosto). Voit milloin tahansa päättää harjoitella pitkäpinnaisuutta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."
Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi1304975- 313154
Haluan jutella kanssasi Nainen
Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O161817Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa
Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak221770Onko mies niin,
että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.191635Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta711491Armi Aavikko Malmin hautausmaa
Haudattiinko Armi arkussa Malmin hautausmaalle vai tuhkattiinko hänet? Kuka tietää asiasta oikein?101253Miksi näin?
Miksi vihervassut haluaa maahan porukkaa jonka pyhä kirja kieltää sopeutumisen vääräuskoisten keskuuteen? Näin kotoutumi191247Haluisin suudella ja huokailla
ja purra kaulaasi ja rakastella sinua. Haluisin puristella rintojasi ja pakaroitasi. Ei sinulla taida olla kuitenkaan ni161227Ison Omenan uhri tukahdutettiin kuoliaaksi. Kuolinsyynä sydämen pysähdys.
Eli naisen hengittäminen estettiin ja tästä oli suorana seurauksena sydämen pysähdys. Ihan oppikirjan mukainen tapaus. H171207