Miten Marx määrittää pääoman, työ- ja arvonlisäusprosessin jne.

Mitä tarkoittaa Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma sekä Lisäarvo

Nyt Lisäarvo on määritelty seuraavalla tavalla: MYYNTIHINTA miinus Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma. Kun nyt me toimimme sellaisissa Elinkeinoelämän kuvioissa, joissa Identtisyysoletus C:n ja Q:n suhteen ei ole voimassa reaalisena ja loogisena vaan Epäidenttisyysoletus, niin nyt Yrityksen tulokseen vaikuttaa voimalla kunkin hetken Kilpailu- ja Markkinatilanne. Nyt Myyntihintojen vaihtelua selittää Kysynnän ja Tarjonna Laki, mutta ei kuitenkaan Arvoperustaa. Niin ja nyt Arvoperusta on johdettavissa Työvoima- ja Työaikakuvioon siis siten, että Työläiset Valmistavat Tavaran tai tuottavat Palvelun, ja joiden Rahallinen Arvo on Keskimäärin liitettävissä Työajan Käyttöön. Nyt sitten todennäköisesti sellainen HYÖDYKE, jonka valmistamiseen ja tuottamiseen ei tarvita Työaikaa, on ns Vapaa Hyödyke, ja jossa Pysyvän ja Vaihtelevan Pääoman osuus on pieni, jos sitä ei ole olemassa olenkaan. Nyt Vapaa Hyödyke rp:t ovat jotain sellaista kuin ILMA, Auringon Valo, Vapaa Luonto kuten Järvi tai Joki uimapaikkana tai vastaavana.

Kun me nyt puhumme ja kirjoitamme siitä asiasta, että voimmeko me luoda Lisäarvoa vai emme, niin Erään Katunarrin ja Kulkurin vastaus on se, että Lisäarvoa ei voi luoda tietoisesti vaan se Lisäarvo syntyy tai kehkeytyy Markkinoilla Kysyntä- ja Tarjonta-ilmiön sivutuotteena. Nyt ainoa varma kuvio yrityksessä on Pysyvän ja Vaihtelevan Pääoman osuus, siis valmistuskustannukset, mutta nytkin pitää huomata se asia, että koska kaikki yritykset ovat erilaisia, siis identtisyysoletus ei ole voimassa, niin Valmistuskustannuksetkin vaihtelevat yrityskohtaisesti. Nyt tämä tarkoittaa sitä, että jos jonkun tuotteen Myyntihinta keskimäärin on jotain sellaista kuin 300 euroa, niin jotta Yritys saisi Pysyvän ja Vaihtelevan Pääoman kustannuserän revittyä markkinoilta, niin nyt yrityksen Valmistuskustannukset eli Pysyvän ja Vaihtelevan Pääoman osuus ei saa nousta yli 300 euron. Jos nyt kuitenkin Yritys Haluaa jotain myös viivan alle eli Lisäarvoksi, niin nyt valmistuskustannukset pitää olla alle 300 euron, siis ehkä jotain 200 euroa. Jos Valmistuskustannukset ovat 200 euroa, niin nyt Lisäarvo-osuus on 100 euroa.

Niin ja nyt voimme sanoa sen, että Kaikki Yritysmaailmassa on markkinavetoista ja joka myös tarkoittaa sitä asiaa, että jos tuote on kuluttajaväestön mielestä hyvä, niin ihmiset ovat valmiita maksamaan ehdoitta sen hinnan, jonka yrittäjä yrityksensä omistajana vaatii. Nyt ongelmana on se, että mistä ihmeestä YRITTÄJÄ tietää sen, että mitä Kuluttajat ovat valmiita maksamaan. Niin ja ei nyt ole varmaankaan mahdollista kovin paljoa kokeillakaan sitä asiaa, että miten paljon kuluttajat ovat todellakiin valmiita maksamaan jonkin yrittäjän tuottamasta hyödykkeestä. On kai ainoa mahdollisuus käytännössä se, kun Yrittäjä etsii sopivaa myyntihintaa, niin tutkia se, että mitä muut yrittäjät pyytävät valmistamistaan tuotteista ja tältä pohjalta yrittää ratkaista sen asian, että MITÄ yrittäjämme kannattaa pyytää omista tuotteistaan. Nyt on myös hyvä huomata, että yrityksen rivityöväestö ei luo yksin yhtään mitään vaan se on ns suorittava eli Vaihetyöporras, joten kaikkein tärkein henkilöryhmä yrityksessä ovat Insinöörit, Ekonomistit, Juristit ja siis yleensä Johto- ja Suunnittelutyöryhmän jäsenet. Niin mitähän todella rivityöväestö luo vai luoko yhtään mitään? Onkohan luominen ja keksiminen sama vai eri asia?

