Rafael Vicente Correa Delgado on ecuadorilainen taloustieteilijä ja poliitikko. Hän voitti marraskuun 2006 presidentinvaalit Alianza PAISin ja Partido Socialista Ecuatorianon tuella. Hän aloitti virkakautensa 15. tammikuuta 2007. Correa on lähinnä kristillinen vasemmistolainen.
Correalla on kriittinen arvostelu viimeisten vuosikymmenten talouspolitiikkaan. Kirjoitettu 2013. Artikkelilla on suora yhteys Suomeen. Otan ensin artikkelin lopussa otsikolla "Talous kaipaa politiikkaa" huomiot ja se antanee näköalan artikkelin alkuosalle.
Correa: "Meille on uskoteltu, että talous on vain tekniikkaa. Yhteiskunnan voimasuhteet on jätetty abstraktion tasolle, ideologia piilotettu tieteen kaapuun ja meidät kaikki alistettu vallassa olevien palvelukseen. Tällaista yhteiskuntaa minä kutsun "pääoman yhteiskunnaksi".
Latinalaista Amerikkaa velkaannutettiin voimakkaasti ja se johti velkakriisiin ja hidasti talouskehitystä.
Kehittyneen kapitalismin (Correa: ensimmäinen maailma!) pankkeihin tulvi ylijäämävaroja mm. öljyntuottajamaista. Opec piti raakaöljyn hintaa korkealla vuodesta 1973 lähtien, eivätkä mm. arabimaat sijoittaneet varoja kotimaidensa teollistamiseen. Lännen pankeissa finanssimarkkinat pursuivat yli.
Vuodesta 1975 vuoteen 1980 kv-pankkien varat nousivat huikeasti 82 mrd dollarista 440 mrd $, nykyrahassa 1226 mrd $. Löysää siis oli jo tuolloin ja sieltä lienee lähtöisin verkokeitaisiin ajautuneet biljoonat.
Varoja työnnettiin latinalaiseen Amerikkaan. Toisaalta maat halusivat kehittää teollisuutta, toisaalta pääomia tyrkytettiin niin että pankit oli pakotettu lainaamaan rahaa eteenpäin. Kv-pankeilla ei ollut väliä menikö lainarahat diktaattoreille, asehankintoihin vai yksilöille velkarahaksi.
Correa esittääkin että kyse ei ollut kansan elämisestä yli varojen vaan valtioiden tarkoituksellisesta velkaannuttamisesta. Kansantaloudesta tiedämme, että pankissa makaava raha ei tuota mitään.
Lahjukset ja korruptio etenivät lainarahan mukana. Keskuspankit ja lainanantajien ideologia oli velanoton autuaallisuus ja kehitysmaiden etu. Kun luotiin käsite keskuspankin itsenäisyydestä, sen olisi pitänyt merkitä valtionvarainministerin ja hallituksen turhuutta talousasioissa. Keskuspankki jäi lopulta hoitamaan vain hintavakautta kun se aikaisemmin vartioi työllisyyttä ja talouskasvua.
Ja sitten kaikki romahti. Velkakriisi oli väistämätön. Sen jälkeen poliittisilla toimenpiteillä tilannetta pahennettiin......
Correalla on kriittinen arvostelu viimeisten vuosikymmenten talouspolitiikkaan. Kirjoitettu 2013. Artikkelilla on suora yhteys Suomeen. Otan ensin artikkelin lopussa otsikolla "Talous kaipaa politiikkaa" huomiot ja se antanee näköalan artikkelin alkuosalle.
Correa: "Meille on uskoteltu, että talous on vain tekniikkaa. Yhteiskunnan voimasuhteet on jätetty abstraktion tasolle, ideologia piilotettu tieteen kaapuun ja meidät kaikki alistettu vallassa olevien palvelukseen. Tällaista yhteiskuntaa minä kutsun "pääoman yhteiskunnaksi".
Latinalaista Amerikkaa velkaannutettiin voimakkaasti ja se johti velkakriisiin ja hidasti talouskehitystä.
Kehittyneen kapitalismin (Correa: ensimmäinen maailma!) pankkeihin tulvi ylijäämävaroja mm. öljyntuottajamaista. Opec piti raakaöljyn hintaa korkealla vuodesta 1973 lähtien, eivätkä mm. arabimaat sijoittaneet varoja kotimaidensa teollistamiseen. Lännen pankeissa finanssimarkkinat pursuivat yli.
Vuodesta 1975 vuoteen 1980 kv-pankkien varat nousivat huikeasti 82 mrd dollarista 440 mrd $, nykyrahassa 1226 mrd $. Löysää siis oli jo tuolloin ja sieltä lienee lähtöisin verkokeitaisiin ajautuneet biljoonat.
Varoja työnnettiin latinalaiseen Amerikkaan. Toisaalta maat halusivat kehittää teollisuutta, toisaalta pääomia tyrkytettiin niin että pankit oli pakotettu lainaamaan rahaa eteenpäin. Kv-pankeilla ei ollut väliä menikö lainarahat diktaattoreille, asehankintoihin vai yksilöille velkarahaksi.
