Miksi suomi on pakollinen ruotsinkielisissä kouluissa?
Lähtökohta on perustuslaissa ja kielilainsäädännössä.
1. Suomi on kaksikielinen maa, jolla on kaksi kansalliskieltä: suomi (90 %) ja ruotsi (5 %).
2. Suomen kielen opiskelu edistää Suomen historian ja kulttuurin tuntemusta.
Suomi on osa yleissivistystä.
3. Suomen kielen avulla voi olla kanssakäymisissä suomenkielisten kanssa heidän omalla kielellään.
4. Suomi on helppo, yksinkertainen ja käyttäjäystävällinen kieli.
5. Kaikilla oppilailla tulee olla samat mahdollisuudet ja oikeudet jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen.
6. Kaikilla tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet hakea niihin valtiollisiin ja kunnallisiin virkoihin, joissa vaaditaan suomen kielen taitoa.
7.Suomen kielen taito on etu Suomen työmarkkinoilla.
8. Suomi on osa Pohjolaa, suomella pärjää myös muissa Pohjoismaissa.
9. Suomenkielentaitoinen saa helposti töitä.
10. Suomen kielen taito helpottaa muiden kielten oppimista - jos oppii suomea
oppii muitakin kieliä.
11. Suomen kieli antaa mahdollisuudet opiskeluun suomenkielisissä yliopistoissa
ja ammattikorkeakouluissa.
Lähtökohta on perustuslaissa ja kielilainsäädännössä.
1. Suomi on kaksikielinen maa, jolla on kaksi kansalliskieltä: suomi (90 %) ja ruotsi (5 %).
2. Suomen kielen opiskelu edistää Suomen historian ja kulttuurin tuntemusta.
Suomi on osa yleissivistystä.
3. Suomen kielen avulla voi olla kanssakäymisissä suomenkielisten kanssa heidän omalla kielellään.
4. Suomi on helppo, yksinkertainen ja käyttäjäystävällinen kieli.
5. Kaikilla oppilailla tulee olla samat mahdollisuudet ja oikeudet jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen.
6. Kaikilla tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet hakea niihin valtiollisiin ja kunnallisiin virkoihin, joissa vaaditaan suomen kielen taitoa.
7.Suomen kielen taito on etu Suomen työmarkkinoilla.
8. Suomi on osa Pohjolaa, suomella pärjää myös muissa Pohjoismaissa.
9. Suomenkielentaitoinen saa helposti töitä.
10. Suomen kielen taito helpottaa muiden kielten oppimista - jos oppii suomea
oppii muitakin kieliä.
11. Suomen kieli antaa mahdollisuudet opiskeluun suomenkielisissä yliopistoissa
ja ammattikorkeakouluissa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Det verkar bra. Det är sant som du skriver. Jag har ingenting att invända.
Mina barn skall bli helt finskspråkiga.
Olen nähnyt nämä perustelut jossain aikaisemmin. Totta kaikki!
Hahahah!
Suuremmoista huumoria
Ei maan ylivoimaisen pääkielen opiskelua tarvitse mitenkään perustella, koska se on itsestäänselvyys. Pakkosuomea ei siten voi mitenkään verrata pakkoruotsiin.
Huom! kirjoitti :"Ei maan ylivoimaisen pääkielen opiskelua tarvitse mitenkään perustella, koska se on itsestäänselvyys. Pakkosuomea ei siten voi mitenkään verrata pakkoruotsiin."
Perustuslain mukaan näin kuitenkin voi ja pitääkin tehdä. Jos aiomme poistaa pakkoruotsin suomenkielisiltä koululaisilta, niin siinä samassa on pakkosuomi poistettava ruotsinkielisiltä koululaisilta. Jos näin ei tehdä, niin silloin kahta kansalliskieltä kohdellaan eri tavoin, ja se on perustuslain vastaista. Tuo lainmuutos olisi siis tehtävä perustuslain muutosjärjestyksessä. Koska se on hyvin vaikeaa, niin uskon, että pakkoruotsi ja pakkosuomi poistuvat käsi kädessä. Kannatan kielivapautta, enkä näe pakkosuomen poistoa mitenkään ongelmallisena. Ruotsinkielisille koululaisille jäisi kumminkin "vapaaehtoinen pakko" opiskella suomea, ja se kyllä riittänee.
Kyllä tuossa on ongelma. En näe minään laillisena ongelmana jos suomenkielisiltä poistettaisiin pakkoruotsi, mutta suruilta ei pakkosuomea. Ei lakitekniset näpertelyt voi vesittää suurta päämäärää - Suomen valtion yksikielisyyttä.
Aina on mahdollista käyttää luovaa ongelmanratkaisua.
Ei poisteta perustuslaista mitään, vaan lisätään sinne uutta ! Suomen kansalliskieliä voisi tulevaisuudessa olla suomi, ruotsi, saamen kielet, ehkä jopa venäjä, mutta Suomen virallinen kieli olisi suomi ( nythän tätä määritelmää ei laissa ole ). Virallinen kieli olisi tietysti kaikkien maan asukkaiden opeteltava, näin on kaikissa maissa missä asia on määritelty.
Olisi aika omituista jos yksi kielivähemmistö olisi tästä vapautettu.
Perustuslaki edellyttää vain peruspalvelujen tarjoamisen suruille heidän äidinkielellään. Se ei edellytä koulujen pakkoruotsia, pakkovirkaruotsia, kielikiintiöitä ja alhaisia tai mitään kaksikielisyysrajoja.
Surujen kielipalvelut voidaan aivan yhtä hyvin tai jopa paremmin hoitaa ilman muun väestön massiivista pakkoruotsitusta, kuten tälläkin palstalla on asia usein selostettu.
Ns. pakkosuomen poisto suruilta on hyvin ongelmallinen demokratian perusperiaatteen kannalta. Miten voi olla mahdollista, että vain yksi vähemmistö vapautettaisiin pääkielen opettelusta? Ja kaikki muut vähemmistöt lukisivat sitä? Vai vapautetaanko kaikki mamutkin suomen kielen opettelusta!?
Ja vaikka perustuslaki sallisi surujen olla lukematta suomea, niin silloin pitäisi lakia muuttaa. On perustuslakia ennenkin muutettu. Ei se ole mikään kiveen ikuisesti hakattu jumalallinen laki. Mutta kuten sanoin, ei perustuslakiin tarvitse koskea.
Lakeja muutetaan ja pitääkin muuttaa, kun ajat ja olosuhteet muuttuvat. Demokratian ja tasavallan perusperiaatteet menevät kirkkaasti yhden ikivanhan lakimuotoilun yli.
Minulla tosin ei ole mitään sitä vastaan, että surut eivät lue suomea koulussa. Se on heidän tappionsa, jos eivät opettele maan ainoaa pääkieltä. Sitä paitsi surunuoret ovat lähes kaikki suomentaistoisia luonnostaankin.