Nishiki trekking master pro?

Tänään olen vähän pyöriä vertaillut, ja huomasin kanssa että painoa on suhteellisen paljon. Osien hyvyydestä en osaa sanoa.
Nykyinen pyöräni on 8 vaihteinen (sisäväihteet) Helkama ja n. 8 v se on palvellut hyvin. Nyt kummankin vanteen kehät loppuunkuluneet ja vaihteet meni ilmeisesti kapasta jotenkin rikki.

Nishikin sivustoja katsellessa huomasin halvemman vaihtoehdon: Hybrid comp sld. 300
euroa halvempi ja painoakin vähemmän. Onkohan kellään mielipidettä tästä?

1+1+1=1000 kirjoitti:

Tänään olen vähän pyöriä vertaillut, ja huomasin kanssa että painoa on suhteellisen paljon. Osien hyvyydestä en osaa sanoa.
Nykyinen pyöräni on 8 vaihteinen (sisäväihteet) Helkama ja n. 8 v se on palvellut hyvin. Nyt kummankin vanteen kehät loppuunkuluneet ja vaihteet meni ilmeisesti kapasta jotenkin rikki.

Nishikin sivustoja katsellessa huomasin halvemman vaihtoehdon: Hybrid comp sld. 300
euroa halvempi ja painoakin vähemmän. Onkohan kellään mielipidettä tästä?

Lue lisää

Ainakin yksi koko lisää ja teräs haarukka ovat plussaa edelliseen verratuna. Osat ovat halpa Shimanoa tässäkin. Niiltä osin kuin on mainittu, niin ehkä vähän tasapainoisempi kokonaisuus: rehellinen halpis. Positiivista molemmissa nyt mainituissa Nishikeissä on, ettei kummassakaan ole pomppukeppiä!

Jos itse olisin hakemassa tuollaista pyörää, niin joku Kona Roven tapainen teräsrunkoinen "crossari" olisi ehkä vahvin vaihtoehto. Oma mielikuvitukseni vain ei riittä siihen, että ostaisin suoratankoisen pyörän yleispyöräksi.

http://www.konaworld.com/rove.cfm

Alkup. Maantiepyöräi kirjoitti:

Ainakin yksi koko lisää ja teräs haarukka ovat plussaa edelliseen verratuna. Osat ovat halpa Shimanoa tässäkin. Niiltä osin kuin on mainittu, niin ehkä vähän tasapainoisempi kokonaisuus: rehellinen halpis. Positiivista molemmissa nyt mainituissa Nishikeissä on, ettei kummassakaan ole pomppukeppiä!

Jos itse olisin hakemassa tuollaista pyörää, niin joku Kona Roven tapainen teräsrunkoinen "crossari" olisi ehkä vahvin vaihtoehto. Oma mielikuvitukseni vain ei riittä siihen, että ostaisin suoratankoisen pyörän yleispyöräksi.

http://www.konaworld.com/rove.cfm

Lue lisää

Kiitos kovasti tiedoista. Olen alkanut katselemaan jo muitakin merkkejä
Toisaalta Helkamani kesti hyvin 8v 1x huollettu ja paljon ajettu joten hintansa arvoinen on ollut. Nyt ehkä kaipaan vähän sporttisempaa fillaria ehkä Hybridiä tai jopa Cyclocrossia.

1+1+1=1000 kirjoitti:

Kiitos kovasti tiedoista. Olen alkanut katselemaan jo muitakin merkkejä
Toisaalta Helkamani kesti hyvin 8v 1x huollettu ja paljon ajettu joten hintansa arvoinen on ollut. Nyt ehkä kaipaan vähän sporttisempaa fillaria ehkä Hybridiä tai jopa Cyclocrossia.

Lue lisää

Nishikin Hybrid sport mallistosta löytyy hyviä vaihtoehtoja. Vuoden 2011 jälkeen ei Nishikin Hybrideitä ole saanut enään joustoetupäällä.
Itselläni moinen Nishiki ja siihen saa kunnolliset lokasuojat sekä tarakan helposti paikoilleen. Cyclo kannattaa jättää sohvien miehille, ei kukaan täysijärkinen aja kippurasarvisella pyörällä talvella (eikä kesälläkään ;=)

1+1+1=1000 kirjoitti:

Tänään olen vähän pyöriä vertaillut, ja huomasin kanssa että painoa on suhteellisen paljon. Osien hyvyydestä en osaa sanoa.
Nykyinen pyöräni on 8 vaihteinen (sisäväihteet) Helkama ja n. 8 v se on palvellut hyvin. Nyt kummankin vanteen kehät loppuunkuluneet ja vaihteet meni ilmeisesti kapasta jotenkin rikki.

Nishikin sivustoja katsellessa huomasin halvemman vaihtoehdon: Hybrid comp sld. 300
euroa halvempi ja painoakin vähemmän. Onkohan kellään mielipidettä tästä?