Correa esittääkin että kyse ei ollut kansan elämisestä yli varojen vaan valtioiden tarkoituksellisesta velkaannuttamisesta. Kansantaloudesta tiedämme, että pankissa makaava raha ei tuota mitään.
Lahjukset ja korruptio etenivät lainarahan mukana. Keskuspankit ja lainanantajien ideologia oli velanoton autuaallisuus ja kehitysmaiden etu. Kun luotiin käsite keskuspankin itsenäisyydestä, sen olisi pitänyt merkitä valtionvarainministerin ja hallituksen turhuutta talousasioissa. Keskuspankki jäi lopulta hoitamaan vain hintavakautta kun se aikaisemmin vartioi työllisyyttä ja talouskasvua.
Ja sitten kaikki romahti. Velkakriisi oli väistämätön. Sen jälkeen poliittisilla toimenpiteillä tilannetta pahennettiin......
Vastaukset 33
Vanhimmat
Miten tämä liittyy SKPhen?
Ei kai suoraan SKP:n vaan sen vanhaan ja ehkä jo entiseenkin ystävään Neuvostoliittoon sillä siellähän lahjonta ja korruptio olivat huipussaan.
Tuo on taas tuota humpuukia jota nämä sosialismiin halajavat levittää.
Kukaan, ei maa eikä kansa eikä yksilö velkaannu käskystä tai pakottamalla. En ole koskaan kuullut/nähnyt tilannetta jossa sanotaan tyyliin: jos et ota miljardin lainaa meidän ehdoillamme niin ammumme sinut siihen paikkaan. En usko tuo0llaiseen edes unissani.
Sen sijaan voidaan tarjota markkinoihin nähden edullista lainaa johon joku sortuu kun pitäisi seuraavissakin vaaleissa päästä vallan kahvaan. Tuota velkarahaa sitten sijoitettiin tuottamattomasti ja tuhlaillen armeijan varusteihin ja hieman kansallekin täyksi uusille äänille.
Noinhan ne kreikkalaisetkin tekivät ja arvelen näin käyneen Etelä-Amerikassakin. Ketään ei kuitenkaan pakotettu velanottoon eikä pakoteta vaan velkaa otetaan suunnitelmallisesti jos ollaan viisaita. Velka käytetään investointeihin ja verovaroin kustannetaan aina juoksevat menot. Jos siis ollaan viisaita!
Norja on aika viisas öljy ja kaasurahoineen, se ei tuhlaa niitä vaan laittaa ne säästöpossuun odottamaan tilannetta jolloin luonnon antimia ei enää ole samanlaista määrää myytäväksi mutta maailma pyörii edelleen. Harva norski nykyisistä haluaa enää kapakalan tekijäksi joten muuta on keksittävä sitä varten.
.....Correa Ecuadorista 1980 luvulla: "Kun hintavakaus otettiin talouspolitiikan keskiöön, hylättiin käytännössä politiikka, joka tähtäsi resurssien täysimääräiseen käyttöön taloudessa. Tässä mentiin niin pitkälle, että laman ja laajamittaisen työttömyyden kohdatessa säästöihin pyrkivä budjettipolitiikka vain pahensi tilannetta.
"Hintojen vakauteen pyrkivät "itsenäiset" keskuspankit olivat osa ongelmaa, eivät ratkaisua. Ne ovat yksi tekijä, joka estää Eurooppaa pääsemästä nopeammin irti kriisistä."
Sitten Correa ylistää Euroopan mahdollisuuksia ja mielestäni ne ovat toista luokkaa korkeammat kuin kehitysmailla.
On korkean ammattitaidon työväestöä, resursseja ja teknologiaa, tuotannollista kokemusta ym.
Ongelma on kysyntää painottava talouspolitiikka, siis päinvastainen linja kuin nyt EU:ssa ja Suomessa. Ongelma on siinäkin kansainväliset valtasuhteet suosivat pääomaa ja etenkin finanssipääomaa. Kansalaiset ovat kansainvälisen byrokratian (suuryritysten etujen mukainen politiikka!) avulla saatu uskomaan että vaihtoehtoa ei ole ja he ovat väärässä.
Correa pyrkii sanomaan, että on luotettu markkinoiden itsekorjaaviin voimiin ja on luovuttu poliittisesta päätöksenteosta tai on vähennetty sitä. Sen takia sääntelyä on purettu (poliittisilla päätöksillä) mm. Suomessa 1980 luvun lopulla, jolloin kuvaannollisesti pankissa kävijän reppu varustettiin markoilla tai ulkomaiden rahoilla riippumatta siitä tarvitsiko kävijä lainaa ja 90 luvun alussa kupla puhkesi.
Siitä seurasi kansalaisten asuntojen ja pien- ja suurempienkin yritysten pakkolunastus viides ja jopa kymmenesosalla reaaliarvostaan. Ilmiön seurauksena rikkaat rikastuivat ja köyhät köyhtyivät ja jota tilannetta on siitä lähtien hallitusten päätöksillä edesautettu. Kriisi ei ole hellittänyt pieniä nousukausia lukuunottamatta.