Miksi Työ ja Työaika ei yksin selitä ns. Arvoperustaa?


Nyt pitää muistaa se asia, että Marxilainen Filosofia ja Sosiologia rp:n avulla ei pyritä rakentamaan työväestölle mitään sellaista, josta voisimme käyttää sanaa PARATTISI, vaan tutkimaan sitä, että missä me menemme elinkeinoelämän ja luonnon kuvioissa. On myös hyvä muistaa se asia, että ilmaiselle rahalle löytyy aina ottaja, mutta ongelmana ilmainen rahakuviossa on se, että mistä löytyy maksaja. Nyt on myös Hyvä Kysymys se, että pitääkö omistajakunnan vastata aina ja kaikkialla pieneläjän ja rivityöväestön huoltoturvasta vai voisimmeko myös vaatia sitä asiaa, että alaluokka maksaa itse oman toimeentulotukensa.

Nyt pitää myös sanoa se asia Hyvät Toverit, että Sosialistinen Talous- ja Yhteiskuntajärjestelmäkin perustuu aina Työnjakoon eli Pääomatalous eli Kapitalismi rp:hen. Jos nyt Valtio omistaisi koko elinkeinoelämän keskeiset toimijat kuten Teollisuus- ja Kiinteistöomaisuuden ja vielä myös Kauppa- ja Palveluelinkeinot, niin tämä tarkoittaisi käytännössä sitä asiaa liiketaloudellisesti, että Työnsankari pystyisi myymään työvoimaansa vain ja ainoastaan yhteen Kauppa-, Teollisuus- ja Palveluyritykseen.

Minkälainen Yritys VALTIOMONOPOLI tosiasiassa on? Voimme näin aluksi sanoa, että vaikka Monopolilla on ensialkuun mitä parhaimmat lähtökohdat, niin Monopolit eivät ole koskaan tomineet hyvin vaan suorastaan päin vastoin, siis erittän surkeasti. Minusta MONOPOLI valtio omisteisena on ainakin kymmenen jos ei jopa sata kertaa pahempia asia kuin ns yksityinen MONOPOLI, sillä Valtiomonopolilla on aina oikeus käyttää tukenaan myös valtion erilaisia turvapalveluja sekä vastaavia.

Nyt voimme kai sanoa, että sellainen Valtiomonopoli on kaikkein pahin sekoilija, joka käyttää tukenaan Marxismi rp:tä, sillä todennäköisesti Marxismi rp muuttuu alta aikayksikön sellaiseksi USKONTO- ja Objektiivinen Idealismi rp:n teoriaryppääksi kuin Marxilais-Leniniläinen Yhteiskuntatiede ja Filosofia. Me kai olemme huomanneet sen, että Marxismi-Leninismi eli Venäläinen Anarkismi tuhosi käytännössä Neuvostososialismi rp:n. Nyt vielä Marxismi-Leninismi teoriana on sitä mieltä, että Arvoperusta on yhtä kuin TYÖ ja TYÖAIKA, vaikka ihan hyvin jo näin aluksi voimme ihmetellä sitä, että onko todella sellainen Nuppineula tai VENE sitä arvokkaampi, mitä enemmän on niihin käytetty työaikaa. Jos Työaika määrää käytännössä kaiken arvoperustan osalta, niin mitä nyt tarkoittaisi KÄYTTÖARVO, VAIHTOARVO eli Työaika- ja Rahaperusta?

Jos nyt laajennamme tarkastelua, niin LD:hen pohjautuva Materialistinen Historiakäsitys pitää sisällään seuraavat kuviot.
Makroteoria on yhtä kuin Rahapääoma R-R, Tavarapääoma T-T, Pankkipääoma R-R-R', Kauppapääoma R-T-R' ja Tuotantopääoma R-T...P...T'-R'.
Mikroteoria1 on Pysyvä ja Vaihteleva Pääoma sekä Lisäarvo.
Mikroteoria2 on Kiinteä ja Liikkuva Pääoma sekä Lisäarvo.

