Hei. Haluaisin purkaa hieman tänne tätä tilannettani. Täällä varmasti on ymmärtäväisiä kanssa eläjiä, eikä niin että tänne palstoille niin helposti eksyisi niitä päällepäsmäreitä jotka vain haukkuisivat meidät ''hulluiksi'..
Tilanteeni alkoi esikoisemme synnyttyä, että aloin pelkäämään erilaisia asioita,silloin kaikki pelot oikeastaan liittyivät parisuhteeseeni.. ''mitä jos ajattelen että joku muu mies on hyvännäköinen niin teenkö väärin'' ''enkö muka rakasta omaa miestäni jos ajattelen toista hyvännäköiseksi '' ''entä jos en haluakkaan olla oman mieheni kanssa?? olenko onnellinen varmasti '' jne.. Tämä tilanne oli aivan kamalaa ja kävin terapiassa, mutta en kokenut sen auttavan ongelmaan :/ siellä puhuttiin aika paljon vain minun itsetunnostani jne eikä oikeastaan puhuttu itse tuosta ongelmastani jota olisin halunnut purkaa.. Loppu peleissä tämä itse ongelma ajoi minut ja mieheni hetkeksi erilleen :(
Erossa olon aikana tajusimme molemmat kuitenkin että rakastamme todellakin toisiamme! emmekä ikimaailmassa halua olla erossa. Eron aikana tajusin että nuo edellä olleet kysymykset mitä pohdin olivat turhia.. eron aikana tajusin kuinka onneton olen ilman miestäni ja ehkä siksi nuo ajatukset ovatkin nyt hälventyneet jo suurimmaksi osaksi josta olen erittäin onnellinen :)
Eromme johtui siis siitä , että minä siis ahdistuin omista ajatuksistani, mies kuunteli minua (koska minulla on aina ollut myös pakonomainen tarve kertoa heti jos ajattelen jotain tuollaista edellemainittua niinsanotusti negatiivista) Mutta loppupeleissä kun tätäkin oli jo jatkunut enemmän tai vähemmän 2 vuotta.. niin miehenikin tietenkin kyllästyi siihen ettei tilanne ikinä paranisi.. Saimme kuitenkin uuden mahdollisuuden enkä halua pilata sitä enää ikinä!
Nyt kuitenkin on alkanut hiipiä ajatuksiini läheisistä kamalia ajatuksia.. Esimerkiksi mieheni äidistä, eli anopistani että ajattelen kuinka tärkeä hän on ja toivon ettei hänelle ikinä tapahuisi mitään, samassa sekunnissa kuitenkin pääni kääntää asian niin että ''toivottavasti tapahtuisi'' eli jos ajattelen että toivottavasti anoppini ei tule kuolemaan vielä pitkiin aikoihin niin ajattelen seuraavassa sekunnissa että ''toivottavasti kuolee'' .. tai esimerkiksi ajattelen kuinka kamalaa on jos jotain ihmisiä hakutaan vaikka ''huoriksi'' sitten saatan ajatella että heijastaisin sen niin että ajattelen haukkuvani anoppia 'huoraksi'' tms.. eli siis teen itselleni kokoajan kamalan olon noilla pakko ajatuksilla.. haluaisin todenteolla päästä näistä eroon :( onko kenelläkään vastaavia kokemuksia tai osaatteko auttaa mikä voisi jeesata??
Varmasti pitäisi syödä vitamiinejakin sekä kalaöljyä sekä muita rohtoja olen kyllä niistä lukenut . Kiitos kuitenkin että sain avautua. toivottavasti saisin joltain kommenttia.
kamalat ajatukset läheisistä
2
323
Vastaukset
- Toinen samanlainen
Hei! Kuulostaa ihan tutulta. Pakko-oireiseen häiriöön kuuluvat juuri tuollaiset pakkoajatukset. Minulla itselläni on niitä myös välillä juuri samanlaisia kuin sinulla. Tärkeintä on että tiedät oikeasti mitä toivot ja pahat ajatukset yritä antaa niiden tulla ja mennä, ne eivät ole sinua vaan OCD:tä. Mitä enemmän ajattelet niitä sitä enemmän niitä tulee ja ahdistaa sinua, joten yritä olla stressaamatta niitä niin paljon. Mitä rennompi olet sitä helpompi sinun olla, toivottavasti ainakin:) paljon voimia sinulle!