Taloudessa s.p voidaan käyttää täysimääräisiä resursseja vain jos ne on alimitoitettuja koska varastoon tekeminen ei ole aina mahdollista kovinkaan pitkään. Tuotteen on liikuttava ja siihen vaikuttaa moni seikka, hinta on yksi tärkeimmistä jos laatu ja muu sen tapainen unohdetaan.
Jos halutaan myydä enemmän kuin kauppa tässä tilanteessa vetää on hintaa laskettava ja se tarkoittaa samalla tuotantokustannusten laskemista joista yksi oleellinen on työläisten palkka.
Correa Ecuadorista lienee ollut sosialisti koska moista ehdottaa. Heillähän ei ollut ongelmaa ylituotannosta jos muistelemme kuvia tyhjistä NL kaupoista.
Suomella ja EU:lla on mahdollisuutensa ja ne tulevat vielä tästä lamasta nousemaan mutta toivottavasti oppineena muuttamaan omia protokolliaan joustavaan suuntaan koska sotien jälkeisen ajan kymmenien vuosien nousua ei tule, maapallon tuotantokyvyn ulosmittaajia on tänään monin kertainen määrä. Kun vanhat teollisuusmaat Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa ovat alle miljardin väestöllä niin Kiina ja Intia molemmat yksin hakkaavat koko vanhan maailman väestöllään.
Me tulemme joutumaan jakamaan maailman varat paljon pienempiin osiin kuin mitä tähän mennessä olemme tottuneet ja se tarkoittaa meille sopeutumisen aikaa.
Ei silloin 1980 luvullakaan pakotettu ottamaan velkaa vaan vapaaehtoistahan se oli, varsinkin valuuttavelka jossa oli omaan korkotasoomme verrattuna vaatimaton korko oli petollinen ansa jota meillä ei oikein ymmärretty. Devalvaatiot olivat myrkkyä niille joiden velka oli DM:ssä tai taaloissa ja se vei monta yritystä ja tölliä todella nuijan alle.
Minä en velkaantunut eikä yrityksenikään vaikka pankinjohtaja kävi tarjoamassa edullisesti. Järki kannattaa aina pitää päässä ja se mikä näyttää liian hyvältä harvoin sitä todellisuudessa on.
Huomautus.
Correan mietteillä on vaikutusta talouspoliittiseen keskusteluun. Työväenluokalle on tärkeää itse tiedostaa edes perusteita yleisistä lainalaisuuksista ja käytännön poliittisista ratkaisuista. Täällä on esitelty muitakin kriittisiä talousoppineiden käsityksiä ja sana on ilman muuta vapaa.
Virallinen linja on luettavissa Hesarista, puolueiden lehdistä ym., joten se lienee useimmalle tunnettu.
2 huomautus.
Timo Soini Perussuomalaisten kautta esittää myös eu-kritiikkiä ja moitiskelee väärästä talouspolitiikasta. Hänen kritiikkinsä sisältö huipentuu valitettavasti ideologian esilletuomiseen ja sekin vääristyneenä. Soinin mielestä EU:n perusvika on siinä, että se olisi uusi Neuvostoliitto ja sen takia Eu pitäisi hajoittaa tai sen luonnetta muuttaa. Luonteen muuttaminen ei täten voi olla mitään muuta kuin sääntelyn edelleen purkaminen ja joka vain pahentaisi tilannetta. Kääntöpuolena olisi rikkaiden yhä lisääntyvä rikastuminen kansan enemmistön kustannuksella.
Soinin kritiikki "huonoa eu-talousoppia" johtaisi kriisin syventymiseen eikä parantumiseen ja täyteen vastakohtaan mitä hän antaa ymmärtää.
Eikö oikein oma nuppi topimi s.p kun pitää ajatuksiakin hakea maapallon toiselta puolen?
Tämä Correa oli minulle vallan uusi tuttavuus mutta wiki auttoi. Taitaa olla kova komu koska siihen viittaavat hänen toimensa presidenttinä. Wikistä voitte itse katsoa onko kaverista oikeasti oppaaksi taloudessa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rafael_Correa
Äijän sielu paljastuu kun lukee alkuesittelun ennen sisällysluetteloa. mm. "Viranomaiset ovat varoittaneet rangaistusten uhalla tuomareita hyväksymästä kansalaisten vetoomuksia perustuslain tarjoamaan suojaan valtiolta.[1] Pelkästään alkuvuonna 2012 viranomaiset ilmoittivat sulkeneensa 20 yksityistä tv- ja radiokanavaa.[1] Mielenosoittajia syytetään "terrorismista" esimerkiksi teiden tukkeutumisen vuoksi ja uhataan 4 - 8 vuoden vankilatuomioilla.[1]"
Siinä Correan lakien tuloksia. Taitaa Stalin olla saanut kilpailijan! Aiotko sinäkin s.p uudeksi Staliniksi?
Muistaakseni esittelin samasta Wikin lähteestä taloustieteilijä ja presidentti Correan. Hän ei ole kommunisti kuten ei Chaveskaan naapurimaassa ollut.
Wikin poliittisiin tietoihin taas ei kannata suuresti luottaa. Niitä voi rustata kuka tahansa. Monesti niiden perusta on suoraan persutietotoimiston oikeistolaisilta nikkareilta.