Nyt sitten pitää vielä painottaa sitä asiaa, että KM Pääomakirja ja FE Luonnon Dialektiikka eivät ole mitään sellaista kuin Sosialismin tai Kommunismin Raamattu vaan tutkimus siitä asiasta, että missä me menemme LUONTO- ja YHTEISKUNTA-asiassa. Niin ja voimme kai myös todeta sen kuvion, että Yhteiskunnassa ja Elinkeinoelämässä me komut ja sossut emme ole vielä tähän päivään mennessä löytäneet mitää sellaista teknistä ja taloudellista liikelakia ja liikevoimaa, joka deternimistisellä varmuudella veisi yhteiskuntaa johonkin määrättyyn kehityssuuntaan, joten erilaisia kehityskulkuja on moneen suuntaan. Nyt Taloushistoria ja Kulttuurihistoria ei tunne kuin kaksi Talousjärjestelmää nimittäin LUONTAISTALOUS ja PÄÄOMATALOUS eli KAPITALISMI rp:n. .

Onko Idealismilla ja Materialismilla sama Lausepuun Peruslause?

.


Nyt eräs kulkuri on yhä edelleen sellainen henkilö, joka kannattaa yhteiskunta- ja talouselämäkuvioissa LD:hen pohjautuvaa Materialistinen Historiakäsitys rp:tä, ei siis natsikomujen tapaan Uusklassinen Talousteoria ja Monetarismi rp:tä. Niin ja nyt Kulkurimme pyrkii myös olemaan sellainen henkilö, joka aate- ja tieto rl:ssä haluaa toimia Logiikka- ja Realismikuvioissa, ei siis henkimaailmaympäristössä.

Niin ja oletteko Te Iskutaistelijat huomanneet jotain sellaista, että Teidän aateryppäänne Marxismi-Leninismi ei voi loogisesti ja reaalisesti olla osana Filosofinen, Dialektinen ja Historiallinen Materialismi rl:ää? Miksi ovat asiat ja asian haarat niin kuin tarinoimme? Kun me toimimme Marxilais-Leniniläinen Yhteiskuntatiede ja Filosofia rl:n ympyröissä, niin ensiksi pitää huomioida se, että Marxismi-Leninismin lähtökohta tietoteorian osalta perustuu sellaiseen asiaan ja kuvioon kuin Suhteellisuusteoria ja Neliulotteinen Geometria. Niin ja nyt haluan sanoa myös sen, että Materialistinen Historiakäsitys pohjautuu taas Luonnon Dialektiikka eli LD rl:ään.

Nyt LD:n lausepuun peruslause on A)AINE-MATERIA(MASSA) sekä B)Kolmiulotteinen Luontoavaruus ja N-ulotteinen Laatuavaruus, Euklidinen Geometria ja XYZ-avaruus.
LD:n kategoriat eli laatumuuttujat ovat Yksityinen, Erikoinen ja Yleinen, Kausalitetti, Stokastisuus- ja Kuvauspostulaatti.
LD:n liikelaki on Määrälliset ja Laadulliset Muutokset, Vastakohtien Ykseyden ja Taistelun Laki, Kieltämisen Kieltäminen eli SOPIMUSLAKI.

Nyt jos vielä uskoo ja luulee siten, että Marxismi-Leninismin Yhteiskuntatiede ja Filosofia on osana LD:hen perustuvaa Materialistinen Filosofia rl:ää, niin ainakin Hyvä Kysymys on nyt se, että voiko todella olla. Niin ja nyt LD:n lausepuun peruslause on A)AINE-MATERIA(MASSA) sekä B)Kolmiulotteinen Luontoavaruus ja N-ulotteinen Laatuavaruus. Te Iskutaistelijat tiedätte ehkä myös sen, että Objektiivinen Idealismi rl:n lausepuun peruslause on A)HENKI-KÄSITE sekä B)N-ulotteinen Luontoavaruus ja N-ulotteinen Laatuavaruus.

Kyllä nyt Objektiivinen Idealismi hyväksyy täysin sen asian, että joku tietoteoriakuvio voi perustua Neliulotteinen Luontoavaruus rl:ään, mutta Hyvä Kysymys on se, että voiko todellakin Filosofinen, Dialektinen ja Historiallinen Materialismi rl. Jos todellakin voi, niin miten ja millä tavoin? On myös hyvä palauttaa vielä mieliimme se, että jos Luontoavaruuksia on NELJÄ tai enemmän, niin kaikki pitää ensin kiinnittää N-ulotteinen Luontoavaruus rl:ään, ja koska N-ulotteinen Luontoavaruus tarkoittaa Ääretöntä, niin johonkin N-ulotteisen Aliavaruuteen, ja joka Suhteellisuusteoria rl:n tapauksessa on Neliulotteinen Geometria eli Luontoavaruus.

