Kuntien tehtävät lisääntyvät, mutta valtion rahoitus ei kasva samassa suhteessa. Onko tämä sitä oikeudenmukaista alue- ja kuntapolitiikkaa?
Oikeudenmukaisemman tulevaisuuden rakentamisen on käynnistyttävä heti, mutta tähtäin on asetettava pitkälle.
Emme pärjää peruutuspeiliin tuijottamalla. Vain ennakkoluulottomat ja tarvittaessa rohkeat ratkaisut vievät maatamme eteenpäin.
Tulevaisuudessa pärjää kannustava ja sivistykseen uskova Suomi, jonka kaikenikäiset kokevat oikeudenmukaiseksi sekä turvalliseksi.
Kunnan on toimittava aikaansa seuraavasti ja luovasti. Sen tärkein tehtävä on kansalaisten peruspalvelujen järjestäminen. Niitä tuottavien yksiköiden on kuljettava alojensa kehityksen kärjessä. Olkoon sitten kysymys ystävällisestä palvelusta, hyvästä ja kannustavasta henkilöstöpolitiikasta tai uuden teknologian käytöstä.
Todellinen palvelujen rakennustyö tehdään kunnissa. Työhön tarvitaan osaamista ja näkemystä tulevaisuudesta sekä kestävää arvopohjaa.
Perusta tälle työlle luodaan hallituksen ja eduskunnan päätöksin.
Valtioneuvoston budjettiesitys vuodelle 2005 ei paranna kuntien asemaa. Päinvastoin. Tehtävät lisääntyvät, mutta valtion rahoitus ei kasva samassa suhteessa.
Onko tämä sitä oikeudenmukaista alue- ja kuntapolitiikkaa?
Oikeudenmukaisemman tulevaisuuden rakentamisen on käynnistyttävä heti, mutta tähtäin on asetettava pitkälle.
Emme pärjää peruutuspeiliin tuijottamalla. Vain ennakkoluulottomat ja tarvittaessa rohkeat ratkaisut vievät maatamme eteenpäin.
Tulevaisuudessa pärjää kannustava ja sivistykseen uskova Suomi, jonka kaikenikäiset kokevat oikeudenmukaiseksi sekä turvalliseksi.
Kunnan on toimittava aikaansa seuraavasti ja luovasti. Sen tärkein tehtävä on kansalaisten peruspalvelujen järjestäminen. Niitä tuottavien yksiköiden on kuljettava alojensa kehityksen kärjessä. Olkoon sitten kysymys ystävällisestä palvelusta, hyvästä ja kannustavasta henkilöstöpolitiikasta tai uuden teknologian käytöstä.
Todellinen palvelujen rakennustyö tehdään kunnissa. Työhön tarvitaan osaamista ja näkemystä tulevaisuudesta sekä kestävää arvopohjaa.
Perusta tälle työlle luodaan hallituksen ja eduskunnan päätöksin.
Valtioneuvoston budjettiesitys vuodelle 2005 ei paranna kuntien asemaa. Päinvastoin. Tehtävät lisääntyvät, mutta valtion rahoitus ei kasva samassa suhteessa.
Onko tämä sitä oikeudenmukaista alue- ja kuntapolitiikkaa?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Edellinen hallitus muuten jätti maksamatta kunnille niiden rahoja. Nykyinen maksaa.
Suurin ongelma suomalaisten verovarojen keräämisessä on joidenkin tahojen verovapaus ja toisten ankaran vastuun veronmaksuvelvollisuus. JOS JoTKut EI MAKSA JOUTUU TOISET MAKSAMAAN ENEMMÄN! (joko korkeampina veroina tai palvelujen puutteena)
Esimerkiksi SAK:n ja muiden työmarkkinajärjestöjen verovapaudet nostavat kansalaisten veronmaksuvelvollisuutta ENEMMÄN KUIN oli kymmenien miljardien PANKKITUKI vuosikymmenessä!
Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus pois, niin kertyisi kunnille jättipotti verotuloja.
t:jarmo
Kuka vastustaa sitä, että yhteiskunnassa työmarkkinoiden (no, toimiiko työmarkkinat, työmarkkinoiden läskimahat ja hattuleidit?) varjolla loisivat järjestöt pannaan verolle?
Ammattiyhdistymaksujen verovähennysoikeus ei vaikuta mitenkään kunnallisveroon.
Vähennys tehdään valtionverosta.
Nyt ei puhuta edellisten hallitusten teoista.
Nyt puhutaan Matti Vanhasen suunnitelmista, jotka selkeästi heikentävät kuntien taloutta.
Näin sitä jälleen kerran Kepu pettää yhden lupauksen.
väitteestäsi:
" Ammattiyhdistymaksujen verovähennysoikeus ei vaikuta mitenkään kunnallisveroon."
Tuohan tarkoittaisi niiden henkilöiden kohdalla, joilla on pienet tulot, eivät saa edes ay-vähennystä jo on kieroa peliä verottajalla.
Kerro tarkemmin M.V:n suunnitelmista ja miten ne vaikuttavat ja kuinka paljon? Kun kerran olet veroasiantuntija.
Mistähän edellinen kirjoittaja höpäjää? Jos kerran naljaillaan Vanhasen tekemisistä niin höpisijän logiikan mukaan Vanhasella olisi tekemistä vain valtakunnan tasolla. Mitä tekemistä hänellä tällöin olisi kuntatalouden kanssa - jos ei kuntien keräämät kunnallis- ja valtionverot jotenkin olisi yhteydessä toisiinsa?
Mistä luulet sen rahan kertyvän, jota Vanhasen hallitus valtion kassasta on kunnille ohjaamassa?
Yleinen verotaakan kevennys, kun työmarkkinajärjestöt herkeäisivät loisimasta ja alkaisivat maksaa veroja, lisäisi huomattavasti kuntien rahoitusta ja keventäsi veronmaksajien veronmaksutaakkaa.
t:jarmo
Todennäköisesti työmarkkinajärjestöt eivät kykenisi veroja maksamaan ja edessä olisi niiden kuolema. Loppuisi myös kaikenlainen punikkijärjestöjen ja muiden aattellisten muutaman juopon "urheiluseurojen" kuntien maksama tuki.
Akaa-Penttilä muuten älähti hienosti HUSin turhan poliittisen hattuleidiesikunnan mittavasta "rasvaimusta"! Siinä olisi jo melkoinen verohelpotus Uudenmaan kunnille.