Asian muodollinen saadaan pilkkua muuttamalla näyttämään päinvastaiselta. Eihän se ole vapautta, jos valehdellaan tai puolustetaan esim. varkaita. Sitten jos esim. varkaiden puolustajilta nipistetään nenää, niin kirjoittavat Wikiin poliittisesta vainosta.
Tässä on nyt kysymys taloustieteilijän näkemyksistä. Ellei kelpaa, älä avaa viestiketjua,
Suomen valtalehdistö ei kerro juuri mitään Ecuadorista ja artikkelin luettuani se tuli ymmärrettäväksi.
Jos wikin tiedot ovat vääriä niin sinähän voit ilmoittautua korjaamaan ne.
Ei hän ainakaan tuolla esittelyllä kovin demokraatilta vaikuta. Miksi sinä aina kaivat näitä kummituksia esiin mikset koskaan reiluja miehiä jotka osaavat asiansa? Ecuadorin Correa näyttää komulta toimissaan olkoon sitten minkä uskoinen hyvänsä. Hän tähtää yksinvaltaan kuten naapurin Chaveskin.
"Jos wikin tiedot ovat vääriä niin sinähän voit ilmoittautua korjaamaan ne."
Emme väittele persutietotoimistojen oikeellisista tiedoista.
Esillä on talousoppineen arvio. Esitä mielipiteesi linjauksista.
Ja sitten sinä ja mielisairas hampaaton Koroljev tulette vodka pullo kädessä ja mahorkka sätkä suussa Jumala Putinin siunaamina pelastamaan kaikki.
Jatketaan Correan artikkelin alkuosasta.
Correa artikkelin näkökohta on ihminen hallitsemassa pääomia vastaan sitä että pääoma hallitsee ihmisiä.
Rafael Correa: " Euroopan Unionia koettelee fundamentalistisen uusliberalismin tuottama ja yhä paheneva velkakriisi. Miksi maanosa, jossa on kaikkea - luovia ihmisiä, tuottavia resursseja, teknologiasamanlaisiin vaikeuksiin.
a - toistaa samat virheet, jotka latinalaisessa
Amerikassa tehtiin 1980 luvulla, ja joista maksetaan kalliisti edelleen."
Correa vastaa, että siksi että pääoman etuja pitää puolustaa vaikka se ajaisi maanosan sitkeään velkakriisiin ja että Eurooppa on vajoamassa.
70 luvulla lat. Amerikka alkoi velkaantua voimakkaasti. Osin oli pyrkimys luoda omaa teollisuutta mutta jossa epäonnistuttiin surkeasti.
Tiedämme historiasta, että lat. Amerikka oli jo pitkään ollut USA:n takapiha ja että USA järjesteli mieleisiään hallituksia aseidenkin avulla ja kv-pankkien ensisijainen tarkoitus ei ollut teollistaminen, luoda USA:lle kilpailijoita, vaan pitää maat ruodussa ja raaka-aineiden tuottajina.
Correa jatkaa. Kun sijoituksilla ei luotu teollisuutta, idea paljon pääoman sijoitustuottoarvioista romahti, maat velkaantuivat ja....
....13.8.1982 Meksiko ilmoitti olevansa maksukyvytön. KV-lainananto tyrehtyi maanosaan, korot nousivat jopa 20 prosenttiin heljän sijasta. Velkakriisi oli valmis. Maat joutuivat kv-pankkien "haltuun" ja jotka sanelivat hallituksille tehtävät.
Correa siteeraa kuuluisaa usalaista kirjalijaa Mark Twainia: "Pankkiiri on joku joka lainaa sinulle sateenvarjon aurinkoisella säällä ja ottaa sen pois, kun alkaa sataa."
Lat. Amerikka maksoi 80 luvulla velkojilleen 195 mrd $, nykyrahassa 554 mrd.
Samaan aikaan mantereen velat kasvoivat 223 mrd dollarista 443 mrd $ vuoteen 1991 mennessä.
Tilannehan muistuttaa täsmälleen Unionin tilannetta pari vuosikymmentä myöhemmin - eikö totta? Ja Suomea on viety samaan tilanteeseen sekä Suomi on auttanut muuta Unionia tuhon tielle.
Lat. Amerikassa on puhuttu hukatusta vuosikymmenestä. Tulot henkeä kohden pysyivät 70 luvun tasolla koko 80 luvun.
Correa osoittaa lainanantajia, vaikka myöntääkin myös ottajan vastuun. "Ne eivät ole koskaan myöntäneet rooliaan vastuuttomina lainanantajina."
Ja sitten leikkaukset alkoivat........
Niin, toveri s.partacus, etkö enään halua keskustella marxin opeista?
Vajaa vuosi sitten uhosit keskustelevasi kovastikin marxista mutta nyt on keskustelu aiheesta hyytynyt täysin. Mutta yritetäänpä vielä.
Miten marxin oppien mukaan kapitalistin voitto muodostuu hänen myydessä valmistuttamansa tavaran sen arvoa korkeampaan hintaan?