Nyt me voimme vielä sanoa sen, että eihän periaatteessa Neliulotteinen tai N-ulotteinen Luontoavaruus Materialistinen Filosofia rl:n kannalta ole mikään ongelma, mutta ongelmaksi nyt neliulotteisuus tulee, kun Luonnon Filosofian Harrastajat ovat pystyneet löytämään kymmenennessä ulottuvuudessa pyöriessään sellaisen mallin, joka hävittää AINE-MATERIA(MASSA) rl:n muuttamalla tämän pelkäksi hengeksi. Nyt sitten, jos me hyväksymme Materialistinen Filosofia rl:n lähtökohdaksi Suhteellisuusteoria rl:n, niin me emme voi enää käyttää Materialistinen Filosofia rl:n perustana LD:tä vaan Objetiivinen Idealismi rl:n lausepuun peruslausetta. Niin ja nyt sitten me joudumme myös Materialistinen Filosofia rl:n tapauksessa toteamaan heti sen, että kaikki alkaa aina HENKI-KÄSITE rl:stä ja tästä Henki-Käsite-kuviosta taas kehkeytyy jotenkin Aine-Materia(Massa). Me voimme kuitenkin nyt kysyä, että miten ihmeessä.

Niin ja voiko sekä Filosofinen Materialismi että Objektiivinen Idealismi rl:n Lausepuun Peruslause olla sama, siis A)HENKI-KÄSITE sekä B)N-ulotteinen Luontoavaruus ja N-ulottein Laatuavaruus? Nyt sitten ehkä Te kaikki todelliset Iskutaistelijat huomaatte sen, että Me Komut ja Sossut yritämme toimia Reaalimaailma rl:ssä, kun taas Teräsmiehet ja Natsikomut kuten myös Natsisossut DON JOSIF STALIN rl:n avulla arvioiden toimivat täysin IHANTOLA eli HENKIMAAILMA rl:n ympyröissä.

HEI!

Jos tarkastellaan pääomakäsitettä lähemmin, niin huomataan ainakin se, että Marxilainen Filosofia ja Sosiologia rp:n kannalta arvioiden Pääomaa on sellainen RAHA, esimerkiksi, joka on mukana Elinkeinoelämän toiminnoissa. Nyt sitten sellainen RAHA, joka ei ole Talouselämän toiminnoissa mukana, siis on ns. Aarteena, niin ei ole Pääomaa. Nyt Tavara eli T-T on pääoma siis Tavarapääomaa silloin, kun Tavara on muotoutunut siihen olomuotoon, jossa se on kuluttajalle tullut, niin Elinkeinoelämän toimintojen tuloksena, siis kotitarvetoimintona Puhdetyönä kehkeytynyt tavara ei kuulu ryhmään Tavarapääoma T-T.

Onhan olemassa vielä Pankkipääoma siis R-R-R', jossa pilkku kertoo sen, että Pankkitoimikin luetaan Pääomakuvioihin mukaan. Niin ja sitten on vielä Kauppa- eli Havittelupääoma R-T-R'. Nyt tullaan sitten siihen Pääomakuvioon, joka on keskeisesti Elinkeinoelämän perusta siis Tuotantopääoma R-T...P...T'-R' rp:hen.

Meidän pitää vielä huomata se asia, että Pääomakirjan Arvolakimalli LD:ssä Pääomakäsite on täysin erilainen kuin Yliopistotaloustiede rp:n. Nyt Yliopistotaloustiede ei pidä Rahaa Pääomana vaan Vaihdon Väline ja Arvon Mitta rp:nä, kun taas Yliopistotaloustiede pitää pääomana vain investointivälineitä siis Maapohja, Tuotantorakennukset, Koneet ja Laitteet. Nyt Yliopistotaloustiede rp:n mukaan ei edes Raaka- ja Apuaineet ole Pääomaa. Me voimme vielä todeta sen, että myös Pääomakirjan Arvolakimalli LD:ssä rp:n mukaan RAHA on sen lisäksi, että se on Pääoman Kehäkierto rp:ssä Pääomaa, niin Raha on myös Vaihdon Välinen ja Arvon Mitta.