Lue lisää

Nishikin Hybrid comp sld. 300 edullisempaa hintaa selittää mielestäni osin vähempi varustus - loka-/ketjusuojat sekä napadynamo/lamput puuttuvat. Osin se myös selittää keventynyttä painoa. Tukijalka näyttäisi olevan keskellä pyörää, jota itse pidän parempana ratkaisuna ja mekaaniset levyjarrut ottaisin myös nesteletkullisia hydraulisia mieluummin.

Omassa käytössäni arvostan kunnollisia tahdasasennetuja lokasuojia, joten tämän pyörän valinta voisi kohdallani pysähtyä siihen jos tarjolla on ainoastaan 'heiluvia' jälkiasenteisia.

Pyörällä liikkuja kirjoitti:

Nishikin Hybrid comp sld. 300 edullisempaa hintaa selittää mielestäni osin vähempi varustus - loka-/ketjusuojat sekä napadynamo/lamput puuttuvat. Osin se myös selittää keventynyttä painoa. Tukijalka näyttäisi olevan keskellä pyörää, jota itse pidän parempana ratkaisuna ja mekaaniset levyjarrut ottaisin myös nesteletkullisia hydraulisia mieluummin.

Omassa käytössäni arvostan kunnollisia tahdasasennetuja lokasuojia, joten tämän pyörän valinta voisi kohdallani pysähtyä siihen jos tarjolla on ainoastaan 'heiluvia' jälkiasenteisia.

Lue lisää

ps. tuli ilmaistua huonosti ajatukseni noista comp sld:n jarruista, eli:
'plussaa minulta saavat, että sen levyjarrut ovat mekaaniset'. Itse siinä olevasta jarrumerkistä/mallista ei minulla kuitenkaan ole kokemusta, eli koeajon vaatisi käyttöominaisuuksien tarkempi selvittäminen.

1+1+1=1000 kirjoitti:

Kiitos kovasti tiedoista. Olen alkanut katselemaan jo muitakin merkkejä
Toisaalta Helkamani kesti hyvin 8v 1x huollettu ja paljon ajettu joten hintansa arvoinen on ollut. Nyt ehkä kaipaan vähän sporttisempaa fillaria ehkä Hybridiä tai jopa Cyclocrossia.

Lue lisää

"kaipaan pyörältä kestävyyttä, luotettavuutta ja kevyttä pyöräilyä."
"Nykyinen pyöräni on 8 vaihteinen (sisäväihteet) Helkama ja n. 8 v se on palvellut hyvin."
"Helkamani kesti hyvin 8v 1x huollettu ja paljon ajettu joten hintansa arvoinen on ollut."

Noiden lainausten jälkeen olisi ihan kiinnostavaa kuulla kysyjältä minkä merkityksen hän kokee ajo- ja käyttökokemukseensa seuraavan jatkossa siitä, että vaihteisto vaihtuu (ainakin esimerkkipyörien valossa) sisärattaallisesta ulkorattaalliseeen? Toisin sanoen onko siirtyminen ulkorattaalliseen vaihteistoon tietoinen valinta vai vaikuttavatko siihen jotkin muut syyt?

On yleisesti tiedostettua, että sisävaihteet ovat jonkin verran raskaampia polkiessa. Sen sijaan esimerkiksi sisävaihteiden kestävyydestä / huollon tarpeesta on hyvin vähän luotettavaa kokemusperäistä tietoa olemassa.

Kun kysyjä sanoo aiemman pyöränsä palvelleen hyvin 8 vuotta 1x huollettuna niin eittämättä voi sanoa, että ulkorattaallinen tulee vaatimaan enemmän huolenpitoa jos haluaa varmistaa moitteettoman toiminnan. Toisaalta suuren osan toimista hallitsee jos malttaa vähänkään paneutua aiheeseen.

Kestävyyttä eräässä mielessä edustaa sekin, miten pyörä selviää kaatumisesta ajossa tai paikallaan ollessaan. Ei ole mitenkään tavatonta, että ulkorattaallinen takavaihtaja vääntyy pyörän kaatuessa sen päälle. Silloin tarvitaan ainakin vaihtajan oikaisu ja mahdollisesti hienosäätö vaijerista. Sisävaihteelliselle riittänee pyörän nostaminen seisaalleen.

Pyörällä liikkuja kirjoitti:

"kaipaan pyörältä kestävyyttä, luotettavuutta ja kevyttä pyöräilyä."
"Nykyinen pyöräni on 8 vaihteinen (sisäväihteet) Helkama ja n. 8 v se on palvellut hyvin."
"Helkamani kesti hyvin 8v 1x huollettu ja paljon ajettu joten hintansa arvoinen on ollut."