Mitä marx sanoi voiton muodostumisesta siinä tapauksessa?
Ja lainaus marxin erinomaisesta opinkappaleesta mukaan - ja tietenkin lähdetiedot myös.
.....................
Suomen ulkoaisiainministeriön tiedote Ecuadorin poliittisesta jäejestelmästä.
http://formin.finland.fi/public/Print.aspx?contentid=0&nodeid=17875&culture=fi-FI&contentlan=1
"Correa esittääkin että kyse ei ollut kansan elämisestä yli varojen vaan valtioiden tarkoituksellisesta velkaannuttamisesta."
Niin, toveri s.partacus.
Eikö sinun mielestäsi latinalaisen Amerikan maat olleet kyvykkäitä itse päättämään omista asioistaan vai mitä miten voidaan asioistaan itse päättävä maa velkaannuttaa?
Maata ei velkaannuteta sen itse omatahtoisesti ottaessa velkaa - silloin maa velkaantuu eikä sitä velkaannuteta.
Kalle painottaa taas kerran tärkeyttä käyttää käsitteistä niiden oikeita nimityksiä. Maan ottaessa lainaa sitä ei velkaannuteta vaan se velkaantuu.
Ymmärrätkö eron velkaantumisen ja velkaannuttamisen välillä?
Jos et ymmärrä niin olisitko ystävällinen ja et puhuisi asioista, joista et ymmärrä edes peruskäsitteitä.
.................
Ei se ymmärrä vaan s.p väittää velkarahaa salaa laitetun velallisen tilille ja paperit on allekirjoitettu pyssyllä uhaten. Tolloa porukkaa, nuo maailman s.p:t !
Niin, on todella säälittävää puhua velkaannuttamisesta tarkoittaessaan velkaantumista. Siinä veloista syytetään syyttömiä ja todelliset syylliset salataan.
Mutta se on juuri kommunistien tapa käsitellä historiallista faktaa - asioista ja ilmiöistä käytetään vääriä sanoja, joilla yritetään hämätä vähemmäntietoisia tovereita.
Säälittävää toimintaa vähemmäntietoisten hämäämiseksi.
..................
Timo Soinin joskus esittämä vaatimus EU:n hajoittamisesta on tosi onttoa. Correa pyrkii pääsemään lat.Amerikan kokemuksen kautta ilmiön sisälle. Hän ei tyydy velallisen tai velanantajan epärehellisyyteen. Correa näkee että suurilla pankeilla suhteessa valtiolle lainattavaan myös antajalla olisi vastuu.
Näinhän Suomen pankit toimivat 80 luvun puoliväliin saakka. Ne tutkivat ottajan kykyä maksaa laina takaisin ja vaativat vakuuksia. Holkerin/Sorsan säätämä "Vapaa rahamarkkina" perustui lainojen työntämiseen kenelle tahansa. Seurauksista kärsivät ottajien lisäksi koko valtio. Tai valtio laitettiin kärsimään.
Eikös Holkerin hallituksen rahamarkkinoiden vapauttaminen ollut lähtölaukaus uusliberalismin talousopille Suomessa!
....leikkaukset alkoivat ja jotka pahensivat edelleen tilannetta. Enää ei olut velkaa yksittäsille pankeille. Velkajärjestelyt johtivat velkojaksi kansainväliset rahoituslaitokset ja jotka vaativat leikkauksia, julkisen sektorin pienentämistä (L.Amerikassa muutenkin vähäiset) ja julkisten toimintojen yksityistämistä. Sitä nimitettiin Washingtonin konsensukseksi. Oppi sisälsi sen, että velkakriisin syy olisikin ollut valtion liiallinen sekaantuminen talouteen!!
Tätä samaa höpötetään meidänkin hallituksen ja EU:n toimesta.
IMF:n ja Maailmanpankin painostus johti toiseen äärimmäisyyteen. Markkinat ja vapaakauppa olisivat taikasana edistykseen. Rahamarkkinoita koskevan sääntelyn purkaminen johtaisi paratiisiin.
Correa viittaa L.Amerikan kokemuksiin ja lausuu: "Euroopassa sovelletaan reseptiä, joka on epäonnistunut kaikkialla maailmassa."
Eurooppalaiset pankit lainasivat rahaa Kreikalle näkemättä (?että budjettivaje oli 3 kertaa suurempi kuin valtio oli myöntänyt. Kreikan ongelmien syynä nähdään liiallinen velanotto ja jätetään huomiotta liiallinen lainananto aivan kuin finanssipääomalla ei olisi mitään vastuuta.
Asiassahan ei sinänsä olisi mitään, jos toimittaisiin markkinoiden ehdoilla. Sijoituksissa tulee voittoja tai tappioita. Sijoittajat voittavat tai kärsivät. Kreikan tapauksessa sijoittajat ovat voittaneet möhlistään huolimatta valtavat summat ja sen lisäksi ajettu kansa ahtaalle.
Kyproksen tapauksen........
Niin.
Oletko huomannut miten suunnitelmatalous johti neukkulan sateliitteineen taloudelliseen ja moraaliseen tuhoon?
