Minulla on sellainen ongelma että ihastun todella voimakkaasti ihmisiin jotka kuitenkin järjellä tiedän olevan vääriä minulle. En nyt tarkoita mitään varattuja, mutta muuten ihmisiä jotka ovat niin eri planeetalta että yhteinen arkemme ei ikinä onnistuisi. Kuitenkin jotain yhteistä aina tunnistan näissä henkilöissä ja se pitää vahvan ihastumisen yllä. Ongelmana myös se että tunteet ovat niin voimakkaita että vievät kaiken huomioni ja saattavat kestää aika kauankin. Onko kenelläkään mitään vinkkejä miten välttäisin turhat unelmoinnit, tai ajatuksia mistä nämä "mahdottomat" ihastukset johtuu? Joskus olisi ihanaa ihastua johonkin mikä olisi mahdollista..
Väärät ihastumiset
nainen32
11564
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
No minulla taas tahtovat nuo (yksipuoliset) ihastukset olla varattuja - ehkä johtuen iästä, jota on vähän alle 40, jolloin useimmat miehet ovat jo varattuja. Minäkin tiedän, ettei noista ihastuksista olisi kuitenkaan kanssani yhteiselämään kun ollaan niin erilaisia. Ihastun helposti sellaisiin, jotka ovat ystävällisiä minulle. Myöhemmin sitten tajuan, ettei heidän puoleltaan ole ollutkaan tunteita, olen vaan hullaantuneena kuvitellut niitä olevan ja petyn sitten pahasti kun totuus viimein valkenee.
Minulla on aina ollut saman tapaista ongelmaa. Olen jopa tuhonnut muutaman hyvän ja jopa pitkänkin suhteen, näiden ihastumisieni vuoksi. En tiedä pitäisikö näitä katua vai olla vain ihanan tunteen vietävänä. Joka tapauksessa en tunnu löytäväni koskaan sitä oikeaa, jonka kanssa olla lopun elämääni. Aina kun luulen sen löytäväni niin jossain vaiheessa ihastun taas johonkin ulkopuoliseen, enkä pääse niistä tunteista irti. Tuntuu että minut on vain luotu sinkuksi ja sellaisena pysyn ;(.
Cindy1, rakastat vissiinkin sitä rakastumisen tunnetta, eli haluat elää ihanissa pilvilinnoissa koko elämäsi. Arkea ja arjen realiteetteja et kestä ollenkaan.
Minulla nimenomaan semmoinen olo etten tiedä milloin antaa mennä ja milliin lyödä jarrut pohjaan.. Nyt juuri tein tuon viimeisen ja en tiedä oliko oikein vai ei..
:| miks teet tän mulle!!
Mulla miehenä on vähän sama ongelma. Kaippa kaikki näitä kelailee samalla tavalla. Ihmetyttää vain, miten toiset löytää niin helposti kumppanin. Ulkonäöstä saan kehuja ainakin.
Oma tyhjä elämähän näitä tuottaa. Samoin riittämättömyydentunne ja muut paskat fiilikset oman itsensä kanssa, joista ei ehkä ole mitenkään edes tietoinen.
Oikeastaan vahva yksipuolinen(ja ainahan ne melkein ovat) ihastuminen on hälytysmerkki siitä että kandeis tehdä itselleen ja elämälleen jotain, ja äkkiä.
Sääli, jos sulla on tommosta kokemusta ihastumisesta. Mulla ihastuminen ei oo johtunu mistään mainitsemastasi, enkä usko että kovin monella muullakaan. Ihastumiselle ei voi mitään, se vaan tapahtuu. Itselläni on niin huonoa kokemusta suhteista, aina vaan satutetaan ja petetään, että elän mielummin tulevaisuuteni sinkkuna. Tunnistan itseni aloittajan tekstistä sillä tavalla, että muakin vaivaa vahvat ihastumiset. Jos ihastun, en pysty keskittymään mihinkään muuhun ja seinät ympärillä meinaa kaatua päälle. Mistään ei tuu mitään ja mitään en saa tehdyks, koska ajatus pyörii ihan muualla kuin missä pitäisi. Sama asia koskee mulla parisuhteita. Ap.lle vinkkinä; yritä ajatella jotain muuta ja ottaa etäisyyttä, tapaa kavereita, tee jotain josta nautit, lähde kävelylle metsään tai oman kaupunkisi keskustaan, nauti luonnosta ja eläinten ihmeellisestä maailmasta. Ja mieti sinkkuuden hyviä puolia, löytyyhän niitäkin paljon. Rauhallista joulua kaikille!!
Aika hyvin säkin elelet vielä kuplassasi, etkä näköjään tunne itseäsi ollenkaan vaan romantisoit ja mystifioit.
Ei tietenkään ihastumiselle voi mitään kun on sisältä niin rikki, tyhjä ja altis sairastumaan kyseiseen vahvasti huumaavaan tilaan uudestaan ja uudestaan(tietysti yksipuolisesti).
Itse olin samanlainen kunnes tajusin mistä oikein mättää, ihastuin ja minuun ihastuttiin - aina yksipuolisesti.
Ei mitään kohtaloa eikä mitään tarkoitusta - vain kyseinen patologinen itsensä kusettamisen huumaava tila. Uskonhurmosta vastaava. Tyhjyyttä ja tarkoituksettomuutta peittämään se on.
En oikeastaan tarkoittanut yksipuolista ihastumista ollenkaan! eli puhuin molemminpuolisesta ihastumisesta. Sellaisesta on vaikea jatkaa kun tietää että tunteita on kummallakin mutta ei siitä vain voi tulla mitään.
Kommentteihin viitaten, Minullakin on ulkonäkö sellainen että miehet helposti ihastuu minuun. Ei sitä kai voi harmitella, mutta pelkän ulkonäön takia kiinnostuminen tuntuu ajoittain harmittavalta. Ettei minuun oikeasti ihastuttu vaan kehooni ja kasvoihini. Ja itse olen kiinnostunut mutta tunnen ettei yhteys ole ihan aito vaan enemmän ulkonäköön keskittyvä..silti en pääse ihastumisesta helposti yli.
Nuo ajatukset muualle vievät asiat kyllä helpottaa, ulkoilu, muut ihmiset ym. kaikki tekeminen,,
On ihastumista ja IHASTUMISTA. Sitten on kiinnostumista..
Sellainen maaninen ihastuminen ei jätä rauhaan millään jos sellaiseen on tyhmänä antanut itsensä ajautua.
Nähdäkseni tällainen on yleensä lopultakin yksipuolista.