- toivoen
Kiva kuulla että on niitä kohtalontovereitakin!
Minua itseäni vielä vaivaa juuri se että minun on pakko raportoida kaikesta miehelleni jotta saisin niinsanotusti sielulleni rauhan :D ja tietenkin sekin raastaa omaa miestäni :/ Ensimmäinen etappi voisi olla juurikin se että pitäisin tiedot ominani enkä puhuisi niistä aina miehelleni. KOska jos siihen pystyisin luulisin että siitä ehkä ovetkin avautuisivat siihen että en ottaisi näistä asioista niin isoa stressiä!
Joskus kesällä/ alku syksystä oli todella paha vaihe, enkä saanut mitään aikaiseksi.. surin aina vain! ja en uskaltanut / halunnut olla yksin kotona etten vain rupeaisi ajattelemaan mitään.. lisäksi sydän hakkasi tuhatta ja sataa ja välillä oli havaittavissa tuosta stressistä johtuvaa sydämmen epälyöntisyyttä.. huh sitä en halua enää ikinä! Että toistaiseksi vielä voiton puolella ollaan!
Nyt on se vaihe että ahdistelen juuri näitä ''voi kumpa hän ei kuolisi pitkään aikaan hän on niin tärkeä ihminen'' ja toinen puoli minusta samalla''kuolisipa''... pitäisi kyllä juuri oppia ajattelemaan niin että ajatukset on ajatuksia eikä niille voi mitään ne tulee ja menee, teot on eriasia. ja kun sisimmissäni tiedän että anoppini on niin ihana ihminen enkä ikinä tahtoisi hänelle pahaa. ! Aina olen ajatellut hänestä pelkkää hyvää!
Ehkä se miksi ajattelen juuri hänestä näitä on se että hän on hieman sairas :( ja haen ehkä senkin takia itselleni oikein pahaa oloa siitä että minun täytyy keksiä negatiivista muka jostain ihmisestä joka sitä ei ainakaan ansaitsisi, jos ymmärrätte mitä tarkoitan?? Eli mahdollisimman pahaa oloa vain itselleni :/ hmph..
kyllä tämä toivottavasti ajan kanssa! en haluaisi mielellään mitään lääkkeitä koska itse koen että ne voivat auttaa oloon tilapäisesti , mutta itse ongelmaa ne eivät poista! joten yritetään parhaamme ilman! :)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En usko et meistä tulee jotain
Se ei kuitenkaan estä toivomasta et tulisi. Toivon et voitas suudella ja se sais asioita loksahtamaan paikoilleen. Jutel102670- 931987
Eini paljastaa nuorekkuutensa salaisuuden - Tämä nousee framille: "Se on pakko, että jaksaa!"
Discokuningatar Eini on täyttänyt upeat 64 vuotta. Lavoilla ja keikoilla nähdään entistä vapautuneempi artisti, joka ei401518- 2601398
Yli puolella maahanmuuttajalapsista ei ole tietoja ja taitoja, joilla selviää yhteiskunnassa
Miksi Suomeen otetaan väkeä jolla on älyvajetta? https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010730220.html2721048- 68946
Olen J-mies
Jos kerrot sukunimeni alkukirjaimen, ja asuinpaikkakuntani. Lupaan ottaa yhteyttä sinuun.47891Ei sitten, ei olla enää
Missään tekemisissä. Unohdetaan kaikki myös se että tunsimme. Tätä halusit tämän saat. J miehelle. Rakkaudella vaalea na77870- 55864
- 44775