Oletko ajatellut muuten jatkaa keskustelua marxin opeista vai oletko jo saanut aiheesta tarpeeksesi?
...........
Joko olet ymmärtänyt eron velkaantumisen ja velkaannuttamisen välillä?
Jos et ymmärrä niin olisitko ystävällinen ja et puhuisi asioista, joista et ymmärrä edes peruskäsitteitä.
.................
"Euroopassa sovelletaan reseptiä, joka on epäonnistunut kaikkialla maailmassa."
Missähän päin maailmaa marxin reseptit ovat tuoneet hyvinvointia ja vaurautta?
Niin, ei missään - ja kuitenkin kommunistit haluavat käyttää tätä toimimattomaksi reseptiksi osoittautunutta marxin oppia yhteiskunnan perustana.
Tämä meidän on hyvä muistaa kommunisteista puhuttaessa.
...................
S.p:llä sitä on huumoria, nyt lainan antaminenkin on rikollista! Kyllä lainaaja on vastuussa siitä mitä lainaa varsinkin kun vielä peittelee aiempia aikaansaannoksiaan kuten kreikkalaiset tekivät euroon pyrkiessään.
Kreikka on demokratian alkumaa jos oikein muistelen joten kansa on vastuussa johtajiensa tekemisistä varsinkin kun valitsee samoja naamoja jatkuvasti uudelleen uskoen hyviin lupauksiin joista tosin monia täytettiinkin mutta lainarahalla.
Toinen juttu olisi ollut jos kyseessä olisi ollut vaikka komudiktatuuri kuten Baltiassa aikoinaan tai Puolassa ja DDR:ssä. Valitettavasti jokaisella ossilla ei ollut wessi veljeä uhrautumassa kuten DDR:llä..
Ei taida mennä perille jotta jokaisen joka on velkaantunut on maksettava velkansa korkoineen ja siinä me olemme auttaneet kreikkalaisia veljiämme jotka muutoin olisivat vielä pahemmassa lirissä. Nyt heillä on mahdollisuus joka heiltä muutoin puuttuisi. Myönnän sen olevan kiven takana mutta olemassa kuitenkin kunhan vaan ryhdytään toimeen. Kiukuttelu ei auta!
Niin, mikä unohtui?
Lähdetiedot tietenkin:
http://mondediplo.fi/digi/lehti/6-2013/artikkeli/eurooppa-toistaa-latinalaisen-amerikan-virheet/
Yrititkö kommunistiseen tyyliin sosialisoida todevin tekstin vai miksi et antanut lähdetietoja?
....................
Correan artikkeli keskittyy lat. Amerikan velkakokemuksiin ja hän vertaa niitä EU:ssa tehtyihin ratkaisuihin. Kaikki heitot 20 kadoksissa olleeseen reaalisosialismiin ovat aihettomia. Reaalisosialismin talouden ongelmat johtuivat aivan muista syistä kuin kapitalismin liikapääomista.
Kyproksen tapaukseen.....Ongelmat olivat samat kuin ennenkin. Finanssisektori vapautettiin säännöstelystä ts. säännöistä. 2012 tilanne kärjistyi. Eniten Cyprus ja Laiki pankit olivat antaneet Kreikalle lainoja Kyproksen kansantuotetta enemmän!!!
Kreikka oli jo vuosia ollut suoritustilassa. Sitten IMF, Troika, EKP ja EU-komissio laittoivat kuriohjelman. Julkisen sektorin alasajoa,eläkejärjestelmän huononnuksia, julkisen toiminnan yksityistämistä, leikkauksia, sotujen karsimista.
Kansa ryhtyi rahoittamaan pankkeja, jotka olivat tuhonneet itsensä ylettömällä lainanannolla. Sama ilmiö tapahtui Irlannin, Portugalin, Espanjan, Maltan, Latcian kohdalla. Suomessa kansalta otetaan miljardeittain vuodessa pankkitukea.
Correa. Kun lainanannon sääntely purettiin, pääomia saapui maihin ehdoitta, ensin vaikutti hyvältä, sitten kiinteistö ym. kuplat puhkeavat ja seuraavaksi työkansa laitetaan rahoittamaan liike-elämän tappioita.
Correa kilttinä miehenä hyväksyy osittain kansan syyllisyyden. Jos katsotaan finanssipääoman voittoja keinottelusta, ne jokaisessa eu-kriisimaissa ovat satumaiset ja sen lisäksi niille tulee eu-tukimarkat ja edelleen lisää työkansan leikkauksista. Pääomien tuoton ylijäämäisyys vain lisääntyy. Leikkaukset vahvistavat sen.
Mitä jää jäljelle? Finassipääoma rikastui pelkällä lainanannolla satumaisesti, pankkituki antoi sille bonuksia palkinnoksi lainamarkkinoiden sotkemisesta ja työkansan etuihin kohdistuvat leikkaukset lisäävät pääomien ylijäämiä, koska kulutus laskee ja tuotanto laskee.
Kriisi on vasta aluillaan. Todellinen kriisi kypsyy ja kun se puhkeaa, on oksat pois.