Noiden lainausten jälkeen olisi ihan kiinnostavaa kuulla kysyjältä minkä merkityksen hän kokee ajo- ja käyttökokemukseensa seuraavan jatkossa siitä, että vaihteisto vaihtuu (ainakin esimerkkipyörien valossa) sisärattaallisesta ulkorattaalliseeen? Toisin sanoen onko siirtyminen ulkorattaalliseen vaihteistoon tietoinen valinta vai vaikuttavatko siihen jotkin muut syyt?

On yleisesti tiedostettua, että sisävaihteet ovat jonkin verran raskaampia polkiessa. Sen sijaan esimerkiksi sisävaihteiden kestävyydestä / huollon tarpeesta on hyvin vähän luotettavaa kokemusperäistä tietoa olemassa.

Kun kysyjä sanoo aiemman pyöränsä palvelleen hyvin 8 vuotta 1x huollettuna niin eittämättä voi sanoa, että ulkorattaallinen tulee vaatimaan enemmän huolenpitoa jos haluaa varmistaa moitteettoman toiminnan. Toisaalta suuren osan toimista hallitsee jos malttaa vähänkään paneutua aiheeseen.

Kestävyyttä eräässä mielessä edustaa sekin, miten pyörä selviää kaatumisesta ajossa tai paikallaan ollessaan. Ei ole mitenkään tavatonta, että ulkorattaallinen takavaihtaja vääntyy pyörän kaatuessa sen päälle. Silloin tarvitaan ainakin vaihtajan oikaisu ja mahdollisesti hienosäätö vaijerista. Sisävaihteelliselle riittänee pyörän nostaminen seisaalleen.

Lue lisää

Hyviä kommentteja...Kaksi edellistä pyörääni on ollut sisävaihteisia, eka 7 vaihteinen joka varastettiin ja nykyinen siis 8 vaihteinen. Sitä ennen on ollut n, 20v sitten ulkovaihteinen pyörä. Halusin sisävaihteisen juuri huolettomuuden takia, ja hyvin ovat toimineet.

Nyt ajattelin kokeilla ulkovaihteellista kevyemmän polkemisen takia ja myös oletan että vaihteet on parantuneet siitä mitä ne olivat 20v sitten. Olen myös ymmärtänyt, että vaihteiston laadulla on suuri merkitys huolettomaan toimintaan. Jos siirryn ulkovaihteelliseen on se tietoinen valinta, ehkä pieni riski, sillä olen laiska korjaamaan ja huollattamaan pyörää. Se myös pääsyy miksi valitsin sisävaihteisen aiemmin..

Kieltämättä sisävaihteelliset on tulleet edullisiksi juuri siksi koska en ole huollattanut pyörää, säästöä n. 80-90e vuodessa, ja pyörän hinnat olleet n 600e muistaakseni. Ulkovaihteisiin tulee väkisinkin jotain ylimääräisiä kustannuksia, rattaat ja ketjut kuluu nopeemmin...kyllä tässä alkaa empimään kannattaako sittenkin ostaa kappavaihteisen

1+1+1=1000 kirjoitti:

Hyviä kommentteja...Kaksi edellistä pyörääni on ollut sisävaihteisia, eka 7 vaihteinen joka varastettiin ja nykyinen siis 8 vaihteinen. Sitä ennen on ollut n, 20v sitten ulkovaihteinen pyörä. Halusin sisävaihteisen juuri huolettomuuden takia, ja hyvin ovat toimineet.

Nyt ajattelin kokeilla ulkovaihteellista kevyemmän polkemisen takia ja myös oletan että vaihteet on parantuneet siitä mitä ne olivat 20v sitten. Olen myös ymmärtänyt, että vaihteiston laadulla on suuri merkitys huolettomaan toimintaan. Jos siirryn ulkovaihteelliseen on se tietoinen valinta, ehkä pieni riski, sillä olen laiska korjaamaan ja huollattamaan pyörää. Se myös pääsyy miksi valitsin sisävaihteisen aiemmin..

Kieltämättä sisävaihteelliset on tulleet edullisiksi juuri siksi koska en ole huollattanut pyörää, säästöä n. 80-90e vuodessa, ja pyörän hinnat olleet n 600e muistaakseni. Ulkovaihteisiin tulee väkisinkin jotain ylimääräisiä kustannuksia, rattaat ja ketjut kuluu nopeemmin...kyllä tässä alkaa empimään kannattaako sittenkin ostaa kappavaihteisen

Lue lisää

Et vain huomaa napavaihteen kulumista. Napavaihde tulee huoltaa vuosittain, ihan samalla tavalla kuin ketjuvaihdekkin. Ketjuvaihteen kulumisen vain näkee helpommin ja pystyy arvioimaan rattaiden vaihtoyarpeen silmämääräisesti avaamatta monimutkaista napaa.

1+1+1=1000 kirjoitti:

Hyviä kommentteja...Kaksi edellistä pyörääni on ollut sisävaihteisia, eka 7 vaihteinen joka varastettiin ja nykyinen siis 8 vaihteinen. Sitä ennen on ollut n, 20v sitten ulkovaihteinen pyörä. Halusin sisävaihteisen juuri huolettomuuden takia, ja hyvin ovat toimineet.

