kamalat ajatukset läheisistä

Hei. Haluaisin purkaa hieman tänne tätä tilannettani. Täällä varmasti on ymmärtäväisiä kanssa eläjiä, eikä niin että tänne palstoille niin helposti eksyisi niitä päällepäsmäreitä jotka vain haukkuisivat meidät ''hulluiksi'..

Tilanteeni alkoi esikoisemme synnyttyä, että aloin pelkäämään erilaisia asioita,silloin kaikki pelot oikeastaan liittyivät parisuhteeseeni.. ''mitä jos ajattelen että joku muu mies on hyvännäköinen niin teenkö väärin'' ''enkö muka rakasta omaa miestäni jos ajattelen toista hyvännäköiseksi '' ''entä jos en haluakkaan olla oman mieheni kanssa?? olenko onnellinen varmasti '' jne.. Tämä tilanne oli aivan kamalaa ja kävin terapiassa, mutta en kokenut sen auttavan ongelmaan :/ siellä puhuttiin aika paljon vain minun itsetunnostani jne eikä oikeastaan puhuttu itse tuosta ongelmastani jota olisin halunnut purkaa.. Loppu peleissä tämä itse ongelma ajoi minut ja mieheni hetkeksi erilleen :(

Erossa olon aikana tajusimme molemmat kuitenkin että rakastamme todellakin toisiamme! emmekä ikimaailmassa halua olla erossa. Eron aikana tajusin että nuo edellä olleet kysymykset mitä pohdin olivat turhia.. eron aikana tajusin kuinka onneton olen ilman miestäni ja ehkä siksi nuo ajatukset ovatkin nyt hälventyneet jo suurimmaksi osaksi josta olen erittäin onnellinen :)

Eromme johtui siis siitä , että minä siis ahdistuin omista ajatuksistani, mies kuunteli minua (koska minulla on aina ollut myös pakonomainen tarve kertoa heti jos ajattelen jotain tuollaista edellemainittua niinsanotusti negatiivista) Mutta loppupeleissä kun tätäkin oli jo jatkunut enemmän tai vähemmän 2 vuotta.. niin miehenikin tietenkin kyllästyi siihen ettei tilanne ikinä paranisi.. Saimme kuitenkin uuden mahdollisuuden enkä halua pilata sitä enää ikinä!

Nyt kuitenkin on alkanut hiipiä ajatuksiini läheisistä kamalia ajatuksia.. Esimerkiksi mieheni äidistä, eli anopistani että ajattelen kuinka tärkeä hän on ja toivon ettei hänelle ikinä tapahuisi mitään, samassa sekunnissa kuitenkin pääni kääntää asian niin että ''toivottavasti tapahtuisi'' eli jos ajattelen että toivottavasti anoppini ei tule kuolemaan vielä pitkiin aikoihin niin ajattelen seuraavassa sekunnissa että ''toivottavasti kuolee'' .. tai esimerkiksi ajattelen kuinka kamalaa on jos jotain ihmisiä hakutaan vaikka ''huoriksi'' sitten saatan ajatella että heijastaisin sen niin että ajattelen haukkuvani anoppia 'huoraksi'' tms.. eli siis teen itselleni kokoajan kamalan olon noilla pakko ajatuksilla.. haluaisin todenteolla päästä näistä eroon :( onko kenelläkään vastaavia kokemuksia tai osaatteko auttaa mikä voisi jeesata??

Varmasti pitäisi syödä vitamiinejakin sekä kalaöljyä sekä muita rohtoja olen kyllä niistä lukenut . Kiitos kuitenkin että sain avautua. toivottavasti saisin joltain kommenttia.