Muistamme biljoonat eurot, jotka makaavat verokeitaissa. Ne lisääntyvät vuosittain kuin kanit ja rahamarkkinoiden todella suuri rysäys on edessä. Ja aivan turhan takia.
Olennainen Correan artikkelista on sanottu. Lat. Amerikan kokemus esitti lähinnä teoriaa ja EU huonon teorian vielä huonompaa käytäntöä.
Lainaus sinun aikaisemmasta viestistäsi:
"Euroopassa sovelletaan reseptiä, joka on epäonnistunut kaikkialla maailmassa."
Se on helppo kritisosoida mutta onko sinulla onko sinulla tarjota jokin toimivaksi osoittautunut resepti?
Missä sitä on kokeiltu ja millaisin tuloksin?
Missähän päin maailmaa marxin reseptit ovat toimineet tuomalla kansalle hyvinvointia ja vaurautta?
Niin, ei missään - ja kuitenkin kommunistit haluavat käyttää tätä toimimattomaksi reseptiksi osoittautunutta marxin oppia yhteiskunnan perustana.
Tämä meidän on hyvä muistaa kommunisteista puhuttaessa.
...................
Onhan s.p:llä siihen resepti. Nollataan velat ja jaetaan eli sosialisoidaan varat kansan käsiin ja ollaan pari päivää kaikki varakkaita kunnes muutaman viikon kuluttua vanha malli jatkuu. Kaikkien taskussa kun raha vaan ei pysy.
Se on vähän kuin aikoinaan tyttöjä opetettiin poikien houkutuksia vastaan, hetken hurmio voi olla elämäsi turmio. Sosialismiin tuo sopii yhtä hyvin kuin tyttöjen vokotteluunkin noin varoitusmielessä.
Noin.
Ja nyt kun olet pääsyt artikkelin
http://mondediplo.fi/digi/lehti/6-2013/artikkeli/eurooppa-toistaa-latinalaisen-amerikan-virheet/
loppuun niin voitkin kertoa, että mitä toimiviksi osoitettuja reseptejä siinä ehdotettiin käytettyjen tilalle.
Missä niitä reseptejä on kokeiltu ja toimiviksi todettu niiden tuotettua kansalle hyvinvointia ja vaurautta?
.................
Toistan vielä kerran. Kommunistit eivät ole aiheuttaneet lat-Amerikan eikä EU:n finanssikriisiä. Sitä ei ole liioin reaalisosialismi aiheuttanut.
Kyseessä on tyylipuhtaasti kapitalistisen maailman talouskriisi. Suoraan kuin oppikirjasta nimeltä "Karl Marx: Pääoma. Pääomien kasaantumisprosessi ja liikatuotantopulien syyt". Aiheeseen täytyy ottaa mukaan Leninin perusteos "Imperialismi kapitalismin korkeimpana vaiheena" ja joka kuvaa kuolevaa ja mätänevää kapitalismia.
Talouskriisin perusolemus monien porvarillisten talousoppineiden (ei Soinin, joka on suunsoittaja) ja nyt Correan analysoimana on pääomien liikatuotantopula ja jonka perustana on luonnollisesti tuotannon liikatuotantopula. Ei tavallisena syklinä vaan kroonisena ja pitkävaikutteisena. Mistä pitkävaikutteisuus johtuu?
Haluan yhtyä Correan tutkimustuloksiin vaikka hän ei olekaan kommunisti.
Syy on väärä talouspolitiikka ja sen nimi on uusliberalismi ja sen keskeinen sisältö on pääomaliikeet ilman sääntelyä ja valvontaa ja jota vastaan valvonta kiristyy siinä, että aikaisemmasta poiketen työtätekevä kansa laitetaan tappioiden maksajaksi hallitusten päätöksillä mutta että tappiota ei oikeastaan ole.
Mitä ihmettä?
Oikein, tappioita ei ole. Tappioita tulisi hiukan tilapäisesti, jos kriisin puhjetessa sijoitettaisiin tuotantoon tai annettaisiin julkiselle sektorille. Kun näin ei tehdä, kriisin puhjetessa korot nousevat ja korkojen sekä lyhennysten muodossa pääoma saa omansa. Kun julkista sektoria leikataan, pääomaverotus laskee ja seuraus on selvä. Mikä? Ylijäämäpääomat kasvavat määrällisesti.
Mistä syystä verokeitaiden varallisuus kasvaa huikeaa vauhtia? Kriisimaiden kansojen kuppaamisesta sekä kehitysmaiden teollisuuslaitosten keskiarvoa korkeammista voitoista. Lännen ohi muun maailman teollistamiseen käytetyt investoinnit ovat vähentyneet ja olemassaoleva teollisuus tahkoaa pääomalle lisävoittoja.
Timo Soini on surkea pelle jauhaessaan euvostoliittoa (s.o sosialismia) nykyisen kroonisen talouslaman synnyttäjänä.
Mitähän käytännössä toimiviksi todettuja reseptejä ongelman ratkaisuksi lainaamassasi artikelissa mainitaan?
Onko sinulla itselläsi ongelmaan testattua ja hyväksi todettua reseptiä. joka on käytännössä luonut kansalle hyvinvointia ja vaurautta?
.................