Nyt ajattelin kokeilla ulkovaihteellista kevyemmän polkemisen takia ja myös oletan että vaihteet on parantuneet siitä mitä ne olivat 20v sitten. Olen myös ymmärtänyt, että vaihteiston laadulla on suuri merkitys huolettomaan toimintaan. Jos siirryn ulkovaihteelliseen on se tietoinen valinta, ehkä pieni riski, sillä olen laiska korjaamaan ja huollattamaan pyörää. Se myös pääsyy miksi valitsin sisävaihteisen aiemmin..

Kieltämättä sisävaihteelliset on tulleet edullisiksi juuri siksi koska en ole huollattanut pyörää, säästöä n. 80-90e vuodessa, ja pyörän hinnat olleet n 600e muistaakseni. Ulkovaihteisiin tulee väkisinkin jotain ylimääräisiä kustannuksia, rattaat ja ketjut kuluu nopeemmin...kyllä tässä alkaa empimään kannattaako sittenkin ostaa kappavaihteisen

Lue lisää

"Olen myös ymmärtänyt, että vaihteiston laadulla on suuri merkitys huolettomaan toimintaan."

Noinhan se on. Seuraava kysymys kuulukin paljonko huolettomuudesta täytyy maksaa?
Ihan tavis pyöräiljälle riittävä vastaus olisi, että kyllä luotettavasta pyöräliikeestä 500 - 1000eur hintaluokasta ostetussa pyörässä vaihtajat tyypillisesti toimivat jos sen vielä omalla koeajollaan on todennut.

Omat pyöräni kuuluvat mainittuun hintaluokkaan ja niissä on käytetty kyseisessä hintaluokassa yleisiä Shimanon edullisemman pään Acera, Alivio ja Deore -sarjojen vaihtajia. Ainoa pettymys on ollut Acera -takavaihtaja ja syy voi johtua pyörästä itsestään: Vaijerin kulussa jotain häikkää. Samaisen pyörän Acera etuvaihtajan kanssa ei ongelmia ole ollut. Kokemusteni mukaan kyseisten vaihtajien laatu/valmistuksessa käytetyt materiaalit ovat niin hyviä, että ne kestävyytensä ja käytettävyytensä perusteella riittävät arkikäyttöön. Sijoittamalla kalliimpiin saa varmasti parantuneita ominaisuuksia mutta esimerkiksi tarvetta säätöihin on itselläni esiintynyt vain siinä vaiheessa kun uusi vaihdevaijeri tyypilliseen tapaan käyttömäärästä riippuen ensimmäisten viikkojen/kuukausien aikana venyy lopulliseen mittaansa. Tuon säädön jälkeen vaihtajat ovat toimineet kunnes vaihdevaijeri kuluu vaihtokuntoon (itselläni kestävät 1,5 - 2vuotta).

"Ulkovaihteisiin tulee väkisinkin jotain ylimääräisiä kustannuksia, rattaat ja ketjut kuluu nopeemmin..."

Kokemukseni mukaan aivan varmasti kuluja on enemmän jos sitä vertaa siihen mitä olet omasta pyöräilystäsi kertonut:

8v x 100km/vko - (1xhuollettu) = palvellut hyvin

joka tuntuu melko lyömättömältä.

Omalla pyörälläni en ole tosin yrittänytkään selvitä ilman keväisin tekemääni voimansiirron puhdistushuoltoa, jossa yhteydessä uusin myös vaihdevaijerit ja tarkistan jarrut. Samassa yhteydessä pesen pyörän kauttaaltaan ja saatanpa suorittaa autovahakäsittelynkin runkoputkille. Pienempää puhdistamista voitelua tulee harrastettua pitkin vuottakin koska lika kuluttaa tekniikkaa ja lyhentää sen käyttöikää mutta heikentää myös toimintaa.

Viikottainen ajokilometrimääräni on ehkä suunnilleen samaa suuruusluokkaa ja ajan ympärivuotisesti (eri pyörä kesä- ja talvikäytössä). Uusimman 3x8v (Deore) pyöräni takarataspakka ja ketju menivät vaihtoon 4vuoden käytön ja n. 7000-9000km ajon jälkeen. (laaja km -haarukointi johtuu siitä, että arvio perustuu ajopäiväkirjamerkintöihini).

Pyörä on kuitenkin muutakin kuin vaihtajat ja muu voimansiirto.
Esimerkiksi kiekkojen (siis vanteet pinnat keskiö) kunto on ratkaisevan tärkeää jotta pyöräilystä nauttisi.
Itse kerroit "kummankin vanteen kehät loppuunkuluneet". Sitä hieman ihmettelen kun kehien kuluminen on yleensä seurausta vannejarrujen käytöstä. Eikö kappavaihteellisessasi takajarruna ole rumpujarru? Mikä on takavanteen kehän kuluttanut?

