Jouluaattona hämmennys oli melkoinen, kun avasin ystäväni antamaa lahjapakettia. Olen varmaan n. kahdeksan vuotta sitten ostanut ystävälleni kihlalahjaksi pienen lasitaulun, ja nyt hän päätti antaa tämän taulun minulle takaisin, joululahjana. En tiedä mitä ajattelisin. Toki itse pidän ko. taulusta, eli siinä mielessä olen onnellinen että juuri minä sain sen, mutta silti... aika höntti olo.
Lahja tuli takaisin
reklö
8336
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jos ko. ystävä kuuluu siihen uuteen suuntaukseen, joka tänä jouluna näkyi, että en osta mitään uutta :D Tai sitten hän on kuullut sen ajatuksen, että lahjoitetaan toiselle jotain, mikä on itselle tärkeää ja rakasta, silloin lahja on suurempi kuin suinpäin kaupasta väkisin hankitut ;)
Höh! Havukka-ahon ajattelijan sanoin ystäväsi on Pösilö. Hän on unohtanut mitä kukakin on antanut, ehkä antanut jollekin muullekin vanhoja kihlalahjojaan. Pääsee halvalla. Kyllä minäkin ällistelisin.
Onhan ihan järkevää, että käyttämättä jäänyt tavara annetaan eteenpäin lahjana sen sijaan että ostettaisiin taas uutta. Saamilleen lahjoille voi tehdä mitä haluaa, saa myös antaa eteenpäin. Erehdys oli, kun hän ei muistanut keneltä oli lahjan saanut, mutta erehtyminen on inhimillistä ja niitä sattuu kaikille. Ei olla turhan tiukkapipoisia, lahja on joka tapauksessa tarkoitettu ilahduttamaan, vaikka itse tavara olisikin epäonnistunut valinta.
Tiedän joidenkin ihmisten tekevän tätä, että antavat omia vanhoja tavaroitaan lahjaksi toiselle, mutta antaisi sentään jollekin muulle kuin lahjan antajalle tai lahjoittaisi hyväntekeväisyyteen.
Sitten nuo liikelahjojen saajat, tiesin erään yrittäjän, joka todella saamansa yrityksen joululahjat yhteistyökumppaneilta jakoi lahjoina läheisilleen ja tuttavilleen.
Jotenkin on ällöä toimintaa, itaruus tulee lähinnä mieleen.
Ne voisi todella lahjoittaa pois ja kukat voi viedä vaikka vanhainkoteihin ilahduttamaan niitä, joille kukkia ei kukaan vie.
Mutta en ymmärrä saadun lahjan antamista lahjana sukulaisilleen, läheiselleen.
No hyvä kun taulu meni semmoiselle joka siitä tykkää. Ehkä ystäväsi ei taulusta niin sitten pitänyt eikä saanut sitä kotiinsa sopimaan...
Miksi ihmeessä aikuisten ihmisten tulee hankkia lahjoja toisilleen? Jokainen saa jotain mitä ei halua ja jokaisen on yritettävä arvata mitä toinen haluaa, tiedostaen, että pieleen menee kuitenkin.
Idiotismia. Hankkikoot jokainen itse mitä haluaa ja tarvitsee.
Itse lahjoa ostellessani aina ajattelen että jos sitä jo on taikka ei ole mieluinen, voi sitä aina lahjoittaa eteenpäin. En todellakaan käy jälkeenpäin katsomassa jos lahjani on käytössä tai ei.
Täytyy myöntää, että minäkin kierrätän lahjoja. Tänäkin jouluna sain keittiöpyyhkeitä, (joita tarvitaan, mutta ennestään on jo ja paljon!) ja lapaset, joita en käytä, koska ajan autoa ja tarvitsen rukkaset. Minä kirjoitan paketteihin, keneltä lahja on tullut ja pistän eteenpäin jollekin toiselle... Äiti otti jo keittiöpyyhkeet mielelllän ja lapaset aion antaa ensi jouluna yhdelle kaverille. Ennen joulua siivosin jo kaapista roskiin joskus pari vuotta sitten saamani kaardemummamaustetun kahvin (yök), joka oli mennyt vanhaksi. Kaapissa odottaa vielä mustikkatee, jolle käynee sama kohtalo, ellen pistä eteempäin.
Loppujen lopuksi sitä tarvitsee vain rajallisen määrän katajaisia voiveitsiä ym. kamaa.