"Onhan s.p:llä siihen resepti. Nollataan velat "
Ei hullumpi idea. Pääomia seisoo biljoonia turhan panttina. EU:n alueella leikata niitä 1 mrd ei heilauta pääomansuhdetta mihinkään. Velat olisi kuitattu, leikkauksia ei tarvittaisi.
Jo suomalaiset osingonsaajat piilottavat yli 10 mrd pääomia verokeitaisiin. Entä Euroopan mitassa!
Piilotetut varat lienevät työn tuloksia.
Joitakin johtopäätöksiä.
Tärkein. Rauhanomainen tie sosialismiin.
Pankit, rahoituslaitokset ja siihen liittyvät kansallistetaan valtion haltuun. Ne ryhtyvät toimittamaan sitä virkaa mikä niiden toimialaan kuuluu. Säilyttää varoja ja lainata. Niiden toimien nykyinen keinotteluluonne tykkänään pois.
Suurteollisuuden ja ylipäänsä yritystoiminnan kohdalla tilinpito ja valvonta säädettyjen verojen luovuttamiseksi valtiolle ja kunnille. Kansallistamiset tilanteen ja tarkoituksenmukaisuusnäkökohtien mukaisesti. Yksityiset yritykset, osuuskunnat, osuustoiminta, sekaomistusyritykset voivat jatkaa em. ehdoilla.
Talouspolitiikassa täysi käännös entiseen siinä, että yhteiskunnallisten toimintojen kehittämistä jatketaan. Sitä jatketaan valtion ja kuntien omana työnä. Sotua viedään eteenpäin. Työttömyyden todellinen pudottaminen otetaan tosissaan (se pudottaa sotumenoja ja kansalainen pärjää omalla työllään).
Talouspolitikassa tarvitaan yleismaailmallisesti uusia tuulia. Jatkuvan kasvun ja henkilökohtaisen kulutuksen kasvun politiikka on tiensä päässä. Keskivertoammattityöläinen pärjää kohtalaiseen. Korotetaan hissukseen matalia palkkoja (myös insinöörien alimpia kehnoja palkkoja), kehitetään sotutoimintoja, kulttuuria, tieteellistä tutkimusta, kansanterveyttä ym.
Maailman jälkeenjääneiden kansojen omaa teollisuutta tuetaan kehittyneiden maiden taholta.
Yleismaailmallisten verojen aika on tullut. Tobiaksen vero pankeille. Ylikansallisten yritysten vero YK:lle tai sen alaisille järjestöille, teollistamisrahastoon, katastrofien torjuntarahastoon ym.
Järjetön "vain vientipolitiikka luo onnea", jossa kukaan ei osta keneltäkään mitään ja vientiä ei siis ole, muutetaan "alikehittyneiden maiden teollistaminen tuottamaan itse perustarpeitaan". Kapitalismin jatkuvan kasvun ja viennin kasvun talousoppi muutetaan maapallon alueiden tasasuhtaisen kehittämisen talousopiksi.
Yleinen suunnitelma ja sääntely ja jonka puitteissa yritykset kilpailevat tuotantokuntannusten alentamiseksi ja saasteettoman teknologian luomiseksi.
Tässä joitain mietteitä. En halua väittää esityksiä ehdottomiksi. Joitakin näkemyksiä näin äkkiseltään.
Uusliberalismin jatkaminen johtaa tuhoon ja imperialistisiin sotiin. Paljon pahempiin kuin viimeisen 15 vuoden aikana.
Tampereen Yliopisto, taloustieteen osasto:
"Vuoden 2005 kesällä G8 maiden kokouksessa Gleneaglesissä Skotlannissa G8 maat sopivat merkittävästä velka-armahduksesta maailman köyhimmille maille (G8
Gleneagles 2005). Silloin päätettiin antaa anteeksi Maailman Pankin, IMF:n ja Afrikan kehityspankin 42:lle maalle myöntämät 60 miljardin dollarin luotot. Nyt kuitenkin
näyttää siltä, että kyseiset velka-armahduksen saaneet maat alkavat velkaantua kovaa vauhtia uudestaan."
https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/93793/gradu01303.pdf?sequence=1
Unohdetaan viimeinen lause.
Velkoja on mitätöity ennenkin. Miksi? Osittain siksi, että lyhennyksinä ja korkoina osa lainoja on tullut takaisin sijoittajille.
Toiseksi siksi, että maat eivät kertakaikkiaan pystyneet enää selviytymään. Olisi syntynyt personaalinen velkaorjuussuhde.
Otetaan esille viimeinen lause.
Maille ei annettu uutta velkaa teollistamiseen tai varmistettu uutta lainaa teollisuuslaitoksina niinkuin ei ennen velkojen mitätöintiäkään.
Kehittynyt kapitalismi ottaa niistä edelleen raaka-aineet kutakuinkin mitättömällä korvauksella. Velan ja sen hyödyllisyyden suhde maille on lähes nolla.
Sijoittajat ovat vaatineet maita yksityistämään sitä vähää julkista sektoria mitä maissa on.
Yhtymäkohta Lat.Amerikan ja Eu-kriisimaiden kohdalla on selvä.