Pyörällä liikkuja kirjoitti:

"Olen myös ymmärtänyt, että vaihteiston laadulla on suuri merkitys huolettomaan toimintaan."

Noinhan se on. Seuraava kysymys kuulukin paljonko huolettomuudesta täytyy maksaa?
Ihan tavis pyöräiljälle riittävä vastaus olisi, että kyllä luotettavasta pyöräliikeestä 500 - 1000eur hintaluokasta ostetussa pyörässä vaihtajat tyypillisesti toimivat jos sen vielä omalla koeajollaan on todennut.

Omat pyöräni kuuluvat mainittuun hintaluokkaan ja niissä on käytetty kyseisessä hintaluokassa yleisiä Shimanon edullisemman pään Acera, Alivio ja Deore -sarjojen vaihtajia. Ainoa pettymys on ollut Acera -takavaihtaja ja syy voi johtua pyörästä itsestään: Vaijerin kulussa jotain häikkää. Samaisen pyörän Acera etuvaihtajan kanssa ei ongelmia ole ollut. Kokemusteni mukaan kyseisten vaihtajien laatu/valmistuksessa käytetyt materiaalit ovat niin hyviä, että ne kestävyytensä ja käytettävyytensä perusteella riittävät arkikäyttöön. Sijoittamalla kalliimpiin saa varmasti parantuneita ominaisuuksia mutta esimerkiksi tarvetta säätöihin on itselläni esiintynyt vain siinä vaiheessa kun uusi vaihdevaijeri tyypilliseen tapaan käyttömäärästä riippuen ensimmäisten viikkojen/kuukausien aikana venyy lopulliseen mittaansa. Tuon säädön jälkeen vaihtajat ovat toimineet kunnes vaihdevaijeri kuluu vaihtokuntoon (itselläni kestävät 1,5 - 2vuotta).

"Ulkovaihteisiin tulee väkisinkin jotain ylimääräisiä kustannuksia, rattaat ja ketjut kuluu nopeemmin..."

Kokemukseni mukaan aivan varmasti kuluja on enemmän jos sitä vertaa siihen mitä olet omasta pyöräilystäsi kertonut:

8v x 100km/vko - (1xhuollettu) = palvellut hyvin

joka tuntuu melko lyömättömältä.

Omalla pyörälläni en ole tosin yrittänytkään selvitä ilman keväisin tekemääni voimansiirron puhdistushuoltoa, jossa yhteydessä uusin myös vaihdevaijerit ja tarkistan jarrut. Samassa yhteydessä pesen pyörän kauttaaltaan ja saatanpa suorittaa autovahakäsittelynkin runkoputkille. Pienempää puhdistamista voitelua tulee harrastettua pitkin vuottakin koska lika kuluttaa tekniikkaa ja lyhentää sen käyttöikää mutta heikentää myös toimintaa.

Viikottainen ajokilometrimääräni on ehkä suunnilleen samaa suuruusluokkaa ja ajan ympärivuotisesti (eri pyörä kesä- ja talvikäytössä). Uusimman 3x8v (Deore) pyöräni takarataspakka ja ketju menivät vaihtoon 4vuoden käytön ja n. 7000-9000km ajon jälkeen. (laaja km -haarukointi johtuu siitä, että arvio perustuu ajopäiväkirjamerkintöihini).

Pyörä on kuitenkin muutakin kuin vaihtajat ja muu voimansiirto.
Esimerkiksi kiekkojen (siis vanteet pinnat keskiö) kunto on ratkaisevan tärkeää jotta pyöräilystä nauttisi.
Itse kerroit "kummankin vanteen kehät loppuunkuluneet". Sitä hieman ihmettelen kun kehien kuluminen on yleensä seurausta vannejarrujen käytöstä. Eikö kappavaihteellisessasi takajarruna ole rumpujarru? Mikä on takavanteen kehän kuluttanut?

Lue lisää

Kummatkin jarrut on vannejarruja. Täytyy sanoa ettei talvikuukausina aina tullut pyöräiltyä 100km viikossa ehkä 50 km samoin kesälomilla pyörä seisoi kun tehtiin muuta. Muuten hinta-laatu suhteella ollut hyvä pyörä,

Nyt ostin uuden, ja tuntuu että sillä suorastaan lentää. Tektron jarrut ja Shimanon 105 vaihdesarjalla varustettu ns Fitness pyörä. Oli tarjouksessa ja koko tuntui sopivalta. Asiantuntevasta liikkeestä ostettu, Ehkä kuitenkin minulle parempi kuin pässitankoinen, sillä talvella varmaan järkevämpi.

Yhtä huoleton tämä ei varmastikkaan tule olemaan. Kohta pitää viedä 200km ensihuoltoon, joka varmasti järkevä. Myöhemmin huoltokustannukset varmaan 50-100e/ vuosi. Välineurheilua tämä on vanhaan verrattuna. Toisaalta lenkkeilen paljon ja välillä juoksen maratoneja. Tästä voi tulla uusi erillainen liikuntaharrastus.

1+1+1=1000 kirjoitti:

Kummatkin jarrut on vannejarruja. Täytyy sanoa ettei talvikuukausina aina tullut pyöräiltyä 100km viikossa ehkä 50 km samoin kesälomilla pyörä seisoi kun tehtiin muuta. Muuten hinta-laatu suhteella ollut hyvä pyörä,

Nyt ostin uuden, ja tuntuu että sillä suorastaan lentää. Tektron jarrut ja Shimanon 105 vaihdesarjalla varustettu ns Fitness pyörä. Oli tarjouksessa ja koko tuntui sopivalta. Asiantuntevasta liikkeestä ostettu, Ehkä kuitenkin minulle parempi kuin pässitankoinen, sillä talvella varmaan järkevämpi.

Yhtä huoleton tämä ei varmastikkaan tule olemaan. Kohta pitää viedä 200km ensihuoltoon, joka varmasti järkevä. Myöhemmin huoltokustannukset varmaan 50-100e/ vuosi. Välineurheilua tämä on vanhaan verrattuna. Toisaalta lenkkeilen paljon ja välillä juoksen maratoneja. Tästä voi tulla uusi erillainen liikuntaharrastus.

Lue lisää

Omat uudet pyöräni olen ensihuollattanut. Olipa yhden pyöräni takuukortissa paikka ensihuollon tehneen liikkeen merkinnöille/leimalle, josta päätellen tekemättömyydellä saattaisi olla vaikutusta myöhempään takuuseen.

Ensihuollon sopivasta ajankohdasta voitaneen esittää erilaisia näkemyksiä. Viimeisimmän hankintani huollatin 700km jälkeen. Oli myös myyjäliikkeen huollon suositus ajaa reilumpi matka, että "on jotain säädettävää".

Onnittelut uuden pyörän hankinnasta.

Nishikin komponentit on tässäkin tapauksessa valittu pääsääntöisesti periaatteella vain halvin on kyllin hyvää. Kun tekee vertailuja, niin hyvätkin Nishikit ovat pääsääntöisesti kalliimpia kuin kilpailijansa. Nishikeistä aloittajan käyttöön sopii lähinnä Cross Master Pro, jota mainostekstissä kehutaan juuri yleispyöräksi.

http://www.nishiki.fi/mallisto/2013/cyclocross/cross-master-pro

Haasteena vain on, että saman tasoisia pyöriä on muilla merkeillä paljon halvemmalla.

http://www.konaworld.com/jake.cfm

Itse en ole laittanut seisontatuke pyörään vuosiin. Pyörä on joka tapauksessa aina lukittava rungostaan kiinni johonkin, joten seisontatuelle ei todellisuudessa ole käyttöä.

Napadynamo on yksi vaihtoehto toteuttaa yleispyörän valo. Ihan halpaa napadynamoa en omaan pyörääni ottaisi jarruksi. Yhtä helppo on akkukäyttöinen led-valaisin.

Levareista olen samaa mieltä. Nestelevarit eivät ole vielä kypsiä talvikäyttöön. Letkuja suurempi ongelma ovat tiivisteet.

Useampia pyöriä ajaneena ja huoltaneena oppii tuntemaan eri mallien heikkot kohdat. Kun osasarja vaihtuu shimanokurasta vähän parempaan, Shimanolla 105 tai Campalla Veloce, tuntuu se huimasti kestävyydessä ja huollon helppoudessa. Kyllä halvemmatkin sarjat saa toimimaan, mutta se vaatii jatkuvaa työtä. Käytetyt materiaalit halpiksissa ovat liian pehmeitä.

Napavaihteet ovat sitten oma lukunsa. Kuluvien osien ollessa piilossa ja muutoksen tapahtuessa vähitellen, ei sitä välttämättä huomaa. Vaikka häviöt olisivat 30% luokkaa, huomaa muutoksen vasta, kun vaihteet eivät mene päälle!

Pyörän ajomukavuus on materiaalien ja geometrian summa. Alumiini on kovaa ajaa kun taas teräs ja kuitu mukavampia. Jos pyörää käyttää paljon, en itse viitsisi ajaa alurunkoisella tai haarukkaisella pyörällä. Kaunis, klassisesti muotoiltu teräsrunko ja haarukka tehtynä kelvollisesta putkisarjasta takaavat yleensä mukavan ajotuntuman.

Akup. Maantiepyöräi kirjoitti:

Nishikin komponentit on tässäkin tapauksessa valittu pääsääntöisesti periaatteella vain halvin on kyllin hyvää. Kun tekee vertailuja, niin hyvätkin Nishikit ovat pääsääntöisesti kalliimpia kuin kilpailijansa. Nishikeistä aloittajan käyttöön sopii lähinnä Cross Master Pro, jota mainostekstissä kehutaan juuri yleispyöräksi.

http://www.nishiki.fi/mallisto/2013/cyclocross/cross-master-pro

Haasteena vain on, että saman tasoisia pyöriä on muilla merkeillä paljon halvemmalla.

http://www.konaworld.com/jake.cfm

Itse en ole laittanut seisontatuke pyörään vuosiin. Pyörä on joka tapauksessa aina lukittava rungostaan kiinni johonkin, joten seisontatuelle ei todellisuudessa ole käyttöä.

Napadynamo on yksi vaihtoehto toteuttaa yleispyörän valo. Ihan halpaa napadynamoa en omaan pyörääni ottaisi jarruksi. Yhtä helppo on akkukäyttöinen led-valaisin.

Levareista olen samaa mieltä. Nestelevarit eivät ole vielä kypsiä talvikäyttöön. Letkuja suurempi ongelma ovat tiivisteet.

Useampia pyöriä ajaneena ja huoltaneena oppii tuntemaan eri mallien heikkot kohdat. Kun osasarja vaihtuu shimanokurasta vähän parempaan, Shimanolla 105 tai Campalla Veloce, tuntuu se huimasti kestävyydessä ja huollon helppoudessa. Kyllä halvemmatkin sarjat saa toimimaan, mutta se vaatii jatkuvaa työtä. Käytetyt materiaalit halpiksissa ovat liian pehmeitä.

Napavaihteet ovat sitten oma lukunsa. Kuluvien osien ollessa piilossa ja muutoksen tapahtuessa vähitellen, ei sitä välttämättä huomaa. Vaikka häviöt olisivat 30% luokkaa, huomaa muutoksen vasta, kun vaihteet eivät mene päälle!

Pyörän ajomukavuus on materiaalien ja geometrian summa. Alumiini on kovaa ajaa kun taas teräs ja kuitu mukavampia. Jos pyörää käyttää paljon, en itse viitsisi ajaa alurunkoisella tai haarukkaisella pyörällä. Kaunis, klassisesti muotoiltu teräsrunko ja haarukka tehtynä kelvollisesta putkisarjasta takaavat yleensä mukavan ajotuntuman.

Lue lisää

On tuo Trekking Master Pro kyllä jäätävän hintainen tasoonsa nähden. 1300 euroa Acera-tasoisesta pyörästä!

"Levareista olen samaa mieltä. Nestelevarit eivät ole vielä kypsiä talvikäyttöön. Letkuja suurempi ongelma ovat tiivisteet. "

En välttämättä sanoisi ihan noinkaan. Minulla on lähinnä ollut Shimanon jarrujen kanssa sellaista ongelmaa, että öljy muuttuu kovilla pakkasilla viskoottisemmaksi, jolloin kahvojen vapaaliike säätyy lyhyemmäksi ja palat alkavat laahata. DOT-jarrunesteitä käyttävissä jarruissa tuo ongelma on pienempi.

LZ 127 kirjoitti:

On tuo Trekking Master Pro kyllä jäätävän hintainen tasoonsa nähden. 1300 euroa Acera-tasoisesta pyörästä!

"Levareista olen samaa mieltä. Nestelevarit eivät ole vielä kypsiä talvikäyttöön. Letkuja suurempi ongelma ovat tiivisteet. "

En välttämättä sanoisi ihan noinkaan. Minulla on lähinnä ollut Shimanon jarrujen kanssa sellaista ongelmaa, että öljy muuttuu kovilla pakkasilla viskoottisemmaksi, jolloin kahvojen vapaaliike säätyy lyhyemmäksi ja palat alkavat laahata. DOT-jarrunesteitä käyttävissä jarruissa tuo ongelma on pienempi.

Lue lisää

Toki täytyy huomata, että pyörä irtoaa tällä hetkellä liikkeistä tonnin hintaan, kuten kysyjäkin kertoo. Samoin se, että kriittisempi takavaihtaja on Deore -sarjaa.

Alkuperäiselle kysyjälle vielä vinkiksi, että mekaanisella levyjarrulla varustettua Trekking Master sisarmallia tarjotaan 300eur edullisemmin. (ovh. 999 - 699 mm. bikeshop.fi).

Mainitsemasi hydraulisia levyjarruja koskeva ongelma on eri mitä tässä on tuotu esille. Mielestäni tuokin kertoo siitä, että ongelmia esiintyy ja tiettyyn varovaisuuteen on aihetta.

Oma ensikosketukseni hydraulisiin tapahtui koeajaessani yhtä ehdokasta viimeisintä hankintaani (01/ 2008) tehdessäni. Koeajo päättyi onnettomasti: Yksi voimakas koejarrutus etujarrulla ja tehot katosivat. Nesteet tulivat jarrulevylle. Ollessani sitten viikkoa myöhemmin noutamassa lopullista valintaani, mekaanisilla levareilla varustettua pyörää liikkeestä, kuulin sivusta pätkiä keskustelusta huollon kaverin tultua myyjän luokse: "Kaikista niistä tulee nesteet pihalle. Kaikkiin cressuihin ja (toinen merkki jäi kuulematta) ne pitää vaihtaa. Tämä tulee shimanolle kalliiksi." Ei ollut vaikea arvata, mistä oli kysymys. Olin nimittäin odotellut kuumeisesti kolme kuukautta keskellä talvea minulle luvattua edullista hydraulisin levyjarruin varustettua uutta Crescentin mallia.

Pyörällä liikkuja kirjoitti:

Toki täytyy huomata, että pyörä irtoaa tällä hetkellä liikkeistä tonnin hintaan, kuten kysyjäkin kertoo. Samoin se, että kriittisempi takavaihtaja on Deore -sarjaa.

Alkuperäiselle kysyjälle vielä vinkiksi, että mekaanisella levyjarrulla varustettua Trekking Master sisarmallia tarjotaan 300eur edullisemmin. (ovh. 999 - 699 mm. bikeshop.fi).

Mainitsemasi hydraulisia levyjarruja koskeva ongelma on eri mitä tässä on tuotu esille. Mielestäni tuokin kertoo siitä, että ongelmia esiintyy ja tiettyyn varovaisuuteen on aihetta.

Oma ensikosketukseni hydraulisiin tapahtui koeajaessani yhtä ehdokasta viimeisintä hankintaani (01/ 2008) tehdessäni. Koeajo päättyi onnettomasti: Yksi voimakas koejarrutus etujarrulla ja tehot katosivat. Nesteet tulivat jarrulevylle. Ollessani sitten viikkoa myöhemmin noutamassa lopullista valintaani, mekaanisilla levareilla varustettua pyörää liikkeestä, kuulin sivusta pätkiä keskustelusta huollon kaverin tultua myyjän luokse: "Kaikista niistä tulee nesteet pihalle. Kaikkiin cressuihin ja (toinen merkki jäi kuulematta) ne pitää vaihtaa. Tämä tulee shimanolle kalliiksi." Ei ollut vaikea arvata, mistä oli kysymys. Olin nimittäin odotellut kuumeisesti kolme kuukautta keskellä talvea minulle luvattua edullista hydraulisin levyjarruin varustettua uutta Crescentin mallia.

Lue lisää

Miten takavaihtaja olisi sen kriittisempi kuin muutkaan osat? Kokonaisuuden toiminnasta on kuitenkin kyse.

Valmistajat vain kusettavat asiakkaita laittamalla pyörään paremman takavaihtajan kuin muut osat ja myymällä pyörää sitten takavaihtajan nimellä. Deore ei kaiken lisäksi edes ole tielle tarkoitettu vaihtaja!

Aloittelijan kannattaa vaatia pyöräänsä koko osasarja samaa. Silloin tietää, ettei mukana ole mitään hirveitä killereitä. Jos rahat riittävät, niin 105 tai Veloce ovat hyviä käyttö sarjoja.

Alkup. Maantiepyöräi kirjoitti:

Miten takavaihtaja olisi sen kriittisempi kuin muutkaan osat? Kokonaisuuden toiminnasta on kuitenkin kyse.

Valmistajat vain kusettavat asiakkaita laittamalla pyörään paremman takavaihtajan kuin muut osat ja myymällä pyörää sitten takavaihtajan nimellä. Deore ei kaiken lisäksi edes ole tielle tarkoitettu vaihtaja!

Aloittelijan kannattaa vaatia pyöräänsä koko osasarja samaa. Silloin tietää, ettei mukana ole mitään hirveitä killereitä. Jos rahat riittävät, niin 105 tai Veloce ovat hyviä käyttö sarjoja.

Lue lisää

Takarataspakan hammasrattaat ovat lähempänä toisiaan, joten takavaihtajalta vaaditaan suurempaa tarkkuutta. Etuvaihtajaa harvemmin joutuu edes säätelemään juuri siitä syystä, että vähempikin tarkkuus riittää etäämpänä toisistaan olevien rattaiden takia.

Edellä varmasti syy, miksi valmistajat tiukassa kilpailutilanteessa tekevät kuten kerrrot.

Uusimmassa pyörässäni ovat Deoren vaihtajat ja valmistajan esitteen mukaan sillä "taittuvat vauhdikkaasti niin työmatkat kuin vapaa-ajan lenkitkin", joten tiellä ajoon se nähdäkseni on tarkoitettu. Luotan tässäkin asiassa valmistajan ilmoitukseen ja jatkan pyöräilyäni entiseen malliin jättäen kusetusteoriasi omaan arvoonsa.

Haittaa niistä valoista ei ole päivälläkään, kyllä ne havaittavuutta parantaa. Joissakin valoissa on sitten oikein päivävalotoimintokin, huomiovalo siis.